Perunankuorimojätevesien käsittely panospuhdistamossa

Abstract

Perunan teollinen kuorinta on yleistynyt viemäröimättömillä alueilla toiminnan sopiessa maatalouden sivuelinkeinoksi. Elintarviketeollisuus on halukkaasti ulkoistanut kuormittavia toimia tuotannon alkulähteille. Myös ravintolat ja suurkeittiöt ovat siirtyneet kuoritun perunan käyttöön. Samalla haja-asutusalueelle on siirtynyt ympäristöä kuormittavaa potentiaalia melkoisesti. Hajaasutusalueen vesistökuormaan on alettu kiinnittää huomiota yksittäisten kiinteistöjen osalta. Lainsäädännössä on määrätty myös, että perunan tai juuresten käsittely- ja jalostuslaitos tarvitsee ympäristöluvan. Jo 10 m3/d vettä käyttävä kuorintalaitos voi kuormittaa ympäristöä saman verran kuin 1 000 asukkaan käsittelemättömät jätevedet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli taloudellisesti edullisen ja toiminnaltaan varman puhdistusmenetelmän löytäminen kuorimojätevesien puhdistustarpeisiin. Päädyttiin panospuhdistusprosessin kokeiluun sen helppouden ja yksinkertaisuuden vuoksi. Lisäksi kyseisen tyypin puhdistamoista oli saatu hyviä kokemuksia mm. maitotiloilla. Tavoitteena oli luoda mitoitus- ja käyttömalli vihanneskuorinnan jätevesille. Suoritettujen kokeiden perusteella päädyttiin suosittamaan reilulla tasauksella varustettua, väljästi mitoitettua panospuhdistamoa kuorintavesien käsittelyyn. Kuormitustasolla 0,35 kg BOD7/m3 * d ja ohjeellisella lieteiällä 25 vuorokautta päästään lähes 100 %:n käsittelytehoon niin orgaanisen aineen kuin fosforinkin osalta. Typenpoisto oli kokeissa yli 90 %. Puhdistamon väljä mitoitus ja riittävät tasaustoimet mahdollistavat melko yksinkertaisin ja päivittäin samanlaisin hoitotoimin vakaan käsittelytuloksen.