Ampumisen tavoitteet taistelukosketuksessa
Säkkinen, Aki (2016)
Säkkinen, Aki
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
2016
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016090623593
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016090623593
Tiivistelmä
Taistelukosketuksessa ampuminen on koulutustaustasta ja tehtävästä riippumatta jokaisen sotilaan keskeinen taito. Ulkomaisissa tutkimuksissa on havaittu sotilaiden ampuvan taistelu-kosketuksessa huomattavasti ohiammuttuja laukauksia. Tämän on tulkittu johtuvan tappami-sen välttelemisestä, mutta tulkinta on osoitettu epäluotettavaksi. Suomessa sotilaiden ampu-mista on tutkittu harvinaisen vähän.
Tutkielman tavoitteena oli kehittää ymmärrystä sotilaiden ampumisesta taistelu-kosketuksessa. Tässä tutkielmassa tutkittiin 1) mitä sotilaat tavoittelevat ampumisellaan tais-telukosketuksessa ja 2) mitkä tekijät vaikuttavat taistelukosketuksessa ampumisen tavoittee-seen. Laadullisena tutkimusstrategiana käytettiin perinteistä hermeneutiikkaa, jossa tutki-muskohteen yksittäisten osien ymmärtäminen edellyttää kokonaisuuden ymmärtämistä. Ko-konaisuuden ymmärtäminen edellyttää vastaavasti yksittäisten osien ymmärtämistä.
Tutkielman aineistoksi valittiin yhdysvaltalaisten ja isobritannialaisten sotilaiden kokemuk-siin perustuvia kuvauksia taistelukosketuksista Afganistanin ja Irakin sodista. Aineisto analy-soitiin temaattisella analyysillä, jossa etsitään aineistosta toistuvia kuvioita, yhteneväisyyksiä ja selittäviä periaatteita. Analyysia ohjattiin aggressiivisen käyttäytymisen teorialla, jonka mukaan aggressiivisen käyttäytymisen tavoitteena on vastustajan tuhoaminen tai hallitsemi-nen.
Tutkimustuloksina muodostettiin kaksi tuhoamista käsittelevää teemaa: heikosti näkyvän vastustajan tuhoaminen ja selvästi näkyvän vastustajan tuhoaminen. Hallitsemista käsitteleviä teemoja muodostettiin neljä: ampumalla tiedustelu, reaktiivinen lamauttaminen, tovereiden suojaaminen ja uhkalamauttaminen. Ampumisen tavoitteeseen vaikuttavista tekijöistä muodostettiin heuristiikka, joka kuvaa tavoitteen valitsemista eri tilanteissa.
Tutkimustulosten pääteltiin merkitsevän sitä, että sotilaat ampuvat taistelukosketuksessa useammin hallitsemistarkoituksessa kuin tuhoamistarkoituksessa. Johtopäätökseen tulee kuitenkin suhtautua hypoteesina, joka on varmennettava jatkotutkimuksilla. Tutkimustuloksia voi hyödyntää ohjesääntöjen ja koulutuksen kehittämisessä. Lisäksi tutkimustulosten pohjalta voi kehittää tutkimus- ja kehittämistyössä käytettäviä sotilassimulaatioita todenmukaisemmiksi.
Tutkielman tavoitteena oli kehittää ymmärrystä sotilaiden ampumisesta taistelu-kosketuksessa. Tässä tutkielmassa tutkittiin 1) mitä sotilaat tavoittelevat ampumisellaan tais-telukosketuksessa ja 2) mitkä tekijät vaikuttavat taistelukosketuksessa ampumisen tavoittee-seen. Laadullisena tutkimusstrategiana käytettiin perinteistä hermeneutiikkaa, jossa tutki-muskohteen yksittäisten osien ymmärtäminen edellyttää kokonaisuuden ymmärtämistä. Ko-konaisuuden ymmärtäminen edellyttää vastaavasti yksittäisten osien ymmärtämistä.
Tutkielman aineistoksi valittiin yhdysvaltalaisten ja isobritannialaisten sotilaiden kokemuk-siin perustuvia kuvauksia taistelukosketuksista Afganistanin ja Irakin sodista. Aineisto analy-soitiin temaattisella analyysillä, jossa etsitään aineistosta toistuvia kuvioita, yhteneväisyyksiä ja selittäviä periaatteita. Analyysia ohjattiin aggressiivisen käyttäytymisen teorialla, jonka mukaan aggressiivisen käyttäytymisen tavoitteena on vastustajan tuhoaminen tai hallitsemi-nen.
Tutkimustuloksina muodostettiin kaksi tuhoamista käsittelevää teemaa: heikosti näkyvän vastustajan tuhoaminen ja selvästi näkyvän vastustajan tuhoaminen. Hallitsemista käsitteleviä teemoja muodostettiin neljä: ampumalla tiedustelu, reaktiivinen lamauttaminen, tovereiden suojaaminen ja uhkalamauttaminen. Ampumisen tavoitteeseen vaikuttavista tekijöistä muodostettiin heuristiikka, joka kuvaa tavoitteen valitsemista eri tilanteissa.
Tutkimustulosten pääteltiin merkitsevän sitä, että sotilaat ampuvat taistelukosketuksessa useammin hallitsemistarkoituksessa kuin tuhoamistarkoituksessa. Johtopäätökseen tulee kuitenkin suhtautua hypoteesina, joka on varmennettava jatkotutkimuksilla. Tutkimustuloksia voi hyödyntää ohjesääntöjen ja koulutuksen kehittämisessä. Lisäksi tutkimustulosten pohjalta voi kehittää tutkimus- ja kehittämistyössä käytettäviä sotilassimulaatioita todenmukaisemmiksi.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]