Vahvuutena vuoropuhelu : Viljelijöiden kokemuksia maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnittelusta
Koivuranta, Riina (2009-06)
Koivuranta, Riina
Pirkanmaan ympäristökeskus
06 / 2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3491-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3491-3
Kuvaus
Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja 02/09
Tiivistelmä
Kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelulla tarkoitetaan vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden hoidon suunnittelutyötä, jonka tarkoituksena on kartoittaa valitulla maatalousalueella ympäristötuen erityistuin perustettavia ja hoidettavia kohteita. Tavoitteena on suunnitteluprosessi, johon suunnittelijoiden lisäksi hallinnon asiantuntijat sekä viljelijät, maanomistajat ja yhdistystysten edustajat tuovat oman panoksensa ja näkemyksensä. Keskeisenä periaatteena on ympäristötuen hallinnollisen sujuvuuden sekä viljelijöiden, viranomaisten ja neuvojien välisen yhteistyön tehostaminen sekä ympäristötukivarojen ohjaaminen tarkoituksenmukaisiin kohteisiin.
Tämän selvityksen päätavoitteena oli toisaalta tarkastella kuinka yleissuunnitteluprosessit ovat tähän mennessä toteutuneet ja toisaalta kuinka prosesseja voidaan edelleen kehittää tulevaisuuden tarpeisiin. Selvityksen näkökulma on rajattu koskemaan viljelijöiden yleissuunnittelukokemuksia ja ensisijaisesti se rakentuu viljelijöiden yleissuunnittelukokemuksia koskevan kyselyn pohjalle, joka toteutettiin talvella 2009 viidellä yleissuunnittelualueella. Kysely toimitettiin yhteensä noin 360 tilalle, joista 128 vastasi kyselyyn. Kyselyn lisäksi selvityksessä käytetty aineisto koostuu valittujen alueiden yleissuunnitelmajulkaisuista sekä alueellisten ympäristökeskusten kokouksista.
Selvityksen tulosten perusteella voidaan todeta, että viljelijät pitävät yleissuunnittelua toimivana työkaluna maatalouden toimijoiden vuoropuhelun kehittämisessä. Yleissuunnittelua on toteutettu kokonaisuudessaan kommunikatiivisin ottein ja viljelijät kokevat yleissuunnittelun edistävän sekä luonnon monimuotoisuutta että vesiensuojelua. Lisäksi viljelijät arvioivat yleissuunnittelun vaikuttavan positiivisesti mm. viljelijöiden ja muiden toimijoiden väliseen vuoropuheluun sekä viljelijöiden ympäristöimagoon. Selvityksen perusteella yhä avoimempi yhteistyö eri toimijoiden välillä jatkaisi kehitystä ja lisäisi edelleen yleissuunnittelun tehokkuutta. Yleissuunnittelun kehittämisessä viljelijät kokevat keskeiseksi juuri viestinnän ja vuorovaikutuksen lisäämisen. Tulosten perusteella parannettavaa on lisäksi yleissuunnittelun aikaisessa neuvontatyössä. Vain osa viljelijöistä on saanut hankkeiden aikana lisätietoa yleissuunnittelun avulla edistettävistä erityistukimuodoista. Lisäksi viljelijät arvioivat tarjotut tukimuodot sekä taloudellisesti kannattamattomiksi että monimutkaisiksi toteuttaa.
Tämän selvityksen päätavoitteena oli toisaalta tarkastella kuinka yleissuunnitteluprosessit ovat tähän mennessä toteutuneet ja toisaalta kuinka prosesseja voidaan edelleen kehittää tulevaisuuden tarpeisiin. Selvityksen näkökulma on rajattu koskemaan viljelijöiden yleissuunnittelukokemuksia ja ensisijaisesti se rakentuu viljelijöiden yleissuunnittelukokemuksia koskevan kyselyn pohjalle, joka toteutettiin talvella 2009 viidellä yleissuunnittelualueella. Kysely toimitettiin yhteensä noin 360 tilalle, joista 128 vastasi kyselyyn. Kyselyn lisäksi selvityksessä käytetty aineisto koostuu valittujen alueiden yleissuunnitelmajulkaisuista sekä alueellisten ympäristökeskusten kokouksista.
Selvityksen tulosten perusteella voidaan todeta, että viljelijät pitävät yleissuunnittelua toimivana työkaluna maatalouden toimijoiden vuoropuhelun kehittämisessä. Yleissuunnittelua on toteutettu kokonaisuudessaan kommunikatiivisin ottein ja viljelijät kokevat yleissuunnittelun edistävän sekä luonnon monimuotoisuutta että vesiensuojelua. Lisäksi viljelijät arvioivat yleissuunnittelun vaikuttavan positiivisesti mm. viljelijöiden ja muiden toimijoiden väliseen vuoropuheluun sekä viljelijöiden ympäristöimagoon. Selvityksen perusteella yhä avoimempi yhteistyö eri toimijoiden välillä jatkaisi kehitystä ja lisäisi edelleen yleissuunnittelun tehokkuutta. Yleissuunnittelun kehittämisessä viljelijät kokevat keskeiseksi juuri viestinnän ja vuorovaikutuksen lisäämisen. Tulosten perusteella parannettavaa on lisäksi yleissuunnittelun aikaisessa neuvontatyössä. Vain osa viljelijöistä on saanut hankkeiden aikana lisätietoa yleissuunnittelun avulla edistettävistä erityistukimuodoista. Lisäksi viljelijät arvioivat tarjotut tukimuodot sekä taloudellisesti kannattamattomiksi että monimutkaisiksi toteuttaa.
Kokoelmat
- Muut [505]