Haku
Viitteet 1-10 / 13
Dissertatio academica de Väinämöine : priscorum Fennorum numine, cujus partem priorem, venia ampliss. facultatis phil. Aboensis, praeside Reinholdo von Becker, philos. mag. historiarum adjuncto ord. Publicae censure modeste subjicit Elias Lönnrot, Nylandus, in audit. philos. die XIV Febr. MDCCCXXVII. H. a. m. s.
(typis Joh. Christoph. Frenckell & filii, 1827)
Elias Lönnrot (1802–1884) sai maisterinväitöskirjansa ainekset ja aiheen, Väinämöisestä kertovat runot, opettajaltaan Reinhold von Beckeriltä (1788-1858).
Maisterinväitöskirjan ensimmäinen osa, De Väinämöine priscorum ...
Suomen kansan wanhoja runoja ynnä myös nykyisempiä lauluja : 4. osa
(präntätty J. Simeliuksen lesken tykönä, 1829)
Zacharias Topelius vanhempi (1781–1831), Uudenkaarlepyyn piirilääkäri, aloitti kansanrunojen keräämisen jo vuonna 1803 kiertäessään rokotusmatkoilla Pohjanmaalla. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän ryhtyi julkaisemaan ...
Suomen kansan wanhoja runoja ynnä myös nykyisempiä lauluja : 1. osa
(präntätty J. C. Frenckellin ja pojan tykönä, 1822)
Zacharias Topelius vanhempi (1781–1831), Uudenkaarlepyyn piirilääkäri, aloitti kansanrunojen keräämisen jo vuonna 1803 kiertäessään rokotusmatkoilla Pohjanmaalla. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän ryhtyi julkaisemaan ...
Suomen kansan wanhoja runoja ynnä myös nykyisempiä lauluja : 5. osa
(präntätty J. Simeliuksen lesken tykönä, 1831)
Zacharias Topelius vanhempi (1781–1831), Uudenkaarlepyyn piirilääkäri, aloitti kansanrunojen keräämisen jo vuonna 1803 kiertäessään rokotusmatkoilla Pohjanmaalla. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän ryhtyi julkaisemaan ...
Suomen kansan wanhoja runoja ynnä myös nykyisempiä lauluja : 3. osa
(präntätty J. C. Frenckellin ja pojan tykönä, 1826)
Zacharias Topelius vanhempi (1781–1831), Uudenkaarlepyyn piirilääkäri, aloitti kansanrunojen keräämisen jo vuonna 1803 kiertäessään rokotusmatkoilla Pohjanmaalla. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän ryhtyi julkaisemaan ...
Suomen kansan wanhoja runoja ynnä myös nykyisempiä lauluja : 2. osa
(präntätty J. C. Frenckellin ja pojan tykönä, 1823)
Zacharias Topelius vanhempi (1781–1831), Uudenkaarlepyyn piirilääkäri, aloitti kansanrunojen keräämisen jo vuonna 1803 kiertäessään rokotusmatkoilla Pohjanmaalla. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän ryhtyi julkaisemaan ...
Kantele taikka Suomen kansan, sekä wanhoja että nykysempiä runoja ja lauluja : 4. osa
(Elias Lönnrot, 1831)
Elias Lönnrot (1802–1884) teki ensimmäisen runonkeruumatkansa kesällä 1828. Jo seuraavana vuonna hän julkaisi matkalla keräämiään runoja Kantelen ensimmäisessä osassa. Se sisältää kaikkiaan 17 vanhaa ja 7 uudempaa runoa. ...
Kantele taikka Suomen kansan, sekä wanhoja että nykysempiä runoja ja lauluja : 2. osa
(Elias Lönnrot, 1829)
Elias Lönnrot (1802–1884) teki ensimmäisen runonkeruumatkansa kesällä 1828. Jo seuraavana vuonna hän julkaisi matkalla keräämiään runoja Kantelen ensimmäisessä osassa. Se sisältää kaikkiaan 17 vanhaa ja 7 uudempaa runoa. ...
Kantele taikka Suomen kansan, sekä wanhoja että nykysempiä runoja ja lauluja : 1. osa
(Elias Lönnrot, 1829)
Elias Lönnrot (1802–1884) teki ensimmäisen runonkeruumatkansa kesällä 1828. Jo seuraavana vuonna hän julkaisi matkalla keräämiään runoja Kantelen ensimmäisessä osassa. Se sisältää kaikkiaan 17 vanhaa ja 7 uudempaa runoa. ...
On the runes of Finland
(T. C. Hansard, 1827)
Englantilainen poliitikko, matkailija ja seikkailija John Bowring (1792–1872) julkaisi Suomeen tekemänsä matkan jälkeen keväällä 1827 brittiläisessä aikakauslehdessä Westminister Review'ssa 24-sivuisen artikkelin On the ...