Polun tekijät : Selvitys työvoiman palvelukeskusten toiminnasta, tuloksista ja kehittämiskohteista Uudellamaalla
Alho, Linnea (2014-12-31)
Alho, Linnea
Uudenmaan ELY-keskus
31.12.2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-171-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-171-1
Tiivistelmä
Vuoden 2015 alusta lähtien työvoiman palvelukeskukset (TYP) tulevat lakisääteiseksi palveluksi, joka ulottuu kaikkiin kuntiin. Viimeistään vuoden 2016 alussa uuden palveluverkon on määrä aloittaa toimintansa. Tämä selvitys antaa tiedollista pohjaa uudistustyölle. Selvityksessä tarkastellaan nykyisten palvelukeskusten asiakasrakennetta ja arvioidaan asiakasprosesseja Uudenmaan TYP:eissä.
Uudenmaan TYP:eissä on yhteensä kuukauden aikana ollut asiakkaita reilut 9000. Heistä 60 % on miehiä, joskin naisten osuus on ollut koko ajan kasvussa. Alle 25-vuotiaita on noin 15 % asiakaskunnasta ja maahanmuuttajia 15 %. Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus on kasvanut koko ajan, mutta edelleen liki puolella asiakkaista on vain perusasteen koulutus takanaan. Nuorilla perusasteen koulutus on 61 %:lla.
Onnistunut asiakasprosessi perustuu asiakkaan ja työntekijöiden väliselle toimivalle vuorovaikutukselle. TYP:in näkökulmasta tuloksellisia prosesseja ovat sellaiset, joissa asiakkaalle saatiin pitkäkestoinen ratkaisu, oli se sitten työkyvyttömyys eläke tai työllistyminen. Myös kuntoutuminen ja työelämävalmiuksien parantuminen ovat myönteisiä tuloksia, mutta toistaiseksi näitä tuloksia tunnistavia mittareita ei ole ollut laajamittaisesti käytössä.
Avoimille työmarkkinoille onnistuivat työllistymään verrattain nuoret asiakkaat, joilla oli hyvä pohjakoulutus ja/tai jotka kasvattivat osaamistaan asiakasprosessin aikana. Palkkatuettua työtä käytettiin runsaasti, mutta asiakkuus ei yleensä päättynyt siihen, vaan asiakasta autettiin heti tukityöjakson päätyttyä taas eteenpäin. Tulevaisuudessa tarvitaan tiiviimpää työnantajayhteistyötä sekä työkaluja asiakkaiden motivaation ja toimijuuden lisäämiseksi. Asiakkaiden osaamiseen on panostettava, sillä peruskoulupohjalta on hankala työllistyä kestävästi. Från början av 2015 blir Arbetskraftens servicecentraler (NTM) en lagstadgad service, som avser samtliga kommuner.
Enligt beslut ska de nya servicenätverkens verksamhet startas senast i början av år 2016. Denna utredning ger grundläggande
kunskaper för utvecklingsarbetet. Utredningen granskar kundstrukturen i de nuvarande servicecentralerna och bedömer
klientprocesserna på Nylands NTM.
På Nylands NTM fi nns det mer än 9 000 kunder under en månad. 60 % av dem är män, även om kvinnornas andel har ökat
kontinuerligt. Cirka 15 % av kunderna är under 25 år och 15 % är invandrare. Andelen kunder som har gymnasieutbildning har
ökat hela tiden, men fortfarande har närmare hälften av kunderna endast grundutbildning bakom sig. 61 % av ungdomar har
grundutbildning.
En lyckad kundprocess bygger på en fungerande interaktion mellan kunden och de anställda. Ur NTM:s synpunkt utgörs lyckade
processer av dem, där det hittades en långvarig lösning för kunden, oavsett om det var invalidpension eller sysselsättning. Även
rehabilitering och förbättrad beredskap för arbetslivet är några positiva resultat, men tills vidare har det inte funnits några metoder
för resultatmätningar i bruk i större omfattning.
Jämförelsevis unga kunder med god grundutbildning och/eller, som förbättrade sin kompetens under kundprocessen har lyckats
att få arbete på den öppna arbetsmarknaden. Lönesubventionerade arbeten användes i stor omfattning, men i regel avslutades
inte kundrelationen med det utan kunden hjälptes vidare så fort en subventionerad arbetsperiod gick ut.
I framtiden behövs verktyg för att öka kundernas egen motivation och funktionsförmåga och för kompetensutveckling, samt
tt tätare samarbete med arbetsgivare.
Uudenmaan TYP:eissä on yhteensä kuukauden aikana ollut asiakkaita reilut 9000. Heistä 60 % on miehiä, joskin naisten osuus on ollut koko ajan kasvussa. Alle 25-vuotiaita on noin 15 % asiakaskunnasta ja maahanmuuttajia 15 %. Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus on kasvanut koko ajan, mutta edelleen liki puolella asiakkaista on vain perusasteen koulutus takanaan. Nuorilla perusasteen koulutus on 61 %:lla.
Onnistunut asiakasprosessi perustuu asiakkaan ja työntekijöiden väliselle toimivalle vuorovaikutukselle. TYP:in näkökulmasta tuloksellisia prosesseja ovat sellaiset, joissa asiakkaalle saatiin pitkäkestoinen ratkaisu, oli se sitten työkyvyttömyys eläke tai työllistyminen. Myös kuntoutuminen ja työelämävalmiuksien parantuminen ovat myönteisiä tuloksia, mutta toistaiseksi näitä tuloksia tunnistavia mittareita ei ole ollut laajamittaisesti käytössä.
Avoimille työmarkkinoille onnistuivat työllistymään verrattain nuoret asiakkaat, joilla oli hyvä pohjakoulutus ja/tai jotka kasvattivat osaamistaan asiakasprosessin aikana. Palkkatuettua työtä käytettiin runsaasti, mutta asiakkuus ei yleensä päättynyt siihen, vaan asiakasta autettiin heti tukityöjakson päätyttyä taas eteenpäin. Tulevaisuudessa tarvitaan tiiviimpää työnantajayhteistyötä sekä työkaluja asiakkaiden motivaation ja toimijuuden lisäämiseksi. Asiakkaiden osaamiseen on panostettava, sillä peruskoulupohjalta on hankala työllistyä kestävästi.
Enligt beslut ska de nya servicenätverkens verksamhet startas senast i början av år 2016. Denna utredning ger grundläggande
kunskaper för utvecklingsarbetet. Utredningen granskar kundstrukturen i de nuvarande servicecentralerna och bedömer
klientprocesserna på Nylands NTM.
På Nylands NTM fi nns det mer än 9 000 kunder under en månad. 60 % av dem är män, även om kvinnornas andel har ökat
kontinuerligt. Cirka 15 % av kunderna är under 25 år och 15 % är invandrare. Andelen kunder som har gymnasieutbildning har
ökat hela tiden, men fortfarande har närmare hälften av kunderna endast grundutbildning bakom sig. 61 % av ungdomar har
grundutbildning.
En lyckad kundprocess bygger på en fungerande interaktion mellan kunden och de anställda. Ur NTM:s synpunkt utgörs lyckade
processer av dem, där det hittades en långvarig lösning för kunden, oavsett om det var invalidpension eller sysselsättning. Även
rehabilitering och förbättrad beredskap för arbetslivet är några positiva resultat, men tills vidare har det inte funnits några metoder
för resultatmätningar i bruk i större omfattning.
Jämförelsevis unga kunder med god grundutbildning och/eller, som förbättrade sin kompetens under kundprocessen har lyckats
att få arbete på den öppna arbetsmarknaden. Lönesubventionerade arbeten användes i stor omfattning, men i regel avslutades
inte kundrelationen med det utan kunden hjälptes vidare så fort en subventionerad arbetsperiod gick ut.
I framtiden behövs verktyg för att öka kundernas egen motivation och funktionsförmåga och för kompetensutveckling, samt
tt tätare samarbete med arbetsgivare.
Kokoelmat
- Raportteja [1021]