Ryhmän suorituskyky toimintakyvyn kautta tarkasteltuna
Hokkanen, Hannu (2016)
Hokkanen, Hannu
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 5
2016
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016090623615
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016090623615
Tiivistelmä
Toimintakykyä pidetään yleisesti kokonaisuutena, jonka osa-alueet vaikuttavat vahvasti toi-siinsa. Ihmisen toiminnan perimmäisenä lähtökohtana on kuitenkin aina joku toimintakyvyn osa-alueista. Tutkimuksella pyrittiin määrittelemään yksilöille henkilökohtaiset toimintaky-vyn ulottuvuudet eli tyypilliset tavat toimia. Yksilöiden ulottuvuuksia vertailtiin tutkimukses-sa ryhmien koulutustasonmittauksen tuloksiin. Näin haettiin vastausta päätutkimusongelmaan, joka oli onko yksilöiden toimintakyvyn ulottuvuuksilla merkitystä ryhmän menestymiseen?
Tutkimus toteutettiin määrällis-laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksessa toimintakykyä pyrittiin määrittelemään mittarin avulla. Mittarin avulla tutkimukseen valituille varusmiehille määritettiin toimintakyvyn ulottuvuudet eli toimintakyvyn vahvuusalueet. Mittarin tuottamia tuloksia vertailtiin koulutustasonmittauksen tulosten kanssa. Vertailu toteutettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla sekä vertailemalla yksilöiden toimintakyvyn ulottuvuuksia laadullisesti. Aineistona käytettiin koulutusvalintalomakkeita ja koulutustasonmittauksen tuloksia.
Toimintakyvyn psyykkis-eettisillä ja sosiaalisilla ulottuvuuksilla todettiin olevan suurempi vaikutus ryhmän menestymiseen kuin fyysisellä ulottuvuudella, joka oli selkeästi yleisin ulottuvuus. Tämän tuloksen korrelaatiokertoimen merkitsevyysarvo jäi kuitenkin alle asetetun raja-arvon (p = ≥.05). Toimintakyvyn ulottuvuuksien laadullinen tarkastelu tuki aiempaa tulosta. Tarkastelun perusteella ryhmät, joissa oli monipuolisesti edustettuina kaikkia toimintakyvyn ulottuvuuksia, näyttivät menestyneen parhaiten koulutustasonmittauksessa.
Tutkimuksen perusteella ei voida kiistää, ettei toimintakyvyllä olisi merkitystä ryhmän menestymiseen. Näyttäisi siltä, että ryhmän menestymiseen koulutustason mittauksessa vaikuttaa myös muita tekijöitä toimintakyvyn lisäksi. Jatkotutkimuksissa huomioon tulisi ottaa myös muut ryhmän toimintaan vaikuttavat seikat kuten esimerkiksi johtamistaito.
Tutkimus toteutettiin määrällis-laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksessa toimintakykyä pyrittiin määrittelemään mittarin avulla. Mittarin avulla tutkimukseen valituille varusmiehille määritettiin toimintakyvyn ulottuvuudet eli toimintakyvyn vahvuusalueet. Mittarin tuottamia tuloksia vertailtiin koulutustasonmittauksen tulosten kanssa. Vertailu toteutettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla sekä vertailemalla yksilöiden toimintakyvyn ulottuvuuksia laadullisesti. Aineistona käytettiin koulutusvalintalomakkeita ja koulutustasonmittauksen tuloksia.
Toimintakyvyn psyykkis-eettisillä ja sosiaalisilla ulottuvuuksilla todettiin olevan suurempi vaikutus ryhmän menestymiseen kuin fyysisellä ulottuvuudella, joka oli selkeästi yleisin ulottuvuus. Tämän tuloksen korrelaatiokertoimen merkitsevyysarvo jäi kuitenkin alle asetetun raja-arvon (p = ≥.05). Toimintakyvyn ulottuvuuksien laadullinen tarkastelu tuki aiempaa tulosta. Tarkastelun perusteella ryhmät, joissa oli monipuolisesti edustettuina kaikkia toimintakyvyn ulottuvuuksia, näyttivät menestyneen parhaiten koulutustasonmittauksessa.
Tutkimuksen perusteella ei voida kiistää, ettei toimintakyvyllä olisi merkitystä ryhmän menestymiseen. Näyttäisi siltä, että ryhmän menestymiseen koulutustason mittauksessa vaikuttaa myös muita tekijöitä toimintakyvyn lisäksi. Jatkotutkimuksissa huomioon tulisi ottaa myös muut ryhmän toimintaan vaikuttavat seikat kuten esimerkiksi johtamistaito.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]