Kaatra, Kössi

Kössi Kaatra, vuoteen 1906 Gustaf Adolf Lindström
s. 6.11.1882 Lohjalla
k. 15.11.1928 Huddingessa Ruotsissa

Kössi Kaatra on suomalaisen työläiskirjallisuuden tunnetuin runoilija. Alkutuotantoa leimaa uusromanttinen tyyli, ja tunnusomaista hänen lyriikalleen on runomitan ja loppusointujen taitava käyttö. Kaatraa sanottiinkin Tampereen Eino Leinoksi. Varsinaisena työväenrunoilijana Kaatra aloitti yleislakkovuosien jälkeen kolmella sosialistishenkisellä runokokoelmalla, jota seurasivat vallankumousvuosien 1917 ja 1918 yhteiskunnalliset runot. Sisällissodan sytyttyä Kaatra pakeni Ruotsiin, jossa hän eli loppuelämänsä. Myöhäistuotannossaan Kaatra palasi usein sisällissodan tapahtumiin. Kaatran tuotannon merkkipaaluna on pidetty runokokoelmaa Alhaisolauluja (1922). Monien ns. vanhan työväenliikkeen runoilijan tapaan hän käytti runoissaan usein raamatullisia ja uskonnollisia aiheita.

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2898/
Kössi Kaatra, fram till år 1906 Gustaf Adolf Lindström

f. 6.11.1882 i Lojo
d. 15.11.1928 i Huddinge, Sverige
Kössi Kaatra är den finska arbetarlitteraturens kändaste lyriker. Hans tidiga produktion går i nyromantisk stil, och han visar i sin lyrik prov på skicklig hantering av versmått och slutrim. Kaatra blev därför även känd som ’Tammerfors egen Eino Leino’. Sin bana som arbetarlyriker inledde Kaatra efter generalstrejksåren med tre diktsamlingar i socialistisk anda, varefter han fortsatte att skriva samhällsengagerad dikt under revolutionsåren 1917 och 1918. Efter det finska inbördeskrigets utbrott flydde Kaatra till Sverige, där han tillbringade resten av sitt liv. I den sena produktionen återkom Kaatra ofta till inbördeskrigets händelser. Som en höjdpunkt i produktionen ses diktsamlingen Alhaisolauluja (sv. Proletärsånger) från 1922. I likhet med många andra av den s.k. äldre arbetarrörelsens diktare behandlade Kaatra ofta bibliska och religiösa ämnen i sin lyrik.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2898/