Haastattelu Pohjois-Savossa 5.3.1927

Suomalaisuuden Liiton äskettäin myrskyisäksi muodostuneen vuosikokouksen johdosta olemme, saadaksemme lähempää tietoja A.K.S:aa lähellä olevien ylioppilaspiirien toimeenpanemasta "palatsivallankumouksesta", kääntyneet varatuomari Urho Kekkosen puoleen, joka, kuten tunnettua, esiintyi vuosikokouksessa mainittujen ylioppilaspiirien edustajana.

- Mihin suuntaan ylioppilasnuorison mielestä Suomalaisuuden Liiton toiminnan tulisi käydä.

- Me haluamme, että liitto tulee olemaan aktiivinen suomalainen taistelujärjestö, joka toimii jokaisella suomalaisuustaistelun rintamalla. Me myönnämme, että liitto on muutamilla työaloilla, esim. ulkosuomalais- ja rajaseututyö, toiminut kiitettävällä innolla ja oikeaan suuntaan, mutta varsinkin suomalaiskansallinen työ on ollut väärään ohjattua. Liiton tulee tukea kaikkia alotteita, joita tehdään suomalaisuuden edistämiseksi. Sen tulee asettua yhteyteen muiden suomalaisuusjärjestöjen kanssa, jotta saataisiin aikaan sopiva työnjako, ettei samaa työtä tehdä monella taholla, kuten esim. nyt, jolloin on olemassa kolmekin nimien suomalaistuttamistoimistoa. Aineellisesti on liiton varojensa mukaan tuettava suomalaisuuspyrkimyksiä ja sen on tehtävä määrätietoista valistustyötä, jotta suomalainen kansa saataisiin käsittämään suomalaisuustaistelun onnellisen voittoonviemisen välttämättömyys.

- Tässä olenkin nähdäkseni esittänyt ne yleiset suuntaviivat, joiden mukaan Suomalaisuuden Liiton työ meidän nuorten mielestä olisi ohjattava. Ja jos se saadaan siihen suuntaan menemään, olisi se huomattavasti toista kuin mitä liiton viimeaikainen toiminta on ollut. Passiivisuus muuttuu aktiivisuudeksi, peräänantaminen ja paikallaanolo hyökkäykseksi, sovittelu tinkimättömyydeksi. Ja pääasia on, että liiton työ pohjautuu siihen uuteen käsitykseen suomalaisuusliikkeen tehtävistä ja päämääristä, joka nyt voitokkaasti valtaa alaa, ja on elimellisesti yhteistyössä toisten suomalaisuusjärjestöjen kanssa.

- Eikö ylioppilasnuorisolla ole omat järjestönsä, joiden avulla se voi ajaa suomalaisuuden asiaa mielin määrin, piittamatta Suomalaisuuden Liitosta mitään?

- Onhan meillä voimakas järjestömme Akateeminen Karjala-Seura, jonka piirissä voimme suomalaisuusasiaa ajaa. Mutta luonnollisista syistä se on rajotettua ja me katsomme tarpeelliseksi ulottaa vaikutuksemme myös sellaisiin yhtymiin, joista on apua suomalaisuustaistelussa. Suomalaisuuden Liitto on yksi tärkeimpiä ja on luonnollista, että kun sellainen yhtymä ei toimi suurten päämäärien hyväksi, niin meidän velvollisuutemme on sitä ohjata oikealle tielle. Kun me huomaamme, että meillä on voimaa edistää päämääräämme tähtäävää työtä ulkopuolella lopultakin ahtaan ylioppilasyhdistyksemme, niin tottahan toki me sen teemme. Se on velvollisuutemmekin.

Me ylioppilaat toivomme, että Suomalaisuuden Liiton työ tämän välikohtauksen ja voimanlisäyksen jälkeen tulisi tapahtumaan yhteisymmärryksessä vanhojen ja meidän nuorten kesken. Me tunnemme, että osanottomme liiton toimintaan velvottaa meitä työhön, mutta me toivomme, että "vanhat" antaisivat arvoa meidän pyrkimyksillemme suomalaisuuden voittoon viemiseksi. Siinä työssä tulee Suomalaisuuden Liitolla olemaan tärkeä osa, jos se aikanaan ottaa vaarin ajan tunnusmerkeistä.

On vain suuresti valitettavaa, ettei Akateemisen Karjala-Seuran kunniajäsen, piispa Juho Koskimies ei ole voinut jäädä liiton puheenjohtajaksi. Siinä paikalla olisi välttämättömästi saatava pysymään sellainen selvä suomalaisuusmies kuin piispa Koskimies on.