Sissitoimintakoulutus Lapin Jääkäripataljoonassa 1960 ja 1970- luvuilla
Vähäpassi, Ville (2016)
Vähäpassi, Ville
Sotataidon laitos
Sotahistoria
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 5
2016
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016090623606
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016090623606
Tiivistelmä
Pohjois-Suomen sotilasläänin komentajana toimineen kenraaliluutnantti Olli Korhosen näkemyksen mukaisesti sissitoiminta oli merkittävä osa Pohjois-Suomen sotilaallista puolustamista 1960-luvun lopussa. Kaikille yhtenäisesti koulutettavan sissitoimintakoulutuksen aloittaminen antoi mahdollisuuden tehdä sotilasläänin koulutuksesta omaleimaista. Valtakunnallisesti yhteismitallisen sissitoimintakoulutuksen järjestämisen rasitteena olivat kuitenkin sissitoimintakoulutuksen ohjesääntökirjallisuuden puutteet.
Sissitoimintakoulutuksen aloittaminen vuonna 1967 sai Lapin Jääkäripataljoonassa omaleimaisia piirteitä koulutukseen käytetyn ajan ja koulutuksen taisteluteknisen toteutustavan vuoksi. Rajavartiolaitoksesta Lapin Jääkäri-pataljoonaan siirtyneiden kouluttajien, yhteisten taisteluharjoitusten ja valtakunnallisten Rajavartiolaitoksen järjestämien opetustilaisuuksien opit antoivat Lapin Jääkäripataljoonassa annettavalle koulutukselle hajautetun miinataistelun mallin. Koordinoidun sissitoimintakoulutuksen valmistelu aloitettiin vuonna 1966 Lapin Jääkäripataljoonan Esikunnan johdolla. Ennen koulutuksen koordinoimista sissitoimintakoulutus oli hajanaista, silloin tällöin koulutettua täyteohjelmaa. Kivääriyksikössä toissijaisena koulutuksena sissitoimintakoulutusta alettiin kouluttaa vuonna 1967. Aselajiyksiköissä sissitoimintakoulutus ei ollut yhtä kokonaisvaltaista, mutta sillä oli selkeä erikoiskoulutuksen asema. Sissitoimintakoulutuksen harjoitusrakenne muodostui kahdeksi vuosittaiseksi sissiharjoitukseksi, joissa koulutusaiheina olivat hajautetun miinataistelun lisäksi mm. koottu sissitoiminta sissitukikohdan perustaminen, koirien käyttö sissitoiminnassa, sissiosaston liikkuminen ja kohteiden tuhoaminen eri menetelmillä.
Sissireservin koulutus aloitettiin puolustusvoimissa vuonna 1970. Koulutuksen aloittamisen taustalla oli aikalaisnäkemys, jonka mukaan sodanajan sissipataljoonien määrää oli nostettava kahden sijasta kuuteen. Aikalaisnäkemyksen mukaan kaikille yhtenäisesti annetun sissikoulutuksen saanut henkilö ei ollut soveltuva sijoitettavaksi sissipataljooniin. Näin ollen nähtiin tarve sissireservin koulutuksen aloittamiselle kolmessa joukkoyksikössä. Lapin Jääkäripataljoonassa koulutus aloitettiin 3. Jääkärikomppaniassa, myöhemmässä Sissikomppaniassa III/1970 saapumiserästä alkaen. Yksikössä koulutettiin sissijoukkue jokaisesta saapumiserästä. Sissiyksikön lisäksi Reservinaliupseerikouluun perustettiin sissilinja ja jo vuonna 1965 aloitettua sissiradistikoulutusta jatkettiin Esikuntakomppaniassa. Koulutuksen aloittamisen seurauksena vakiosissiharjoitukset muuttuivat taisteluharjoituspainotteisimmaksi. Sissijoukkue osallistui lisäksi vuosittaisiin yhteisharjoituksiin kenttätykistön ampumaleirille, Laskuvarjojääkärikoulun talviharjoitukseen ja Rajavartiolaitoksen sissiharjoituksiin.
Sissitoimintakoulutuksen aloittaminen vuonna 1967 sai Lapin Jääkäripataljoonassa omaleimaisia piirteitä koulutukseen käytetyn ajan ja koulutuksen taisteluteknisen toteutustavan vuoksi. Rajavartiolaitoksesta Lapin Jääkäri-pataljoonaan siirtyneiden kouluttajien, yhteisten taisteluharjoitusten ja valtakunnallisten Rajavartiolaitoksen järjestämien opetustilaisuuksien opit antoivat Lapin Jääkäripataljoonassa annettavalle koulutukselle hajautetun miinataistelun mallin. Koordinoidun sissitoimintakoulutuksen valmistelu aloitettiin vuonna 1966 Lapin Jääkäripataljoonan Esikunnan johdolla. Ennen koulutuksen koordinoimista sissitoimintakoulutus oli hajanaista, silloin tällöin koulutettua täyteohjelmaa. Kivääriyksikössä toissijaisena koulutuksena sissitoimintakoulutusta alettiin kouluttaa vuonna 1967. Aselajiyksiköissä sissitoimintakoulutus ei ollut yhtä kokonaisvaltaista, mutta sillä oli selkeä erikoiskoulutuksen asema. Sissitoimintakoulutuksen harjoitusrakenne muodostui kahdeksi vuosittaiseksi sissiharjoitukseksi, joissa koulutusaiheina olivat hajautetun miinataistelun lisäksi mm. koottu sissitoiminta sissitukikohdan perustaminen, koirien käyttö sissitoiminnassa, sissiosaston liikkuminen ja kohteiden tuhoaminen eri menetelmillä.
Sissireservin koulutus aloitettiin puolustusvoimissa vuonna 1970. Koulutuksen aloittamisen taustalla oli aikalaisnäkemys, jonka mukaan sodanajan sissipataljoonien määrää oli nostettava kahden sijasta kuuteen. Aikalaisnäkemyksen mukaan kaikille yhtenäisesti annetun sissikoulutuksen saanut henkilö ei ollut soveltuva sijoitettavaksi sissipataljooniin. Näin ollen nähtiin tarve sissireservin koulutuksen aloittamiselle kolmessa joukkoyksikössä. Lapin Jääkäripataljoonassa koulutus aloitettiin 3. Jääkärikomppaniassa, myöhemmässä Sissikomppaniassa III/1970 saapumiserästä alkaen. Yksikössä koulutettiin sissijoukkue jokaisesta saapumiserästä. Sissiyksikön lisäksi Reservinaliupseerikouluun perustettiin sissilinja ja jo vuonna 1965 aloitettua sissiradistikoulutusta jatkettiin Esikuntakomppaniassa. Koulutuksen aloittamisen seurauksena vakiosissiharjoitukset muuttuivat taisteluharjoituspainotteisimmaksi. Sissijoukkue osallistui lisäksi vuosittaisiin yhteisharjoituksiin kenttätykistön ampumaleirille, Laskuvarjojääkärikoulun talviharjoitukseen ja Rajavartiolaitoksen sissiharjoituksiin.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]