Vesiyhtymien toiminnan kehittäminen : Tiivistelmä

Abstract

Suomessa on arviolta noin 1500 yksityisoikeudellista vesiyhtymää, jotka useimmiten sijaitsevat haja-asutusalueilla ja ovat tyypillisesti kooltaan kunnallisia laitoksia pienempiä. Vesiyhtymät ovat järjestäytyneet avoin yhtiö-, osuuskunta- tai osakeyhtiömuotoisesti tai ne toimivat rekisteröimättöminä vesiyhtyminä. Toiminta perustuu usein talkootyöhön. Vesiyhtymien kyvystä turvata asianmukaiset vesihuoltopalvelut on esitetty huolestuneita kannanottoja. Huolena on, että vesihuoltopalveluiden laatua ei pystytä turvaamaan ilman ammattitaitoista palkattua työvoimaa. Vesihuollon toimintaympäristön muutokset asettavat myös yhä uusia haasteita vesiyhtymien toiminnalle.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida ja muodostaa vaihtoehtoja vesiyhtymien toiminnan kehittämiseksi. Kirjallisuusselvityksillä kartoitettiin vesiyhtymien tyyppejä, historiaa sekä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Vesiyhtymien nykytilaa analysoitiin kirjallisuuden sekä Virtain ja Uudenkaupungin vesiyhtymiä käsittelevillä tapaustutkimuksilla. Tapaustutkimukset koostuivat kyselylomakkeista vesiyhtymille ja kaupungin edustajien haastatteluista. Tapaustutkimusten tuottaman aineiston ja taustamateriaalin avulla on muodostettu ja analysoitu seitsemän vaihtoehtoa vesiyhtymien toiminnan kehittämiseksi.

Pohdittaessa vesiyhtymien tulevaisuuden rooleja vesihuoltopalveluiden tuottamisessa tulisi huomioida useita eri vaihtoehtoja, joiden soveltuvuus on tapauskohtaista. Yhtymien on mahdollista tuottaa laadukkaita vesihuoltopalveluita itsenäisesti tai yhteistyössä toisten vesiyhtymien tai kunnallisen vesihuoltolaitoksen kanssa tai turvata yksityisen sektorin ostopalveluihin. Vaihtoehtona on myös yhdistää laitoksia suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Päätöksenteossa tulisi joka tapauksessa huomioida useita aidosti erilaisia vaihtoehtoja.

Vesiyhtymien ja kunnan välisiä vastuita tulisi selventää ja yhteistyötä kehittää erityisesti lain edellyttämän vesihuollon kehittämissuunnitelman osalta. Yhtymien välisessä yhteistyössä on myös runsaasti mahdollisuuksia. Yhteistyön käynnistämistä ja yhtymien osaamista saattaisi edesauttaa valtakunnallisen toimijan kuten yhtymien oman etujärjestön perustaminen. Joissain tapauksissa yhtymien toiminnan kehittämisessä merkittävässä roolissa voivat olla yksityiseltä sektorilta hankittavat palvelut. Yhdistettäessä vesiyhtymiä keskenään tai kunnallisen laitoksen kanssa tulisi aina huomioida kasvava resurssien tarve ja ottaa se huomioon esimerkiksi erisuuruisilla perusmaksuilla.