Arvojen yhteys varusmiesten liikuntakäyttäytymiseen
Matilainen, Jarno (2014-04)
Matilainen, Jarno
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 3
Maanpuolustuskorkeakoulu
04 / 2014
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014121152305
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014121152305
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin varusmiesten arvojen yhteyttä liikuntakäyttäytymiseen. Tutkimuksen
tieteellinen tausta muodostui Schwartsin arvoteoriasta sekä professori Lawrence Greenin
kehittämästä liikuntakäyttäytymisen tutkimuksessa käytettävästä PRECEDE – PROCEED
mallista. Tutkimuksessa haettiin vastausta pääongelmaan: ”Millainen yhteys on liikuntaan
liittyvillä arvoilla varusmiespalveluksen aikaiseen liikuntakäyttäytymiseen?”
Tutkimusaineisto kerättiin Reserviupseerikoulun Jääkärikomppaniassa aliupseerikurssia käyville
varusmiehille pidetyllä survey-kyselyllä. Tutkimusaineisto tiivistettiin faktorianalyysiä
hyväksikäyttäen. Tutkimusongelmiin vastauksia haettaessa käytettiin regressio- ja varianssianalyysejä.
Regressioanalyysiä käytettiin selvittämään arvoja, jotka ovat yhteydessä varusmiesten
liikuntakäyttäytymiseen. Regressioanalyyseissä käytettiin selitettävinä tekijöinä liikuntakäyttäytymistä
kuvaavia muuttujia. Selittävinä muuttujina analyyseissä olivat arvoja
kuvaavat viisi summamuuttujaa. Tutkimuksessa varianssianalyysien avulla pyrittiin saamaan
vastaus kysymyksiin: Ovatko varusmiesten liikuntaan liittyvät arvot yhteydessä varusmiesten
suosimiin liikuntamuotoihin, sekä miten vanhempien liikuntakäyttäytyminen vaikuttaa lasten
liikuntaan liittyviin arvoihin ja liikuntakäyttäytymiseen?
Varusmiesten liikuntakäyttäytymiseen eli liikunnan rasittavuuteen, liikuntakertojen määrään,
12-minuutin juoksutestin luokkaan ja lihaskuntoluokkaan oli yhteydessä ainoastaan arvomuuttuja
”elämäntapa ja liikunnan merkitys”. Lihaskuntoluokkaan oli myös tilastollisesti
melkein merkitsevästi yhteydessä arvomuuttuja ”suoriutuminen”. Varusmiehet, jotka kokivat
liikunnan elämäntavakseen ja joille liikunnalla oli erityinen merkitys, olivat liikuntakäyttäytymisen
osalta keskimäärin muita varusmiehiä parempia. Elämässä suoriutumista ja menestystä
arvostavilla varusmiehillä oli vastaavasti keskimäärin hieman muita varusmiehiä parempi
lihaskunto. Varusmiesten suosimien liikuntamuotojen ja arvojen välillä oli havaittavissa
yhteys. Vanhempien liikuntakäyttäytymisellä havaittiin olevan yhteys lapsen liikuntakäyttäytymiseen.
Varusmiesten isien vapaa-ajan liikuntaryhmien ja varusmiesten arvoja mittaavien
muuttujien välillä havaittiin tilastollisesti melkein merkitsevä ero ainoastaan ”perhe ja
elämänarvot” arvomuuttujan kohdalla. Varusmiesten äitien vapaa-ajan liikuntaryhmien ja
varusmiesten arvoja mittaavien muuttujien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero ”perhe ja
elämänarvot” muuttujan kohdalla ja melkein merkitsevä ero ”elämäntapa ja liikunnan merkitys”
muuttujan kohdalla. Isän vapaa-ajan liikunta ryhmällä ei havaittu olevan yhteyttä varusmiehen
liikuntakäyttäytymiseen. Äidin vapaa-ajan liikunta ryhmällä havaittiin olevan yhteys
varusmiehen harrastaman liikunnan rasittavuuteen.
tieteellinen tausta muodostui Schwartsin arvoteoriasta sekä professori Lawrence Greenin
kehittämästä liikuntakäyttäytymisen tutkimuksessa käytettävästä PRECEDE – PROCEED
mallista. Tutkimuksessa haettiin vastausta pääongelmaan: ”Millainen yhteys on liikuntaan
liittyvillä arvoilla varusmiespalveluksen aikaiseen liikuntakäyttäytymiseen?”
Tutkimusaineisto kerättiin Reserviupseerikoulun Jääkärikomppaniassa aliupseerikurssia käyville
varusmiehille pidetyllä survey-kyselyllä. Tutkimusaineisto tiivistettiin faktorianalyysiä
hyväksikäyttäen. Tutkimusongelmiin vastauksia haettaessa käytettiin regressio- ja varianssianalyysejä.
Regressioanalyysiä käytettiin selvittämään arvoja, jotka ovat yhteydessä varusmiesten
liikuntakäyttäytymiseen. Regressioanalyyseissä käytettiin selitettävinä tekijöinä liikuntakäyttäytymistä
kuvaavia muuttujia. Selittävinä muuttujina analyyseissä olivat arvoja
kuvaavat viisi summamuuttujaa. Tutkimuksessa varianssianalyysien avulla pyrittiin saamaan
vastaus kysymyksiin: Ovatko varusmiesten liikuntaan liittyvät arvot yhteydessä varusmiesten
suosimiin liikuntamuotoihin, sekä miten vanhempien liikuntakäyttäytyminen vaikuttaa lasten
liikuntaan liittyviin arvoihin ja liikuntakäyttäytymiseen?
Varusmiesten liikuntakäyttäytymiseen eli liikunnan rasittavuuteen, liikuntakertojen määrään,
12-minuutin juoksutestin luokkaan ja lihaskuntoluokkaan oli yhteydessä ainoastaan arvomuuttuja
”elämäntapa ja liikunnan merkitys”. Lihaskuntoluokkaan oli myös tilastollisesti
melkein merkitsevästi yhteydessä arvomuuttuja ”suoriutuminen”. Varusmiehet, jotka kokivat
liikunnan elämäntavakseen ja joille liikunnalla oli erityinen merkitys, olivat liikuntakäyttäytymisen
osalta keskimäärin muita varusmiehiä parempia. Elämässä suoriutumista ja menestystä
arvostavilla varusmiehillä oli vastaavasti keskimäärin hieman muita varusmiehiä parempi
lihaskunto. Varusmiesten suosimien liikuntamuotojen ja arvojen välillä oli havaittavissa
yhteys. Vanhempien liikuntakäyttäytymisellä havaittiin olevan yhteys lapsen liikuntakäyttäytymiseen.
Varusmiesten isien vapaa-ajan liikuntaryhmien ja varusmiesten arvoja mittaavien
muuttujien välillä havaittiin tilastollisesti melkein merkitsevä ero ainoastaan ”perhe ja
elämänarvot” arvomuuttujan kohdalla. Varusmiesten äitien vapaa-ajan liikuntaryhmien ja
varusmiesten arvoja mittaavien muuttujien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero ”perhe ja
elämänarvot” muuttujan kohdalla ja melkein merkitsevä ero ”elämäntapa ja liikunnan merkitys”
muuttujan kohdalla. Isän vapaa-ajan liikunta ryhmällä ei havaittu olevan yhteyttä varusmiehen
liikuntakäyttäytymiseen. Äidin vapaa-ajan liikunta ryhmällä havaittiin olevan yhteys
varusmiehen harrastaman liikunnan rasittavuuteen.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2176]