Varusmiesten palvelusmotivaation yhteydessä olevat tekijät peruskoulutuskaudella Ilmasotakoulussa
Hanhela, Joni (2014-04)
Hanhela, Joni
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 3
Maanpuolustuskorkeakoulu
04 / 2014
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014121152298
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014121152298
Tiivistelmä
Palvelusmotivaatioon liittyvien tekijöiden selvittäminen on tärkeää, jotta varusmiesten palvelusajasta
saadaan mahdollisimman suuri hyöty niin varusmiehille kuin puolustusvoimillekin.
Motivoitunut varusmies haluaa oppia uusia asioita ja näin ollen hän sisäistää oppimansa paremmin.
Huonolla motivaatiolla oleva varusmies saattaa vain pakon edessä tehdä käsketyt
tehtävät, mutta itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen on hyvin pinnallista.
Tämä tutkimus käsittelee varusmiesten palvelusmotivaatioon yhteydessä olevia tekijöitä peruskoulutuskaudella
Ilmasotakoulussa. Tutkimuksen päämääränä on selvittää mihin suuntaan
varusmiesten palvelusmotivaatio kehittyy peruskoulutuskauden aikana ja mitkä tekijät ovat
yhteydessä kehitykseen. Tutkimusongelmat ovat:
1. Mitkä tekijät ovat yhteydessä palvelusmotivaatioon peruskoulutuskauden aikana?
2. Mikä on palvelusmotivaation suuntaus peruskoulutuskauden aikana?
Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista menetelmää. Strukturoidun
lomakekyselyn ja tilastollisen analyysin avulla pystyttiin selvittämään palvelusmotivaation
kehityksen suuntaus ja siihen yhteydessä olevat tekijät. Kyselylomakkeen puolistrukturoitu
osuus antoi tarkempia perusteluja ja selityksiä tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ovat Maslow’n ja Alderferin tarveteoriat. Tarpeet
koostuvat toimeentulotarpeista, liittymistarpeista ja kasvutarpeista. Toisin kuin Maslow, näkee
Alderfer tarpeiden välillä eräänlaisen kiertokulun, jolloin alemman tason tarpeen ei tarvitse
olla täysin tyydytetty, jotta voidaan siirtyä tyydyttämään ylemmän tason tarpeita. Varusmiehet
kokivat parhaiten tyydytetyksi heidän toimeentulo- ja liittymistarpeet. Ulkoisista
tekijöistä vain joukkueenjohtajan toiminta tyydytti varusmiesten kasvutarpeita.
Tutkittava joukko koostui Ilmasotakouluun varusmiespalvelukseen astuneista alokkaista,
jotka olivat astuneet palvelukseen saapumiserässä 2/13. Saapumiserästä valittiin tutkimukseen
yhteensä 83 varusmiestä. Valinta tehtiin siten, että jokaisesta kolmesta fyysisen kunnon
tasoryhmästä valittiin tutkimukseen yksi joukkue.
Tutkimuksen perusteella palvelusmotivaatio ei muutu merkittävästi peruskoulutuskauden
aikana. Suurin yhteys varusmiesten palvelusmotivaatioon on tutkimuksen perusteella perheeltä
ja puolisolta saatu tuki, sekä joukkueenjohtajan, kouluttajien ja varusmiesjohtajien
toiminta. Myös yhteishenki koettiin positiivisena yhteytenä palvelusmotivaatioon.
saadaan mahdollisimman suuri hyöty niin varusmiehille kuin puolustusvoimillekin.
Motivoitunut varusmies haluaa oppia uusia asioita ja näin ollen hän sisäistää oppimansa paremmin.
Huonolla motivaatiolla oleva varusmies saattaa vain pakon edessä tehdä käsketyt
tehtävät, mutta itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen on hyvin pinnallista.
Tämä tutkimus käsittelee varusmiesten palvelusmotivaatioon yhteydessä olevia tekijöitä peruskoulutuskaudella
Ilmasotakoulussa. Tutkimuksen päämääränä on selvittää mihin suuntaan
varusmiesten palvelusmotivaatio kehittyy peruskoulutuskauden aikana ja mitkä tekijät ovat
yhteydessä kehitykseen. Tutkimusongelmat ovat:
1. Mitkä tekijät ovat yhteydessä palvelusmotivaatioon peruskoulutuskauden aikana?
2. Mikä on palvelusmotivaation suuntaus peruskoulutuskauden aikana?
Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista menetelmää. Strukturoidun
lomakekyselyn ja tilastollisen analyysin avulla pystyttiin selvittämään palvelusmotivaation
kehityksen suuntaus ja siihen yhteydessä olevat tekijät. Kyselylomakkeen puolistrukturoitu
osuus antoi tarkempia perusteluja ja selityksiä tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ovat Maslow’n ja Alderferin tarveteoriat. Tarpeet
koostuvat toimeentulotarpeista, liittymistarpeista ja kasvutarpeista. Toisin kuin Maslow, näkee
Alderfer tarpeiden välillä eräänlaisen kiertokulun, jolloin alemman tason tarpeen ei tarvitse
olla täysin tyydytetty, jotta voidaan siirtyä tyydyttämään ylemmän tason tarpeita. Varusmiehet
kokivat parhaiten tyydytetyksi heidän toimeentulo- ja liittymistarpeet. Ulkoisista
tekijöistä vain joukkueenjohtajan toiminta tyydytti varusmiesten kasvutarpeita.
Tutkittava joukko koostui Ilmasotakouluun varusmiespalvelukseen astuneista alokkaista,
jotka olivat astuneet palvelukseen saapumiserässä 2/13. Saapumiserästä valittiin tutkimukseen
yhteensä 83 varusmiestä. Valinta tehtiin siten, että jokaisesta kolmesta fyysisen kunnon
tasoryhmästä valittiin tutkimukseen yksi joukkue.
Tutkimuksen perusteella palvelusmotivaatio ei muutu merkittävästi peruskoulutuskauden
aikana. Suurin yhteys varusmiesten palvelusmotivaatioon on tutkimuksen perusteella perheeltä
ja puolisolta saatu tuki, sekä joukkueenjohtajan, kouluttajien ja varusmiesjohtajien
toiminta. Myös yhteishenki koettiin positiivisena yhteytenä palvelusmotivaatioon.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]