ifi=VATT-keskustelualoitteita (1990-2008)|
https://www.doria.fi:443/handle/10024/147854
2024-03-19T06:57:31ZMarkkinamekanismit palvelujen tuotannossa: Itämeren logistiikkapalvelut
https://www.doria.fi:443/handle/10024/148456
Markkinamekanismit palvelujen tuotannossa: Itämeren logistiikkapalvelut
Siivonen, Erkki; Berg, Inna; Metsäranta, Heikki; Moilanen, Paavo
EU luo markkinoiden vapauttamiselle raamit, jonka sisällä kukin maa luo omat ratkaisunsa infrastruktuuri- ja logistiikkapalvelujen toteuttamiselle. Markkinoiden houkuttelevuus kuitenkin vaihtelee Itämeren maissa ja joissain tapauksissa ainoaksi toimijaksi on jäänyt julkinen sektori.
Kansantaloudellisesti ja strategisesti merkittävät yritykset halutaan usein pitää ainakin jossain määrin julkisessa valvonnassa, jotta verkoston kehittäminen tapahtuisi kokonaisvaltaisesti ja pitkän tähtäimen etujen mukaisesti. Julkisen sektorin kontrollin vähentyminen saattaa myös johtaa verkon hajautumiseen. Väyläpalvelujen tuotantotavalla ja markkinamekanismien käytöllä voidaan vaikuttaa infrastruktuurin kehittämisen vauhtiin ja useisiin palvelutasotekijöihin. Yksityistäminen ei sinänsä takaa tehokkuutta, mutta voi tuottaa uusia teknologisia ratkaisuja ja lisätä pääomaa sekä parantaa läpinäkyvyyttä. Luomalla kilpailuttamisen malleja, voidaan parantaa kannustimia palvelujen saatavuuden ja laadun kehittämiseen.; European Union defines the framework for deregulation that each member country adheres to when the logistic and infrastructure services are developed. The circumstances for deregulation in the Baltic Sea region's states vary and in some cases the public sector has remained the only operator.
Socio-economically strategic companies have often been kept within the control of the public sector in order to ensure the development according to the long term objectives. Reducing the level of control may also end up as dispersed networks. The way the production of infrastructure services are arranged and the use of market-oriented approaches can affect the speed of infrastructure development and the level of services. Privatisation cannot guarantee the efficiency but can facilitate innovations and supply capital and enhance transparency. Incentives for supply and quality of services can be strengthened by new models of tendering.
Key words: Market oriented services, Baltic Sea logistics
2008-12-31T00:00:00ZKustannusvaikuttava terveydenhuolto ja lääkehoidot tulevaisuudessa
https://www.doria.fi:443/handle/10024/148452
Kustannusvaikuttava terveydenhuolto ja lääkehoidot tulevaisuudessa
Kuusi, Osmo
Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti kahta teemaa: mitä merkitsee kustannusvaikuttava julkinen terveydenhuolto ja kuinka voidaan päätyä kustannusvaikuttaviin ratkaisuihin lääkehoidoissa, joille uusi geenitekniikka on avaamassa erityisen lupaavia näkymiä. Uusin luonnontieteellinen tieto korostaa erityisesti solujen jakautumisen telomeerirajoitteen perusteella elämäntapavalintoja kustannusvaikuttavimpana tapana edistää pitkää ja tervettä elämää. Jotta terveydenhuoltoon käytettävät varat kohdistuisivat oikein, on nyt erityisen tärkeää arvioida hoitojen vaikuttavuutta. Erityisen tärkeä haaste on arvioida kehitteillä olevien kalliiden geenitietoon perustuvien lääkehoitojen kustannusvaikuttavuutta ja sitä tapaa, joilla ko. hoidot kansallisesti kannattaa ottaa käyttöön. Lähtien hoitoon käytettävissä olevista resursseista, voidaan hoidoille määritellä yleinen julkisesti rahoitetun hoidon tarjoamisen kriteeri. Tämä on hoitoyhteisössä yhteisesti sovittu hyötymisen mittari (Suomessa 15D ja QALY) jaettuna hoidon kustannuksilla. Poliittisella päätöksellä voidaan asettaa mittarille hyötyminen/kustannukset vähimmäisarvo (esim. QALY/50000€), jonka kustannusvaikuttavuudessa ylittävät hoidot tulisi toteuttaa julkisella rahoituksella. Kriteeri riippuu budjettirajoitteesta eli siitä, kuinka paljon varoja on julkisrahoitteiseen terveydenhuoltoon varattu ja kuinka kustannustehokkaasti hoito on järjestetty. Lähtien QALY-kriteeristä ja budjettirajoitteesta, tutkielmassa on määritelty terveydenhuoltopalvelujen julkista kysyntää luonnehtiva PMDfunktio (Public Medical Demand -function). PMD-funktiota on käytetty kahden geenitietoon perustuvan lääketyypin 'p53 syöpälääkkeen' ja 'Fabryn tautilääkkeen' optimaalisen kansallisen hankintapolitiikan tarkasteluun.; The study discusses mainly two themes: What means cost-effective public health care and how to promote cost-effective choices in the use of future medicines. New gene technology provides promising prospects especially for expensive medicines used in the care of cancers. Recent scientific discoveries related to the importance of telomers are the background in the discussions concerning the cost-effectiveness of new expensive medicines. Based on all resources available for public health care, one can define a general QALY criterion for public choices in the health care. In Finland, 15D is the commonly accepted criterion that one can use in the evaluation of the QALY impact of a care. One can define the minimum QALY/cost criterion (e.g. QALY/50000€) for a care that public health care should be ready to pay. It depends on the public budget constrain. Based on QALY/cost criterion the study defines the PMD -function (Public Medical Demand -function) for the public demand of medicines. The PMD-function is used for the searching of optimal policies for two types of medicines: 'p53 medicine' and 'Fabry disease medicine'.
Key words: Cost-effectiveness, telomer, medicine, QALY, 15D, p53, Fabry
2008-12-17T00:00:00ZVuoden 2009 talousarvioesityksen vero- ja etuusperustemuutosten vaikutukset
https://www.doria.fi:443/handle/10024/148453
Vuoden 2009 talousarvioesityksen vero- ja etuusperustemuutosten vaikutukset
Viitamäki, Heikki
Tässä raportissa arvioidaan vuoden 2009 talousarvioesityksessä ehdotettujen vero- ja etuusperusteiden muutosten vaikutuksia kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin, tuloveroasteisiin, marginaaliveroasteisiin, tulonjakoon ja taloudellisiin kannustimiin. Ehdotettujen muutosten vaikutuksesta tuloveron tuotto pienenee 1,7 miljardia euroa ja keskimääräinen tuloveroaste laskee 1,4 prosenttiyksikköä. Etuuksien korotukset lisäävät kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja 55 miljoona euroa. Keskimäärin kotitalouksien käytettävissä olevat tulot lisääntyvät noin 700 euroa vuodessa, eli 1,8 prosenttia. Suhteellisesti mitattuna tuloerot kasvavat ja köyhyys lisääntyy, mutta muutokset ovat vähäisiä. Työssä olevien työnteko muuttuu kannattavammaksi, kun marginaaliveroaste ja efektiivinen marginaaliveroaste alenevat keskimäärin 1,5 ja 1,6 prosenttiyksikköä. Tarkastelu rajoittuu talousarvioesityksessä ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksiin, eikä niissä ole otettu huomioon tulotason muutoksen ja inflaation vaikutuksia.; This paper shows the effects of tax-benefit changes of the 2009 budget proposal on household disposable income, tax rates, marginal tax rates, income distribution and incentives. Because of the proposed changes the tax revenue drops 1.7 billion euro and the average tax rate decreases by 1.4 percentage unit. The net effect of benefit increments is 55 million euro. On the average the household annual disposable income increases about 700 euro, or 1.8 percent. The relative income inequality and poverty increases but changes are small. To work more will pay because the marginal and effective marginal tax rates will reduce by 1.5 respective 1.6 percentage units. The study is restricted only to the budget proposal effects without any changes in income level or inflation.
Key words: Budget proposal, income distribution, tax rate, tax cut
2008-12-17T00:00:00ZTerveyskeskuslääkäreiden palkkaeroja vuosina 1998-2004 selittävät tekijät Suomessa
https://www.doria.fi:443/handle/10024/148447
Terveyskeskuslääkäreiden palkkaeroja vuosina 1998-2004 selittävät tekijät Suomessa
Ruskoaho, Juho
Tutkimuksessa tarkasteltiin paneeliaineistolla terveyskeskuslääkäreiden palkkaeroja selittäviä tekijöitä vuosina 1998–2004. Selittävinä muuttujina oli terveyskeskuksia koskevia potilastietoja ja kuntia kuvaavia muuttujia. Tärkein lähestymistapa oli palkkaerojen kompensoinnin teoria. Lääkärin työn vaativuutta lisäävät tekijät, kuten runsas akuutin hoidon tarve, iäkäs potilasrakenne ja lääkäreiden vähäinen osuus työvoimasta, nostivat palkkatasoa, samoin kuin omalääkärijärjestelmä ja terveyskeskuksen pieni koko. Työpaikan sijaintia kompensoitiin työn vaativuutta enemmän ja lääkäreiden palkat olivat korkeita pienissä, syrjäisissä sekä työttömyydestä kärsivissä kunnissa. Lääkäritiheyden estimointitulokset vahvistivat lääkäreiden tarjonnan olleen vähäistä tällaisten kuntien terveyskeskuksiin. Tulokset näyttivät kuvaavan myös muiden terveyskeskustyöntekijöiden palkkoja. Tulosten valossa terveyskeskusten väestöpohjan kasvattaminen voisi vähentää korkeista palkoista johtuvaa kustannustehottomuutta. Korkeiden verotulojen kunnissa lääkäreiden palkat olivat keskimääräistä alemmat, kun puolestaan korkeiden valtionosuuksien kunnissa ne olivat keskimääräistä korkeammat. Lääkäreiden koulutusmäärän lasku laman aikana johti lääkäripulaan, joka vähensi lääkäreiden tarjontaa tiettyihin terveyskeskuksiin.; This paper studies the wage differences of general practitioners (GP) in Finnish health centres using panel data from 1998 to 2004. The independent variables included information about the patients and variables describing the location of the health centre. The main approach used was the theory of compensating wage differences. Factors, such as a high demand of acute care, ratio of elderly patients, low ratio of doctors to total workforce, increased wages of the GPs, as did the small size of the health centre and the use of a population-based salary system. The location of the health centre affected wages more than how requiring the work is. Wages were high in small and remote locations which suffer from unemployment. The estimations of ratios of GPs to population confirm that the supply of GPs is low to small and remote municipalities. These results seem to apply also to other health centre workers. According to the results increasing the size of health centres would make them more efficient by lowering personnel costs. The wages are generally low in locations with high tax revenues, and high in locations where state subsides are high. A decrease in the university admissions of GPs lead to a shortage, which consequently reduced the supply of GPs to certain health centres.
Keywords: Health centres, general practitioners, wage differences
2008-10-29T00:00:00Z