Järvien ja merenlahtien kunnostukset Uudellamaalla ja ItäUudellamaalla
Toivonen, Ville; Saarinen, Anu (2007-12)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Toivonen, Ville
Saarinen, Anu
Uudenmaan ympäristökeskus
12 / 2007
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-842-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-842-4
Kuvaus
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9/2007
Tiivistelmä
Uudenmaan ja ItäUudenmaan järvien ja merenlahtien kunnostustarve ja kunnostetut kohteet kartoitettiin vuonna 2005 Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksikön yhteistyöllä. Kartoitus tehtiin toteuttamalla postikysely kunnostusten kannalta oleellisille sidosryhmille. Vastausprosentiksi saatiin 41. Uudenmaan ja ItäUudenmaan alueella on kunnostustarpeessa olevia järviä 89 ja merenlahtia 28. Näistä 49 järveä ja 8 merenlahtea on aikaisemmin kunnostettu. Kunnostustarpeessa olevien järvien ilmoitettu lukumäärä on laskenut vuoteen1996 mennessä 26 prosenttia.
Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kunnostustarpeessa olevat järvet sijoittuivat pinta-alaltaan 10 – 1000 hehtaarin välille. Kaikkiaan kunnostettavaa pinta-alaa on 129 km2, keskimäärin 146 hehtaaria, joka on hiukan pienempi kuin vuonna 1996. Kunnostustarpeessa olevien merenlahtien keskimääräinen pinta-ala on 85 hehtaaria. Useimmat järvet sijoittuivat Karjaanjoen ja Siuntionjoen vesistöalueille.
Kunnostustarvetta järvillä aiheuttavat rehevöityminen, liiallinen vesikasvillisuus/ umpeenkasvu ja ulkoinen ravinnekuormitus. Kunnostustoimiksi vastanneet ehdottivatkin yleisimmin juuri vesikasvien poistoa, kunnostus- tai hoitosuunnitelman laadintaa ja ulkoisen ravinnekuormituksen hillitsemistä. Merenlahdilla ongelmia aiheuttavat umpeenkasvu, rehevöityminen, liettynyt pohja ja liian alhainen vesisyvyys. Merenlahdille vastanneet toivoivat kunnostustöiksi mm. vesikasvien poistoa ja ruoppausta.
Kunnostustarpeessa olevilla järvillä kunnostusten päätavoitteina oli usein virkistyskäytön ja vedenlaadun parantaminen. Näiden päätavoitteiden lisäksi myös kalataloudellista kunnostusta pidettiin hyvin tärkeänä. Vastaavasti merialueilla oli kalataloudellinen kunnostus useimmin mainittu kunnostuksen päätavoitteeksi, kuten oli myös yleisen virkistyskäytön kohentaminen. Vastanneista jopa 80 prosenttia oli valmis osallistumaan järven tilan seurantaan ja varsinaiseen hoitotyöhön myös kunnostuksen jälkeen.
Vastaavat luvut merialueiden osalta jäivät noin kolmasosaan.
Kunnostusten kustannukset 12 järven osalta ovat yhteensä noin 740 000 euroa, keskimäärin 60 000 euroa. Arvioiden mukaan jopa yli puolet (58 prosenttia) kunnostuksista tulisi maksamaan yli 20 000 euroa per kohde. Vastaavasti neljän ilmoitetun merenlahden kunnostus maksaisi 600 000 euroa, keskimäärin 150 000 euroa.
Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kunnostustarpeessa olevat järvet sijoittuivat pinta-alaltaan 10 – 1000 hehtaarin välille. Kaikkiaan kunnostettavaa pinta-alaa on 129 km2, keskimäärin 146 hehtaaria, joka on hiukan pienempi kuin vuonna 1996. Kunnostustarpeessa olevien merenlahtien keskimääräinen pinta-ala on 85 hehtaaria. Useimmat järvet sijoittuivat Karjaanjoen ja Siuntionjoen vesistöalueille.
Kunnostustarvetta järvillä aiheuttavat rehevöityminen, liiallinen vesikasvillisuus/ umpeenkasvu ja ulkoinen ravinnekuormitus. Kunnostustoimiksi vastanneet ehdottivatkin yleisimmin juuri vesikasvien poistoa, kunnostus- tai hoitosuunnitelman laadintaa ja ulkoisen ravinnekuormituksen hillitsemistä. Merenlahdilla ongelmia aiheuttavat umpeenkasvu, rehevöityminen, liettynyt pohja ja liian alhainen vesisyvyys. Merenlahdille vastanneet toivoivat kunnostustöiksi mm. vesikasvien poistoa ja ruoppausta.
Kunnostustarpeessa olevilla järvillä kunnostusten päätavoitteina oli usein virkistyskäytön ja vedenlaadun parantaminen. Näiden päätavoitteiden lisäksi myös kalataloudellista kunnostusta pidettiin hyvin tärkeänä. Vastaavasti merialueilla oli kalataloudellinen kunnostus useimmin mainittu kunnostuksen päätavoitteeksi, kuten oli myös yleisen virkistyskäytön kohentaminen. Vastanneista jopa 80 prosenttia oli valmis osallistumaan järven tilan seurantaan ja varsinaiseen hoitotyöhön myös kunnostuksen jälkeen.
Vastaavat luvut merialueiden osalta jäivät noin kolmasosaan.
Kunnostusten kustannukset 12 järven osalta ovat yhteensä noin 740 000 euroa, keskimäärin 60 000 euroa. Arvioiden mukaan jopa yli puolet (58 prosenttia) kunnostuksista tulisi maksamaan yli 20 000 euroa per kohde. Vastaavasti neljän ilmoitetun merenlahden kunnostus maksaisi 600 000 euroa, keskimäärin 150 000 euroa.
Kokoelmat
- Muut [505]