Postimerkit merisotataidon dokumentteina : Britannian ja Saksan laivastojen varustelu maailmansotien välisenä aikana

Abstract

Merisodassa tapahtunut muutos – erityisesti konevoiman syrjäyttäessä purjeet ja raudan korvatessa puumateriaalin 1800-luvun loppupuolella – johti nykypäivänäkin merkittäviin merisodan teoreettisiin tarkasteluihin. Teorioihin pohjautuneet merisotataidon yleisperiaatteet saivat ensimmäisen maailmansodan aikana käytännön testauksensa. Voittajat ja häviäjät analysoivat taistelut sekä maailmalla vallinneen ripeän teknisen kehityksen, minkä seurauksena laivastojen varustelu kiihtyi uudestaan valtapolitiikan tueksi. Maailmansotien välisenä aikana pyrittiin kansainvälisin sopimuksin säätelemään suurten laivastojen, kuten Britannian, Ranskan, Italian, Japanin ja Yhdysvaltojen varustelukilpailua. Versaillesin rauhansopimus rajoitti samanaikaisesti Saksan merivoimien kokoa. Tässä työssä tutkitaan Britannian ja Saksan merivoimien varustelua ja merisotataidon kehittymistä maailmansotien välisenä aikana. Merisotataidon kehittymisen tarkastelu tapahtuu postimerkkien avulla. Postimerkki syntyi Englannissa vuonna 1840 ja sen käyttö yleistyi ympäri maailman lähes samanaikaisesti konevoimaa käyttäneiden laivojen kanssa. Postimerkkien kuva-aiheet olivat aluksi valtioiden päämiehiä, heraldiikkaa, maisemia tai abstrakteja aiheita. Vasta 1900-luvun alkupuolella kuva-aiheina saattoi olla lähes mitä vain, myös sotalaivojen kuvia. Postimerkkikokoelmastani erottuu tutkimusaiheeseen 335 merkkiä. Britannian ja Saksan kansallisarkistojen alkuperäislähteiden ja tutkimuskirjallisuuden dokumenttianalyysiin perustuvaa merisotataidon moninaista kehitystä verrataan tutkimuksessani postimerkkien kuva-aiheisiin ja niiden yksityiskohtiin 3 300 kertaa. Tällä menettelyllä pyrin selvittämään voiko postimerkkejä käyttää ja pitää merisotaidon kehityksen kattavina dokumentteina. Postimerkeissä satunnaisiksi jääneet virheet tai propaganda eivät vähennä merisotataidon kehityksen kuvaamisen dokumenttiarvoa. Postimerkkien sotalaivoihin liittyvät kuvat kattavat muutamaa laivaluokkaa lukuunottamatta molempien maiden kaikki taistelualuslajit- ja luokat. Postimerkeistä voidaan nähdä vanhat sotalaivat, niiden peruskorjaukset ja uudet luokat lentotukialuksista sukellusveneisiin. Alusten kuvat voidaan liittää Britannian kansainyhteisön muuttuneisiin strategisiin ja taktisiin tavoitteisiin niin Atlantilla kuin Kaukoidässä. Saksan merivoimien nousu Versaillesin rauhanehtojen rajoituksista ja lopulta pyrkimys Britannian kauppamerenkulun tuhoajaksi välittyy myös postimerkeistä. Yleinen sotatekninen kehitys, lentoneiden tulo merisotanäyttämölle ja aikanaan kansainvälisten tonnistorajoitusten poistuminen näkyvät postimerkeissä. Kokopostimerkin historian aikana vuoteen 2012 mennessä purjeettomien, nykyaikaisten sotalaivojen kuvia on julkaistu noin 3 350 postimerkillä, jotka on koottu Maailman suurin laivasto-osasto -postimerkkikokoelmaani noin 35 vuoden aikana

The change in naval warfare, brought on by engine power replacing sails and iron replacing wood in the late 19th century, led to new theoretical observations in naval warfare that are current also today. The basic principles of the naval art of war based on those observations were put to the test during World War I. Both the victors and losersanalysed the battles, and the analysis together with the rapid technological advances led to a new naval arms race to support different countries' power politics. Between the World Wars, there was an attempt to regulate the arms race between large navies, such as Great Britain, France, Italy, Japan and the United States, with international treaties. At the same time, the treaty of Versailles dictated and restricted the size of the German Navy. This paper studies the equipment and development of naval art of war of the German Navy and the British Royal Navy between the World Wars. The development of the art of naval warfare is observed through postage stamps. The postage stamp was born in England in 1840 and its use in the world became more widespread almost simultaneously with the use of engine powered ships. At first, the themes in the stamps were heads of state, heraldry, landscapes or abstract. Only in the beginning of the 1900s did the themes begin to reflect a variety of topics, including warships. During the time of the postage stamp, by 2012 over 3,350 stamps depicting modern warships without sail power have been published. 335 stamps out of the stamps in the collection portray the topics of this research. In the research, by analysing and comparing the original sources in the German and British national archives the varied development of the art of naval warfare is compared with the themes and details of the postage stamps over 3,300 times. The objective of this method is to find out if postage stamps can be used and viewed as documents throughly covering the developments of the art of naval warfare. Random errors or propaganda in the stamps do not lessen the documentation value of describing the development of the art of naval warfare. The array of pictures of military vessels in the stamps covers all of the combat vessel types and classes of both countries, with a few exceptions. In the stamps you can see the old warships, their overhauls and new classes of vessels from aircraft carriers to submarines. The pictures of the vessels can be tied to the changed strategic and tactical goals of the British Commonwealth, both in the Atlantic and the Far East. The rise of the German Navy, first away from the restrictions of the Treaty of Versailles and finally becoming the destroyer of British commercial shipping is also visible in the stamps. General development of military technology, entry of aircraft in the stage of naval warfare and in time the removal of restrictions of tonnage is, likewise, reflected in the stamps. All the stamps have been gathered into my postage stamp collection Maailman suurin laivasto-osasto (The world's largest armada) over a period of approximately 35 years.