Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • ELY-keskus
  • Muut
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • ELY-keskus
  • Muut
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Ravinnetaselaskelmat Lepsämänjoen valuma-alueella 1997 – 2005

Koppelmäki, Kari; Marttila, Jaana (2008-01)

 
Tweet Vie viite Refworksiin
 
Avaa tiedosto
UUSra1_2008_Ravinnetaselaskelmat_ Lepsämänjoen_valuma-alueella_1997_2005.pdf (1.639Mt)
Lataukset: 


Koppelmäki, Kari
Marttila, Jaana
Uudenmaan ympäristökeskus
01 / 2008
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-2936-0

Kuvaus

Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 1/2008
Tiivistelmä
Lepsämänjoen valuma-alueella Uudellamaalla arvioitiin pellolle jäävien ylijäämäravinteiden määrää ravinnetaselaskelmien avulla. Mitä enemmän pelloille jää ravinteiden ylijäämää, sitä suurempi on riski ravinnehuuhtoumille. Ravinnetaseita seurattiin yhdeksän vuoden ajan vuosina 1997 – 2005. Tiedot saatiin maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seuranta (MYTVAS) -tutkimuksesta, jota varten
alueen maatiloilta kerättiin viljelytietoa useana vuotena. Vuonna 2005 julkaistiin raportti "Ravinnetaseet vesiensuojelun apuvälineenä", jossa käsiteltiin ravinnetaseita Lepsämänjoen valuma-alueella vuosina 1997-2002. Tämä raporttti päivittää aiemman julkaisun tiedot ravinnetaseiden osalta kattaen nyt vuodet 1997-2005.

Ravinnetaseet laskettiin typen ja fosforin osalta viljoille, rypsille, nurmille ja kaaleille. Aineiston taselaskenta-alasta yli 83 %:lla viljeltiin viljoja. Nurmen viljelyosuus pinta-alasta oli 8 %, rypsin 6 % ja kaalin 3 %. Keskimääräinen typpitase oli 48 kg/ha ja fosforitase 5 kg/ha ylijäämäinen. Taseet vaihtelivat eri vuosina ja viljelykasveilla. Viljelykasveista kaaleilla olivat suurimmat ja nurmilla pienimmät typpi- ja fosforitaseet.

Viljan viljelyllä oli suuren pinta-alan johdosta eniten merkitystä ravinneylijäämien syntyyn. Suurin syy syntyneeseen ylijäämään oli liian suuri lannoitus suhteessa toteutuneeseen satoon. Fosforilannoitus oli suurella osalla lohkoista voimakkaampaa kuin viljavuusanalysiin perustuvissa lannoitussuosituksissa.

Ravinnetaselaskelmiin vuosien 2003 – 2005 viljelytiedot luovuttaneille 42 viljelijälle lähetettiin kysely ravinnetaseista. Kyselyyn vastanneet viljelijät pitivät ravinnetaseiden laskemista hyödyllisenä. Palautteen saanneista viljelijöistä yli puolet aikoi jatkaa ravinnetaseiden laskemista.
Kokoelmat
  • Muut [496]

Kansalliskirjasto
Kirjastoverkkopalvelut
PL 15 (Unioninkatu 36) 00014 Helsingin yliopisto
doria-oa@helsinki.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Kansalliskirjasto
Kirjastoverkkopalvelut
PL 15 (Unioninkatu 36) 00014 Helsingin yliopisto
doria-oa@helsinki.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste