XXI Eri tiedotusvälineille myönnettyjä haastatteluja

134. Tasavallan Presidentin Literaturnaja Gazetalle 8.10.1973 myöntämä haastattelu

Kysymys 1: Herra Presidentti, millaisiksi arvioitte Helsingissä pidetyn ETYK:n I vaiheen tulokset ja mitä odotatte tämän konferenssin II vaiheesta?

Vastaus: ETYK:n ensimmäinen vaihe oli lyhyydestään huolimatta erittäin merkittävä ja monessa mielessä suorastaan historiallinen. Se oli Wienin kongressin jälkeen Euroopan valtioiden ensimmäinen korkean tason kokous. Kysymyksessä eivät myöskään olleet pelkät juhlalliset kokouksen avajaiset. Euroopan maiden sekä Kanadan ja Yhdysvaltain ulkoministerit hyväksyivät asiakirjan, jolla päätettiin vuosia jatkunut kärsivällinen valmistelutyö. Tämä työ alkoi Varsovan liiton jäsenmaiden vetoomuksesta Budapestissa 1969 ja Suomen hallituksen ehdottamista bilateraalisista neuvotteluista sekä päättyi Helsingin monenkeskisiin konsultaatioihin viime talvena ja keväänä. Tänä aikana luotiin lähes tyhjästä uusi menettelytapasäännöstö ja lyötiin lukkoon ne periaatteet, joiden pohjalta itse kokoukseen voitiin lähteä tasavertaiselta ja kaikkia osapuolia tyydyttävältä pohjalta. Uskon, että myös komiteavaihe rupeaa tuottamaan konkreettisia tuloksia ja että juhlallinen päätösvaihe voidaan järjestää mahdollisimman pian täällä Helsingissä.

Kysymys 2: Mitä voisitte sanoa Suomen yhteistyöstä Itämeren rantamaiden kanssa?

Vastaus: Suomella on ollut perinteisesti hyvät suhteet kaikkiin Itämeren rantavaltioihin. Kansainvälisen ilmapiirin paraneminen on heijastunut erityisen selvästi Itämeren eteläosassa, mikä on tehnyt mahdolliseksi myös monenkeskisen yhteistyön sisämeremme piirissä. Hyvänä esimerkkinä viriävästä yhteistoiminnasta on pyrkimys ratkaista Itämeren vaikeat saastumisongelmat. Syyskuussa 1973 hyväksyttiin ensimmäinen kaikkia alueen valtioita koskeva yleissopimus ja ensi keväänä Helsingissä on tarkoitus järjestää Itämeren ympäristönsuojelukonferenssi.

Kysymys 3: Te, Herra Presidentti, teitte hiljattain epävirallisen vierailun Neuvostoliittoon, kävitte Leningradissa ja myöskin Svetogorskin selluloosa- ja paperitehtaalla, jonka jälleenrakennukseen osallistuvat suomalaiset toiminimet. Mitä voisitte sanoa SNTL:n ja Suomen kaupallisen ja taloudellisen yhteistyön tulevaisuuden näköaloista?

Vastaus: Svetogorsk-projekti liittyy osana Suomen ja SNTL:n välisen taloudellisen yhteistoiminnan monipuolistumiseen ja määrälliseen kasvuun viime vuosina. Perustana tälle kehitykselle on ollut vuoden 1948 yya-sopimus ja sitä vauhditti ratkaisevasti 1971 solmittu sopimus taloudellisesta, teollisesta ja tieteellisestä yhteistyöstä. Myönteisestä kehityksestä huolimatta meidän on ponnisteltava Suomen SNTL:n välisen kaupallis-taloudellisen yhteistoiminnan syventämiseksi, samalla kun pyrimme parantamaan mahdollisuuksia syrjinnästä vapaan taloudellisen yhteistyön lisäämiseen koko Euroopassa ja maailmassa.

Kysymys: Neuvostoliitossa on julkaistu Teidän teoksianne sekä puolisonne kirjoja. Literaturnaja Gazeta`n lukijat mielellään kuulisivat mielipiteenne siitä roolista, jota kirjallisuus ja kulttuuri esittävät ja voivat esittää Euroopan kansojen lähentämisessä toisiinsa sekä mantereemme muuttamisessa rauhan ja yhteistyön mantereeksi.

Vastaus: Kirjailijoilla ja kulttuurityöntekijöillä yleensä on tietoisuuden herättäjinä ja asenteiden kasvattajina mielestäni hyvin suuri vastuu kansojen välisen ystävyyden ja rauhan ylläpitämisessä. Valtiomiesten ja diplomaattien rauhanpyrkimykset valuvat helposti hiekkaan, jolleivät kansat tiedosta niiden välttämättömyyttä ja aktiivisesti tue niitä. Historia opettaa, että kirjailijat voivat helposti - tahtoen tai tahtomattaan - levittää vääriä käsityksiä ja ruokkia ennakkoluuloja. Erityisen suurta vastuuntuntoa kirjailijoilta vaaditaan luonnollisesti Euroopassa, missä poliittiset ja sotilaalliset vastakohtaisuudet ovat perinteisesti olleet hyvin jyrkkiä. Kulttuurin on taloudellisen yhteistyön ohella kyettävä luomaan konkreettinen sisältö Euroopan turvallisuusjärjestelmälle jotta kykenemme takaamaan nyt alkaneen myönteisen kehityksen jatkumisen.