Människans liv med sömnbesvär och hur människor med sömnbesvär upplever kognitiv beteendeterapi

Abstract

Sleep disorders are a common health problem in western countries. Every third working age person suffers from sleep deprivation and that often leads to other health problems as well. One can end up in a vicious circle, which can further decrease mood and ability to function.

The aim of this thesis is to illustrate how sleep deprivation affects the lives of working age population and to deepen our understanding of life with sleep deprivation. Study questions are: how does sleep deprivation affect a working age person’s life and what kind of experiences do people have about cognitive-behavioural therapy as a treatment to sleep disorders. Theoretical perspective is based on clinical nursing science theories and the humanist view of man, which sees human as an entity. The methodology used is phenomenological approach and data analysis is conducted by using Ricœur’s hermeneutic phenomenological interpretation method.

The empirical part is divided into two different sections. The material of the study consists of interviews and surveys done by people who have experienced sleep deprivation or sleep disorders. Two interviewees talked about their lives with sleep disorders and there are 21 surveys conducted on people’s experiences on cognitive-behavioural therapy. The partakers in the two sections are different people.

The results show that people with sleep disorders can end up in a vicious circle of sleep deprivation and in worst cases a sleep disorder can take charge of a person’s whole life. Sleep disorder can cause shame and fear of stigma. Nevertheless, someone suffering from a sleep disorder can find strength and solutions to control the difficult situation. This study proves that both nursing staff and other people have little information about difficulties in sleeping and awareness should be improved in clinical nursing. A health-care provider has an essential role in preventing someone ending up in a vicious circle of sleep deprivation and cognitive-behavioural therapy can contribute to good health. Reflection at the end of cognitive-behavioural sleep therapy course helps patients to continue their learning process. When someone is sleep deprived, it means that they have control over the situation, but when someone has a sleep disorder, that person does not have the strength to control the situation.

Sömnbesvär är ett mycket vanligt hälsoproblem i västvärlden. En tredjedel av människor i arbetsför ålder lider brist på sömn och detta leder ofta till andra hälsoproblem. Människan kan hamna i en ond cirkel, som betyder att hennes sinnesstämning och funktionsförmåga sjunker.

Syftet med denna studie är att belysa hur människan i arbetsför ålder upplever att sömnbristen inverkar på hennes liv, samt fördjupa förståelsen gällande liv med sömnbesvär. Frågeställningarna är: vilken betydelse har sömnbrist på människans liv i arbetsför ålder och hurdana upplevelser har människor som deltagit i kognitiv beteendeterapi som behandlingsmetod av sömnbesvär? Det teoretiska perspektivet baserar sig på den kliniska vårdvetenskapliga teorin och den humanistiska människosynen, som ser människan som enhet. Den övergripande metodologin är fenomenologisk ansats och vid dataanalysen har en fenomenologisk-hermeneutisk tolkningsmetod av Ricœur använts.

De empiriska delarna består av två olika delar. Studiens material består av intervjuer och enkäter med forskningspersoner som har upplevelser om sömnbrist eller sömnbesvär. Två forskningspersoner berättade om sitt liv vid sömnbesvär, och 21 enkäter består av människors upplevelser som deltagit i kognitiv beteendeterapi. Deltagarna i de två olika empiriska delarna är inte samma personer.

Resultatet visar sig att människan vid sömnbesvär kan hamna i en ond cirkel och i värsta fall styr sömnbesväret hela hennes livsområde. Det finns skam och rädsla för stigmatisering kring sömnbesvär. Människan med sömnbesvär är i rörelse, men hon kan hitta sin egen styrka att hantera den utsatta situationen i lidandet. Studien visar att det finns bristfällig kunskap bland människor och vårdpersonal gällande sömnsvårigheter, och kunskapen bör öka i det kliniska vårdarbetet. En vårdare har en väsentlig roll när människan löper risk att hamna i en ond cirkel, och genom användning kognitiv beteendeterapi kan man främja hälsa. Reflektion i slutet av sömnkursen som baserar sig på kognitiv beteendeterapi hjälper patienter att fortsätta sin inlärningsprocess. När människan har sömnbrist i sitt liv, innebär det att hon har kontroll över situationen, men vid sömnbesvär har människan tappat sin inre kraft att hantera situationen.

Unettomuus on hyvin tavallinen terveysongelma länsimaissa. Kolmasosa työikäisistä ihmisistä kärsii uniongelmista, joka usein johtaa muihin terveysongelmiin. Tuolloin ihminen voi joutua noidankehään, jolloin mieliala ja toimintakyky edelleen laskevat.

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla ilmiötä, kuinka työikäinen ihminen kokee univajeen vaikutuksen elämässään, sekä saada syvällistä ymmärrystä heidän elämästään unettomuuden kanssa. Tutkimuskysymykset ovat: Mikä merkitys univajeella on työikäisen ihmisen elämään, sekä millaisia kokemuksia henkilöillä on kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta unettomuuden hoitomuotona? Teoreettinen tausta pohjautuu kliiniseen hoitotieteeseen ja humanistiseen ihmiskäsitykseen, jossa ihminen nähdään kokonaisuutena. Tutkimusasetelma on fenomenologinen ja aineisto käsitellään fenomenologis-hermeneuttisesti Ricœrin mallin mukaisesti.

Empiirinen osa on jaettu kahteen osioon. Tutkimuksen materiaali koostuu haastatteluista sekä kyselylomakkeista. Kaksi haastateltavaa kertoo heidän elämästään, sekä 21 lomakkeen vastaukset sisältävät osallistujien kokemuksia kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta unettomuuden hoitomuotona. Osallistujat ovat eri henkilöitä kahdessa eri empiirisessä osassa.

Tutkimustulokset osoittavat, että unettomuudesta kärsivä henkilö voi joutua noidankehään, jolloin pahimmassa tapauksessa unettomuus häiritsee lähes kaikilla elämän alueilla. Unettomuuteen liittyy häpeää ja leimautumisen pelkoa. Unettomuudesta kärsivä henkilö voi kuitenkin löytää vahvuutensa ja keinoja hallitakseen hankalaa tilannettaan. Tutkimus osoittaa, että unettomuudesta on edelleen puutteellista tietoa sekä hoitohenkilökunnan sekä ylipäänsä ihmisten keskuudessa, ja tietoisuutta unettomuudesta tulisi lisätä kliinisessä hoitotyössä. Hoitajalla on oleellinen ennaltaehkäisevä rooli tilanteessa, jossa henkilö on vaarassa joutua unettomuuden noidankehään. Kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla unettoman terveyttä voidaan edistää. Reflektointi uniryhmän lopussa auttaa asiakkaita jatkamaan heidän omaa oppimisprosessiaan. Univajetta kokeva henkilö saattaa kuitenkin hallita tilannettaan, mutta unettomuudesta kärsivä henkilö menettää voimavaransa hallita tilannettaan.