47. Tasavallan Presidentin haastattelu Saksan Demokraattisen Tasavallan radiolle 22.11.1977

Herra Presidentti, käydessänne Saksan Demokraattisessa Tasavallassa viittasitte yhteen maallenne oleelliseen seikkaan. Sanatarkasti sanoitte: "Euroopan ongelmien ratkaiseminen rauhanomaisin keinoin vastaa meidän kansallisia intressejämme." Onko nykytilanteessa erityistä syytä tähän toteamukseen?

Tieteen ja tekniikan nopea kehitys on johtanut paitsi kansojen riippuvuuden, niin taloudellisen kuin sivistyksellisen, nopeaan lisääntymiseen, myös asejärjestelmien tuhovoiman pelottavaan kasvuun. Meidän hyvinvointimme ehdoton edellytys on mahdollisimman kitkaton vuorovaikutus muiden valtioiden kanssa, erityisesti lähiympäristössämme. Tämän vuoksi meidän perusetujemme mukaista on, että liennytys ja yhteistyö vakiintuvat maanosamme valtioiden välisten suhteiden peruspiirteeksi.

Maanne itsenäisyyden 60. vuosipäivä antaa varmasti aihetta tarkastella lähtökohtaa ja samalla sen yhteyttä Lokakuun Vallankumoukseen. Miten syvällinen merkitys oli itsenäistymisellä Suomen historiassa?

Suomalaisten kansallinen herääminen 1800-luvulla merkitsi kansan laiminlyödyn enemmistön pääsemistä mukaan valtiolliseen ja kulttuurielämään. Suurin osa kansalaisista, talonpojat ja työläiset eivät koskaan olleet ymmärtäneet maan virallista kieltä, ruotsia, eivätkä olleet voineet osallistua poliittiseen päätöksentekoon. Ponnistelut kansallisen itsemääräämisoikeuden lisäämiseksi olivat samalla taistelua kansanvallan puolesta. Suomalaisten päättäväinen toiminta Venäjän ensimmäisen vallankumouksen aikana 1905-06 johti uudistuksiin, jotka antoivat maalle silloisen Euroopan demokraattisimmat valtiolliset instituutiot. Tsaarivallan jatkuminen Venäjällä kuitenkin esti niin kansan tahdon täydellisen toteutumisen kuin kehityksen kohti täyttä valtiollista itsemääräämisoikeutta. Ei edes maaliskuun vallankumous 1917 tuonut ratkaisevaa muutosta tässä suhteessa. Vasta Lokakuun Suuri Sosialistinen Vallankumous avasi Suomelle tien valtiolliseen itsenäisyyteen, jota koskevan julistuksen maan eduskunta antoi 6.12.1917, ja jonka V.I. Leninin johtama kansan komissaarien neuvosto tunnusti välittömästi. Tänäänkin me katsomme, että itsenäisyys turvaa parhaiten kansanvaltaisen kehityksen Suomessa sekä antaa meille mahdollisuuden tehokkaimmin edistää rauhaa ja hyvinvointia koko ihmiskunnan eduksi.

Teidän panostanne Helsingin kokouksen onnistumiseen arvostetaan kansainvälisesti suuresti. Te itse, Herra Presidentti, sanoitte jokin aika sitten: "Meillä on täysi syy aktiivisesti tukea tätä prosessia edistäviä yhteisiä ponnistuksia." Mitä mahdollisuuksia siihen mielestänne on?

Kuten aikaisemmin totesin, suomalaisten perusetujen mukaista on edistää liennytyksen ja kansainvälisen yhteistyön lujittumista. Me näemme Helsingin ETY-konferenssin ja sen ensimmäisen seurantakokouksen Belgradissa tärkeinä lenkkeinä tässä yhteistyöponnistusten ketjussa, joka toivoakseni saa jatkokseen uusia eritasoisia tapaamisia Euroopan valtioiden välillä. Meidän on kyettävä järjestämään suhteemme niin, etteivät poliittisen ilmaston satunnaiset kylmät tuulet pääse jäädyttämään tai tuhoamaan arvokkaita saavutuksia. Tähän päämäärään tähtäävissä ponnisteluissa niin Belgradissa kuin sitä seuraavissa kokouksissa Suomi on valmis - edellyttäen tietysti, että muut osanottajavaltiot niin toivovat - tarjoamaan hyviä palveluksiaan etsittäessä ratkaisuja avoimiin kysymyksiin.

On kulunut viisi vuotta valtioittemme välisten suhteiden normalisointia koskevan sopimuksen solmimisesta. Miten Te Herra Presidentti, arvioitte Suomen ja Saksan Demokraattisen Tasavallan yhteistyön kehitystä?

Yhteinen uskomme viisi vuotta sitten oli, että suhteiden normalisoiminen avaisi uusia mahdollisuuksia yhteistyön kasvulle. Meidän ei olekaan tarvinnut pettyä odotuksissamme. Solmimamme sopimukset, joista erityisesti haluaisin mainita sopimukset kaupan esteiden poistamisesta sekä taloudellisesta, tieteellis-teknisestä ja teollisesta yhteistyöstä, ovat johtaneet taloudellisen ja muun vuorovaikutuksen merkittävään kasvuun. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on edelleen runsaasti. Olen varma, että edellytykset näiden hyödyntämiseen ovat erinomaiset. Tulin tästä vakuuttuneeksi hiljattain DDR:iin suorittamani onnistuneen valtiovierailun aikana.