fafi=Muiden sarjoissa julkaistut|en=Other publications|sv=Andra publikationer|https://www.doria.fi:443/handle/10024/1614382024-03-28T09:50:21Z2024-03-28T09:50:21ZSosiaaliset normit ohjaavat eläkkeelle jäämistäJärnefelt, NooraKuitto, KatiKyyrä, TomiPaukkeri, TuuliRavaska, TerhiRiekhoff, Aart-Janhttps://www.doria.fi:443/handle/10024/1887182024-03-19T08:40:41Z2024-03-18T13:52:16ZSosiaaliset normit ohjaavat eläkkeelle jäämistä
Järnefelt, Noora; Kuitto, Kati; Kyyrä, Tomi; Paukkeri, Tuuli; Ravaska, Terhi; Riekhoff, Aart-Jan
Taloudellisten tekijöiden ohella sosiaaliset normit ohjaavat sekä työntekijöiden että työnantajien käyttäytymistä. Eläkeuudistusten myötä käsitykset "normaalista" eläköitymisiästä ovat muuttuneet ja työnantajat suhtautuvat aiempaa myönteisemmin ikääntyneisiin työntekijöihin. Jatkossa työurien pidentäminen on kuitenkin entistä vaikeampaa, sillä helpot keinot on jo käytetty: useimmat varhaiseläkereitit on tukittu ja vanhuuseläkeikä on sidottu elinajanodotteeseen. Tulevina vuosina työurien pidentyminen riippuu entistä enemmän ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn kehityksestä ja osatyökykyisten mahdollisuuksista osallistua työelämään.
2024-03-18T13:52:16ZEri syistä maahan muuttaneiden työllistyminen SuomessaPesola, HannaSarvimäki, MattiVirkola, Tuomohttps://www.doria.fi:443/handle/10024/1886782024-03-04T12:00:24Z2024-03-04T12:00:24ZEri syistä maahan muuttaneiden työllistyminen Suomessa
Pesola, Hanna; Sarvimäki, Matti; Virkola, Tuomo
Selvitys tarkastelee eri syistä Suomeen muuttaneiden pärjäämistä työmarkkinoilla. Hyödynnämme Maahanmuuttoviraston tietoja oleskelulupapäätöksistä vuosilta 2011–2021 sekä Tilastokeskuksen laajoja rekisteriaineistoja. Työllisyysaste ja keskitulot vaihtelevat etenkin Suomessa asumisen alkuvaiheessa voimakkaasti eri syistä maahan saapuneiden välillä. Kansainvälisen suojelun, perhesiteen ja opiskelun perusteella saapuneiden sekä EU-kansalaisten työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä Suomessa asuttuina vuosina tyypillisesti matalia. Työluvalla tulleiden työllisyysaste ja työtulot ovat alkuvuosina puolestaan korkeat. Kymmenen vuoden jälkeen työluvalla saapuneiden ja EU-kansalaisten työllisyysaste on noin 80 %, perheen tai opiskelun perusteella saapuneiden noin 70 % ja kansainvälistä suojelua saavien noin 60 %. Ansiotuloissa on suuria eroja vielä kymmenen vuoden jälkeen.
Työluvalla tulleiden työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä vuosina korkeammat kuin samanikäisillä ja samaa sukupuolta olevilla suomalaistaustaisilla samana vuonna, mutta erot häviävät melko pian. Kansainvälisen suojelun sekä perheenyhdistämisen perusteella saapuneiden työtulot ovat aluksi alhaiset ja kymmenen vuoden jälkeenkin vain noin puolet suomalaistaustaisten tuloista. EU-kansalaisten ja opiskelun perusteella tulleiden keskitulot ovat reilut 80 % samanikäisten suomalaistaustaisten tuloista kymmenen vuoden jälkeen.
2024-03-04T12:00:24ZMalttamattomuus ohjaa kulutustamme ja vapaa-aikaammeJysmä, SamiLaamanen, Jani-PetriLintula, AinoMatikka, TuomasPaukkeri, Tuulihttps://www.doria.fi:443/handle/10024/1885922024-02-22T11:51:35Z2024-02-22T06:36:18ZMalttamattomuus ohjaa kulutustamme ja vapaa-aikaamme
Jysmä, Sami; Laamanen, Jani-Petri; Lintula, Aino; Matikka, Tuomas; Paukkeri, Tuuli
Malttamattomuus on tutkimusten mukaan yleinen inhimillinen ominaisuus, joka saa esimerkiksi kulutusmenot kasaantumaan tulojen maksupäivän jälkeisille päiville ja työnteon taas ajalle ennen deadlinea. Tällaisia malttamattomuuden vaikutuksia voidaan lievittää erilaisilla sitouttavilla välineillä, kuten tiheämmillä maksupäivillä ja deadlineilla. Välineillä on myös kysyntää ihmisten keskuudessa, mutta kysyntää vähentänevät oman malttamattomuuden aliarviointi ja menneen malttamattoman käyttäytymisen aiheuttamat ongelmat.
2024-02-22T06:36:18ZUusi polvi ja politiikan suunta – Mitä nuoret ajattelevat yhteiskuntapolitiikasta?Tukiainen, JanneMaliranta, MikaRönkkö, RistoSaari, Juhohttps://www.doria.fi:443/handle/10024/1885072024-01-30T13:10:00Z2024-01-30T13:10:00ZUusi polvi ja politiikan suunta – Mitä nuoret ajattelevat yhteiskuntapolitiikasta?
Tukiainen, Janne; Maliranta, Mika; Rönkkö, Risto; Saari, Juho
Selvitämme tässä tutkimuksessa nuorten yhteiskuntapoliittisia kantoja. Tekniikkana käytetään satunnaiskokeellista kyselytutkimusmenetelmää (ns. conjoint-menetelmä), jossa vastaaja joutuu arvottamaan erilaisia yhteiskuntapoliittisia toimia keskenään. Satunnaistamisen ansiosta tuloksille voidaan antaa kausaalitulkintoja. Nuorten keskuudessa esiintyy voimakasta vastustusta työn verotuksen kiristämiselle sekä kannatusta verotuksen keventämiselle. Toisaalta työttömyysturvan heikennyksiä vastustetaan ja koulujen luokkakoon pienentämistä sekä työajan lyhentämistä kuusituntiseksi kannatetaan. Nämä kannat yhdessä sopivat huonosti yhteen julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamisen kanssa. Toisaalta jonkin verran kannatusta löytyy työperäisen maahanmuuton edistämiselle. Turkistarhauksen kieltäminen saa voimakasta kannatusta. Nuorten kannat eivät näytä juurikaan poikkeavan vanhemmasta ikäluokasta, paitsi siinä, että nuoret kannattavat työajan lyhentämistä. Vaikka eri sukupolvien yhteiskuntapoliittisen näkemykset ovat yhtenevät, eroavat puoluepoliittiset kannat erittäin paljon toisistaan: nuoret suosivat etenkin Perussuomalaisia. Perussuomalaisten kannatus on yhteydessä muun muassa Tiktokin käyttöön sekä siihen että nuoret luottavat vanhempia vähemmän yhteiskunnallisiin instituutioihin. Nuorten välillä yhteiskuntapoliittiset näkemykset poikkeavat voimakkaasti sen mukaan mieltääkö nuori itsensä vasemmistolaiseksi vai oikeistolaiseksi tai liberaaliksi vai konservatiiviksi. Myös sukupuolten välillä on joitakin merkittäviä eroja. Perussuomalaisten käsitykset ovat melko samanlaisia kuin muiden puolueiden kannattajilla lukuun ottamatta sitä, että perussuomalaiset vastustavat voimakkaasti työperäisen maahanmuuton lisäämistä, mutta eivät turkistarhausta. Tuloksemme viittaavat siihen, että vaikka tulevina vuosina puoluerakenteet ovatkin muutospaineissa uusien äänestäjien myötä, yhteiskuntapoliittisissa näkemyksissä ei ole luvassa sellaisia muutoksia, jotka helpottaisivat hyvinvointivaltion taloudellisten perustuksien vahvistamista tukevia toimia. Nuorten välillä esiintyy näkemysten polarisaatiota, mikä viittaa siihen, että poliittisten toimien yhteensovittaminen johdonmukaiseksi politiikkaohjelmaksi on haasteellista myös tulevaisuudessa.
2024-01-30T13:10:00Z