Valtatien 9 parantaminen yhteysvälillä Tampere–Orivesi
Heikkilä, Kimmo; Lehtomaa, Jouni; Salli, Riikka (2016-12)
Heikkilä, Kimmo
Lehtomaa, Jouni
Salli, Riikka
Pirkanmaan ELY-keskus
12 / 2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-537-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-537-5
Tiivistelmä
Valtatie 9 Tampereen ja Oriveden välillä on merkittävä yhteysväli monelle eri käyttäjäryhmälle. Välillä kulkee päivittäin paljon pendelöijiä, ja viikonloppuisin jakso on vilkas vapaa-ajan liikenteen väylä. Joukkoliikenteessä yhteysvälillä palvelevat niin seutuliikenteen linja-autot, taajamajunat kuin pitkämatkaiset linja-autot ja junatkin. Elinkeinoelämän kuljetuksissa välin merkitys korostuu, mistä kertovat yli 1 000 päivittäistä raskasta ajoneuvoa jaksolla. Jalankulun ja pyöräilyn tarpeet painottuvat taajamakohtiin jakson päissä sekä joukkoliikenteen toimivaan liityntäliikenteeseen.
Euroopan-laajuisen TEN-T-verkon kattavaan verkkoon kuuluvalla valtatiejaksolla on merkittäviä liikenneturvallisuuspuutteita. Koettua turvallisuutta heikentävät erityisesti riskikäyttäytyminen ja raskaan liikenteen suuri määrä, minkä vuoksi turvallisia ohitusmahdollisuuksia kaivataan lisää. Liikenteen sujuvuus jää toistuvasti alle hyväksyttävän tason erityisesti jakson länsipäässä Alasjärven ja Tarastenjärven eritasoliittymien välillä, missä korostuu päivittäinen työmatkaliikenne. Erityisesti joukkoliikenteeseen liittyvät matkaketjut kaipaavat sujuvoittamista, minkä lisäksi jalankulun ja pyöräilyn verkossa sekä rinnakkaistiestössä on kehittämistarpeita.
Valtatien 9 jaksolle Tampere–Orivesi on laadittu aiemmin yleissuunnitelma, jonka mukaan valtatie parannetaan nelikaistaiseksi ja tasoliittymät korvataan eritasoliittymillä. Kaksiajoratainen, nelikaistainen maantie on tavoitetilana myös vireillä olevan maakuntakaavan 2040 luonnoksessa sekä Tampereen seudun rakennesuunnitelmassa. Pitkän aikavälin tavoitetila on lähtökohtana myös tälle työlle, jossa on määritelty ensimmäisen vaiheen toimenpiteitä yhteysvälin kehittämiselle seuraavien 10 vuoden aikana. Kantavana ajatuksena tässä työssä ovat nykyisen liikennepolitiikan mukaisesti olleet käyttäjätarpeet, uudenlaiset liikkumisen ohjauksen ratkaisut ja vaiheittainen parantaminen. Työssä on tarkasteltu kaikkia kulkumuotoja ja sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Jakson kehittämisohjelmaan on koottu toimenpiteitä useiden erityyppisten tavoitteiden ja tarkastelujen perusteella. Strategisiin tavoitteisiin kuuluvat erityisesti kestävien liikkumismuotojen osuuksien kasvattaminen sekä liikenteen ympäristöhaittojen pienentäminen, ja niiden perusteella ohjelmaan on sisällytetty joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun olosuhteita ja houkuttelevuutta parantavia toimenpiteitä sekä älyliikenteen ja liikkumisen ohjauksen keinoja. Laskennallista vaikutusten arviointia on tehty perinteisemmille infratoimenpiteille, joiden joukosta ohjelmaan on valittu parhaat erityisesti liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta
koskevien vaikutustarkastelujen perusteella. Valituista toimenpiteistä osa on esitetty toteutettaviksi vuosina 2016–2020, osa vuosien 2021–2025 aikana.
Euroopan-laajuisen TEN-T-verkon kattavaan verkkoon kuuluvalla valtatiejaksolla on merkittäviä liikenneturvallisuuspuutteita. Koettua turvallisuutta heikentävät erityisesti riskikäyttäytyminen ja raskaan liikenteen suuri määrä, minkä vuoksi turvallisia ohitusmahdollisuuksia kaivataan lisää. Liikenteen sujuvuus jää toistuvasti alle hyväksyttävän tason erityisesti jakson länsipäässä Alasjärven ja Tarastenjärven eritasoliittymien välillä, missä korostuu päivittäinen työmatkaliikenne. Erityisesti joukkoliikenteeseen liittyvät matkaketjut kaipaavat sujuvoittamista, minkä lisäksi jalankulun ja pyöräilyn verkossa sekä rinnakkaistiestössä on kehittämistarpeita.
Valtatien 9 jaksolle Tampere–Orivesi on laadittu aiemmin yleissuunnitelma, jonka mukaan valtatie parannetaan nelikaistaiseksi ja tasoliittymät korvataan eritasoliittymillä. Kaksiajoratainen, nelikaistainen maantie on tavoitetilana myös vireillä olevan maakuntakaavan 2040 luonnoksessa sekä Tampereen seudun rakennesuunnitelmassa. Pitkän aikavälin tavoitetila on lähtökohtana myös tälle työlle, jossa on määritelty ensimmäisen vaiheen toimenpiteitä yhteysvälin kehittämiselle seuraavien 10 vuoden aikana. Kantavana ajatuksena tässä työssä ovat nykyisen liikennepolitiikan mukaisesti olleet käyttäjätarpeet, uudenlaiset liikkumisen ohjauksen ratkaisut ja vaiheittainen parantaminen. Työssä on tarkasteltu kaikkia kulkumuotoja ja sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Jakson kehittämisohjelmaan on koottu toimenpiteitä useiden erityyppisten tavoitteiden ja tarkastelujen perusteella. Strategisiin tavoitteisiin kuuluvat erityisesti kestävien liikkumismuotojen osuuksien kasvattaminen sekä liikenteen ympäristöhaittojen pienentäminen, ja niiden perusteella ohjelmaan on sisällytetty joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun olosuhteita ja houkuttelevuutta parantavia toimenpiteitä sekä älyliikenteen ja liikkumisen ohjauksen keinoja. Laskennallista vaikutusten arviointia on tehty perinteisemmille infratoimenpiteille, joiden joukosta ohjelmaan on valittu parhaat erityisesti liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta
koskevien vaikutustarkastelujen perusteella. Valituista toimenpiteistä osa on esitetty toteutettaviksi vuosina 2016–2020, osa vuosien 2021–2025 aikana.
Kokoelmat
- Raportteja [1082]