Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2015
Aarnio, Päivi; Loukkola, Kati (2016)
Uudenmaan ELY-keskus
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-502-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-502-3
Tiivistelmä
Vuonna 2015 HSY mittasi jatkuvatoimisesti typenoksidien ja hiukkasten pitoisuuksia liikenneympäristössä Järvenpäässä ja kaupunkitaustaa edustavalla mittausasemalla Lohjalla. Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Lohjalla, Nurmijärvellä, Porvoossa, Tuusulassa ja Vihdissä kartoitettiin passiivikeräimillä typpidioksidin pitoisuuksia yhdessä pisteessä/kunta.
Ilmanlaatuindeksin perusteella arvioituna ilmanlaatu oli vuonna 2015 Järvenpäässä ja Lohjalla enimmäkseen hyvä tai tyydyttävä (94 % vuoden tunneista Järvenpäässä ja 98 % Lohjalla). Välttäväksi ilmanlaatu luokiteltiin melko harvoin (Järvenpäässä noin 3 % ja Lohjalla alle 1 % vuoden tunneista). Huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli Järvenpäässä 247 ja Lohjalla 70. Korkeat hiukkaspitoisuudet olivat syynä huonoon ja erittäin huonoon ilmanlaatuun. Edelliseen vuoteen verrattuna huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli Järvenpäässä selvästi enemmän kuin vuonna 2012 ja Lohjalla selvästi edellisvuotta enemmän.
Hengitettäville hiukkasille annetut raja-arvot eivät vuonna 2015 ylittyneet Järvenpäässä tai Lohjalla. Kriittisin on hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo, joka ylittyy, jos PM10-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylittää 50 μg/m3 vähintään 36 päivänä vuoden aikana. Järvenpäässä näitä ylityksiä mitattiin 20 päivänä ja Lohjalla 10 päivänä.
Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyi sekä Järvenpäässä että Lohjalla maaliskuussa. Hengitettävien hiukkasten vuosipitoisuus oli Järvenpäässä hieman korkeampi kuin vuonna 2012 ja Lohjalla vuotta 2014 matalampi. Lohjalla hengitettävien hiukkasten vuosipitoisuudet ovat vuosina 2009 – 2015 pysyneet lähes muuttumattomina, mutta ne ovat olleet selvästi matalampia kuin vuosina 2004 tai 2005, jolloin mittausasema sijaitsi samassa paikassa.
Lohjalla pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo oli 4,5 μg/m3, mikä on selvästi alle vuosiraja-arvon (25 μg/m3). Vuosikeskiarvo oli alle WHO:n ohjearvon, mutta korkein vuorokausipitoisuus ylitti WHO:n ohjearvon yhtenä päivänä. Vuosipitoisuus oli edellisvuotta selvästi matalampi.
Vuonna 2015 typpidioksidipitoisuudet olivat sekä jatkuvatoimisissa mittauksissa että passiivikeräinkartoituksissa selvästi raja-arvojen ja ohjear-vojen alapuolella. Jatkuvatoimisissa mittauksissa Järvenpäässä saatu vuosikeskiarvo oli matalampi kuin vuonna 2012 ja Lohjalla matalampi kuin vuonna 2014. Lohjalla pitoisuudet ovat pitkällä aikavälillä laskeneet. Vuoden 2015 passiivikeräinkartoituksissa vuosipitoisuudet olivat Hyvinkään, Keravan, Nurmijärven, Tuusulan sekä Vihdin mittauspisteissä edellisvuotta korkeampia ja Järvenpään, Kirkkonummen ja Porvoon mittauspisteis¬sä edellisvuoden tasolla. Lohjalla vuosipitoisuus oli matalampi kuin vuonna 2013. Vuosina 2004 – 2015 pitoisuudet ovat laskeneet tilastollisesti merkitsevästi Porvoon mittauspisteessä Rihkamatorilla ja melkein merkitsevästi Järvenpäässä Sibeliuksenväylän ja Tuusulassa Järvenpääntien mittauspisteissä.
Kaukokulkeuma vaikuttaa huomattavasti sekä pienhiukkasten että otsonin pitoisuuksiin. Vuonna 2015 ei esiintynyt huomattavia pienhiukkasten tai otsonin kaukokulkeumatilanteita. Puun poltossa syntyy terveydelle haitallisia päästöjä: pienhiukkasia, häkää sekä orgaanisia yhdisteitä. Tämän vuoksi vuonna 2014 aloitettiin bentso(a)pyreenin pitoisuuksien kartoitus Uudenmaan asuinalueilla. Vuonna 2015 mittauksia tehtiin Karkkilassa pientaloalueella. Karkkilassa puunpolton vaikutus oli selvästi havaittavissa: vuosipitoisuudeksi saatiin 1,0 ng/m3 eli pitoisuus oli tavoitearvon tasolla.
Seuranta-alueen energiantuotannon, teollisuuden ja tieliikenteen ja satamien yhteenlasketut typenoksidien päästöt vähenivät 18 %, hiukkasten päästöt 6, rikkidioksidin päästöt 13 ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt 16 % vuoteen 2013 verrattuna. Vuosina 2004 – 2014 eri epäpuhtauksien päästöt ovat jonkin verran vaihdelleet vuodesta toiseen, mutta ne ovat kuitenkin laskeneet selvästi.
Ilmanlaatuindeksin perusteella arvioituna ilmanlaatu oli vuonna 2015 Järvenpäässä ja Lohjalla enimmäkseen hyvä tai tyydyttävä (94 % vuoden tunneista Järvenpäässä ja 98 % Lohjalla). Välttäväksi ilmanlaatu luokiteltiin melko harvoin (Järvenpäässä noin 3 % ja Lohjalla alle 1 % vuoden tunneista). Huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli Järvenpäässä 247 ja Lohjalla 70. Korkeat hiukkaspitoisuudet olivat syynä huonoon ja erittäin huonoon ilmanlaatuun. Edelliseen vuoteen verrattuna huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli Järvenpäässä selvästi enemmän kuin vuonna 2012 ja Lohjalla selvästi edellisvuotta enemmän.
Hengitettäville hiukkasille annetut raja-arvot eivät vuonna 2015 ylittyneet Järvenpäässä tai Lohjalla. Kriittisin on hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo, joka ylittyy, jos PM10-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylittää 50 μg/m3 vähintään 36 päivänä vuoden aikana. Järvenpäässä näitä ylityksiä mitattiin 20 päivänä ja Lohjalla 10 päivänä.
Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyi sekä Järvenpäässä että Lohjalla maaliskuussa. Hengitettävien hiukkasten vuosipitoisuus oli Järvenpäässä hieman korkeampi kuin vuonna 2012 ja Lohjalla vuotta 2014 matalampi. Lohjalla hengitettävien hiukkasten vuosipitoisuudet ovat vuosina 2009 – 2015 pysyneet lähes muuttumattomina, mutta ne ovat olleet selvästi matalampia kuin vuosina 2004 tai 2005, jolloin mittausasema sijaitsi samassa paikassa.
Lohjalla pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo oli 4,5 μg/m3, mikä on selvästi alle vuosiraja-arvon (25 μg/m3). Vuosikeskiarvo oli alle WHO:n ohjearvon, mutta korkein vuorokausipitoisuus ylitti WHO:n ohjearvon yhtenä päivänä. Vuosipitoisuus oli edellisvuotta selvästi matalampi.
Vuonna 2015 typpidioksidipitoisuudet olivat sekä jatkuvatoimisissa mittauksissa että passiivikeräinkartoituksissa selvästi raja-arvojen ja ohjear-vojen alapuolella. Jatkuvatoimisissa mittauksissa Järvenpäässä saatu vuosikeskiarvo oli matalampi kuin vuonna 2012 ja Lohjalla matalampi kuin vuonna 2014. Lohjalla pitoisuudet ovat pitkällä aikavälillä laskeneet. Vuoden 2015 passiivikeräinkartoituksissa vuosipitoisuudet olivat Hyvinkään, Keravan, Nurmijärven, Tuusulan sekä Vihdin mittauspisteissä edellisvuotta korkeampia ja Järvenpään, Kirkkonummen ja Porvoon mittauspisteis¬sä edellisvuoden tasolla. Lohjalla vuosipitoisuus oli matalampi kuin vuonna 2013. Vuosina 2004 – 2015 pitoisuudet ovat laskeneet tilastollisesti merkitsevästi Porvoon mittauspisteessä Rihkamatorilla ja melkein merkitsevästi Järvenpäässä Sibeliuksenväylän ja Tuusulassa Järvenpääntien mittauspisteissä.
Kaukokulkeuma vaikuttaa huomattavasti sekä pienhiukkasten että otsonin pitoisuuksiin. Vuonna 2015 ei esiintynyt huomattavia pienhiukkasten tai otsonin kaukokulkeumatilanteita. Puun poltossa syntyy terveydelle haitallisia päästöjä: pienhiukkasia, häkää sekä orgaanisia yhdisteitä. Tämän vuoksi vuonna 2014 aloitettiin bentso(a)pyreenin pitoisuuksien kartoitus Uudenmaan asuinalueilla. Vuonna 2015 mittauksia tehtiin Karkkilassa pientaloalueella. Karkkilassa puunpolton vaikutus oli selvästi havaittavissa: vuosipitoisuudeksi saatiin 1,0 ng/m3 eli pitoisuus oli tavoitearvon tasolla.
Seuranta-alueen energiantuotannon, teollisuuden ja tieliikenteen ja satamien yhteenlasketut typenoksidien päästöt vähenivät 18 %, hiukkasten päästöt 6, rikkidioksidin päästöt 13 ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt 16 % vuoteen 2013 verrattuna. Vuosina 2004 – 2014 eri epäpuhtauksien päästöt ovat jonkin verran vaihdelleet vuodesta toiseen, mutta ne ovat kuitenkin laskeneet selvästi.
Kokoelmat
- Raportteja [1095]