Professori L.A. Puntila                17/3 1961

H.V.

  Minulla on ollut joskus aihetta kirjoittaa Sinulle ja kiittää terveistä käsityksistäsi. Milloin ei ole ollut aihetta, en ole kirjoittanut.

  Mutta nyt kirjoitan, vaikka en kykenekään ylistämään sitä, mitä puhuit presidentin allekirjoittamista kommunikeoista. Kertaakaan ei presidentti näet ole allekirjoittanut kommunikeoita. Ne on tehty asianomaisen hallituksen jäsenen myötävaikutuksella, usein yksityiskohdista on keskusteltu hallituksen ulkoasiainvaliokunnassa. Et varmaan voi olla tästä kaikesta tietämätön, olethan politiikan tapahtumien professori. En vain ymmärrä, miksi olet kiirehtinyt puhumaan vastoin tietojasi. Eihän ajankohtakaan nähdäkseni sellaista välttämättä vaadi.

                                              18/3 1961

Kun tämä kirje tuli allekirjoitettavakseni, olivat yön pitkät varjot väistyneet, oli valjennut uusi aamu ja sanomalehtien tuoreet numerot oli jaettu tilaajille. Huomasin Sinun ajatuksiasi lainattavan sos.dem. puolueen pyhänseudun piirikokouksia varten. Aamu on iltaa viisaampi.

  Kun nyt luin kirjeeni viimeisen lauseen, niin totesin taas, että . . .