Falkman, Charlotta
1795-1882
Public Domain
http://creativecommons.org/publicdomain/mark/1.0/deed.fi
http://creativecommons.org/publicdomain/mark/1.0/deed.fi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201701021030
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201701021030
Kuvaus
Charlotta Falkman
f. 18.3. 1795 i Södermanland, Sverige
d. 24.5. 1882 i Helsingfors
Charlotta Falkman tillhör de tidiga, lite bortglömda kvinnliga författarna på 1800-talet som bidrog till att utveckla romangenren i Finland. Hon utgav fyra romaner åren 1847–1864 och hade dessförinnan debuterat med berättelser i tidningen Saima. Därtill gav hon språklektioner och var verksam som sömmerska. I likhet med andra kvinnliga författare i tiden skapade Falkman i sina verk ett nytt borgerligt kvinnoideal, kvinnan som självförsakande hustru och mor men i kraft av sin bildning. Romanernas handling utspelar sig i familje- och sällskapslivet, där de karaktärer som uppfyller idealen kontrasteras mot mindre lyckade, varnande exempel. Berättelserna åskådliggör också kvinnornas svåra villkor, fast utan att dessa problematiseras öppet. Falkman utgav romanerna Leonna. En skildring ur lifvet (1854) och Frimurarens fosterson (1864) som ibland uppmärksammats också som tidig Helsingforsskildring. Därtill har hon påvisats vara författare även till de tidigare utkomna En prestgård i N–d (1847) och Nyårsafton (1848).
-----
Charlotta Falkman
s. 18.3. 1795 Ruotsin Södermanlandissa
k. 24.5. 1882 Helsingissä
Charlotta Falkman on 1800-luvun varhaisia ja unohduksiin jääneitä naiskirjailijoita, jotka vaikuttivat uuden kirjallisen lajityypin eli romaanin kehitykseen Suomessa. Falkman debytoi Saima-lehdessä julkaistuilla kertomuksillaan ja julkaisi neljä romaania vuosien 1847-1864 välisenä aikana. Lisäksi Falkman toimi yksityisenä kielenopettajana sekä ompelijattarena. Muiden aikansa naiskirjailijoiden tapaan Falkman kuvasi teoksissaan uutta porvarillista naisihannetta: sivistynyttä naista, joka kuitenkin edelleen omistautui vaimon ja äidin tehtäville. Romaanien tapahtumat kuvaavat perhe- ja seuraelämää, jossa ihannetta vastaavien henkilöiden vastakohdaksi asetetaan vähemmän onnistuneita, varoittavia esimerkkejä ja ihmiskohtaloita. Kertomuksissa nousevat esiin naisena olemisen vaikeat ehdot, vaikka näitä ei avoimesti kyseenalaistetakaan. Falkmanin tuotantoon kuuluvat romaani Leonna. En skildring ur lifvet (1854) sekä teos Frimurarens fosterson (1864), joka on huomioitu myös varhaisena Helsinki-kuvauksena. Falkmanin nimiin on myöhemmin liitetty myös varhaisemmat kertomukset kuin En prestgård i N–d (1847) ja Nyårsafton (1848).
f. 18.3. 1795 i Södermanland, Sverige
d. 24.5. 1882 i Helsingfors
Charlotta Falkman tillhör de tidiga, lite bortglömda kvinnliga författarna på 1800-talet som bidrog till att utveckla romangenren i Finland. Hon utgav fyra romaner åren 1847–1864 och hade dessförinnan debuterat med berättelser i tidningen Saima. Därtill gav hon språklektioner och var verksam som sömmerska. I likhet med andra kvinnliga författare i tiden skapade Falkman i sina verk ett nytt borgerligt kvinnoideal, kvinnan som självförsakande hustru och mor men i kraft av sin bildning. Romanernas handling utspelar sig i familje- och sällskapslivet, där de karaktärer som uppfyller idealen kontrasteras mot mindre lyckade, varnande exempel. Berättelserna åskådliggör också kvinnornas svåra villkor, fast utan att dessa problematiseras öppet. Falkman utgav romanerna Leonna. En skildring ur lifvet (1854) och Frimurarens fosterson (1864) som ibland uppmärksammats också som tidig Helsingforsskildring. Därtill har hon påvisats vara författare även till de tidigare utkomna En prestgård i N–d (1847) och Nyårsafton (1848).
-----
Charlotta Falkman
s. 18.3. 1795 Ruotsin Södermanlandissa
k. 24.5. 1882 Helsingissä
Charlotta Falkman on 1800-luvun varhaisia ja unohduksiin jääneitä naiskirjailijoita, jotka vaikuttivat uuden kirjallisen lajityypin eli romaanin kehitykseen Suomessa. Falkman debytoi Saima-lehdessä julkaistuilla kertomuksillaan ja julkaisi neljä romaania vuosien 1847-1864 välisenä aikana. Lisäksi Falkman toimi yksityisenä kielenopettajana sekä ompelijattarena. Muiden aikansa naiskirjailijoiden tapaan Falkman kuvasi teoksissaan uutta porvarillista naisihannetta: sivistynyttä naista, joka kuitenkin edelleen omistautui vaimon ja äidin tehtäville. Romaanien tapahtumat kuvaavat perhe- ja seuraelämää, jossa ihannetta vastaavien henkilöiden vastakohdaksi asetetaan vähemmän onnistuneita, varoittavia esimerkkejä ja ihmiskohtaloita. Kertomuksissa nousevat esiin naisena olemisen vaikeat ehdot, vaikka näitä ei avoimesti kyseenalaistetakaan. Falkmanin tuotantoon kuuluvat romaani Leonna. En skildring ur lifvet (1854) sekä teos Frimurarens fosterson (1864), joka on huomioitu myös varhaisena Helsinki-kuvauksena. Falkmanin nimiin on myöhemmin liitetty myös varhaisemmat kertomukset kuin En prestgård i N–d (1847) ja Nyårsafton (1848).
Kokoelmat
- Kirjailijat [116]