Vesihuoltoverkoston saneeraustarpeen selvittäminen : Työkaluja varojen kohdentamiseen
Sweco Ympäristö Oy (2017-03-28)
Sweco Ympäristö Oy
Varsinais-Suomen ELY-keskus
28.03.2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-559-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-559-7
Tiivistelmä
Suomessa vanhimmat vesihuoltoverkoston osat voivat olla yli sata vuotta sitten rakennettuja. Kiivainta vesihuoltoverkoston rakentaminen on ollut 1960 – 1970 -lukujen jälkeen.
Rakennetun vesihuoltoverkoston kunnon ylläpitäminen edellyttää jatkuvia saneeraustoimenpiteitä. Arvioiden mukaan vesihuoltoverkostojen saneerauksen tulisi olla 3 % verkostopituudesta seuraavan kymmenen vuoden ajan.
Kuntotutkimuksiin ja saneerauksiin käytettävien varojen mahdollisimman tarkoituksen mukainen kohdentaminen on tärkeää, jotta investoinneista voidaan saada mahdollisimman suuri hyöty. Tässä selvityksessä on kerätty tietoa vesihuoltoverkoston materiaalien todellisesta käyttöiästä sekä erilaisista saneerausmenetelmistä ja niiden soveltuvuudesta erilaisiin kohteisiin. Työn yhteydessä luotiin myös työkalu, menetelmä, jonka avulla vesihuoltolaitokset voivat määrittää vesihuoltoverkoston vuotuisen saneeraustarpeen ja -kustannukset. Siinä jokaiselle vesihuoltoverkoston putkelle määritetään saneerausindeksi. Sen perusteella kuntotutkimus- ja saneerausmäärärahat voidaan kohdentaa kriittisille verkoston osille.
Luotua työkalua testattiin neljän pilottilaitoksen (Rauman Vesi, Kankaanpään kaupunki, Laitilan kaupunki, Nousiaisten kunta) vesihuoltoverkostoille, joille määritettiin saneeraustarve (m / a) ja saneerauskustannukset (€ / a) tulevien vuosikymmenien aikana.
Jatkossa vesihuoltolaitosten tulisi panostaa johtotietokannan ylläpitoon ja verkoston hallintaan. Johtotietokantaan tulisi kerätä johtojen perustietojen lisäksi mm. häiriötiedot. Myös vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston virtausmittausta tulisi kehittää. Kyseisten tietojen avulla voidaan tarkentaa saneerausindeksilaskentaa. Lisäksi vesijohto- ja jäteviemäriverkoston virtausmittausten avulla voidaan paikantaa verkoston vuotokohtia ja vähentää vuotovesien aiheuttamia kustannuksia.
Rakennetun vesihuoltoverkoston kunnon ylläpitäminen edellyttää jatkuvia saneeraustoimenpiteitä. Arvioiden mukaan vesihuoltoverkostojen saneerauksen tulisi olla 3 % verkostopituudesta seuraavan kymmenen vuoden ajan.
Kuntotutkimuksiin ja saneerauksiin käytettävien varojen mahdollisimman tarkoituksen mukainen kohdentaminen on tärkeää, jotta investoinneista voidaan saada mahdollisimman suuri hyöty. Tässä selvityksessä on kerätty tietoa vesihuoltoverkoston materiaalien todellisesta käyttöiästä sekä erilaisista saneerausmenetelmistä ja niiden soveltuvuudesta erilaisiin kohteisiin. Työn yhteydessä luotiin myös työkalu, menetelmä, jonka avulla vesihuoltolaitokset voivat määrittää vesihuoltoverkoston vuotuisen saneeraustarpeen ja -kustannukset. Siinä jokaiselle vesihuoltoverkoston putkelle määritetään saneerausindeksi. Sen perusteella kuntotutkimus- ja saneerausmäärärahat voidaan kohdentaa kriittisille verkoston osille.
Luotua työkalua testattiin neljän pilottilaitoksen (Rauman Vesi, Kankaanpään kaupunki, Laitilan kaupunki, Nousiaisten kunta) vesihuoltoverkostoille, joille määritettiin saneeraustarve (m / a) ja saneerauskustannukset (€ / a) tulevien vuosikymmenien aikana.
Jatkossa vesihuoltolaitosten tulisi panostaa johtotietokannan ylläpitoon ja verkoston hallintaan. Johtotietokantaan tulisi kerätä johtojen perustietojen lisäksi mm. häiriötiedot. Myös vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston virtausmittausta tulisi kehittää. Kyseisten tietojen avulla voidaan tarkentaa saneerausindeksilaskentaa. Lisäksi vesijohto- ja jäteviemäriverkoston virtausmittausten avulla voidaan paikantaa verkoston vuotokohtia ja vähentää vuotovesien aiheuttamia kustannuksia.
Kokoelmat
- Raportteja [1104]