Yhtä ja toista

Kajaanin Lehti 72/4.7.1919

Sisältö: Rauha ja punaisten kapinahankkeet. - Nimensämuuttamisesta. - Naapurimme.

Vihdoinkin, monikuukautisten neuvottelujen ja noottien vaihdon jälkeen on allekirjoitettu rauha Saksan ja voittaneiden ympärysvaltain välillä. - Ehdot olivat ankarat, "tiikeri" Clemenceau ei ole unhoittanut, että 1871 sai Ranska alistua Saksan asettamiin koviin vaatimuksiin. Ja nyt on korvaus siitä otettava lisän kanssa, nyt ovat purkautuneet esille kaikki ne vaatimukset, joita suinkin voi ajatella sodassa hävinneen kansankunnan masentamiseksi.

Ei liene sen epäkiitolisempaa tehtävää kuin allekirjoittaa tällainen paperi, saada olla nimellään vahvistamassa kansansa alennuksen. Saksan entinen rauhanneuvottelija kreivi Brockdorff-Rantzau ei halunnutkaan suostua voittajan asettamiin ehtoihin, vaan erosi pois rauhanvaltuuskunnasta. Nyt on sentään löytynyt miehiä, jotka myöntymisessä näkevät Saksan kansan ainoan pelastuksen.

Mitä muutoksia rauha tuo kotimaamme oloihin on vielä arvaamatonta. Toivottavasti välttämättömien tarveaineiden saanti helpponee ja elämä muutenkin kevenee. Arveluttavalta vain näyttää tuonnin ja viennin suunnaton ero ja jos se edelleen sellaisenaan pysyy, alenee maamme rahanarvo ulkomailla niin paljon, ettei meidän kannata lopulta viedä mitään ulos. Ja sitä rymäystä olisi vältettävä.

Rauhallisimpiin oloihin päästänee herra ties milloin. Riehuu rajoillamme sodanlieskat, jotka uhkaavat sytyttää loimuun koko maan. Kapinalliset voimat täällä työskentelevät kiivaasti uuden vallankumouksen järjestämiseksi. Kai he uskovat onnistuvansa ryssien avulla, mutta kunhan heidänkin neuvostovaltansa rupeaa rakoilemaan, niin ei liene edellytykset onnistumiseen kovin suuret. Koettaahan sopii.

*

Nimeänsäkin, sitä ulkonaista nimilappua, jolla erotetaan helposti toinen toisestaan, muuttelevat ihmiset kuin mustalaiset hevostaan. Ja sehän onkin sangen kiitettävä tapa eräissä tapauksissa. Aina sitä ei saata sentään kehua. Ja silloin kun kirjanoppineisuus alkoi tunkeutua suomalaisiin sukuihin, tuli vallitsevaksi tavaksi muuttaa nimensä vieraskieliseksi ja tässä innossa niistä tuli useistakin taivaallista sekasotkua. Silloinhan Äimästä tehtiin Aejmelaeus, silloin Härkäpäästä Härkäpaeus, kalajokelaisesta ylioppilaasta ensin Kaljokius ja sitten muodostamalla Calamnius.

Viime aikoina, nimenomaan Johannes Linnankosken sytyttävästä vaikutuksesta alkoi vastakkainen nimenuudistus. Tuhannet, kymmenet, sadattuhannet vierasnimiset, mutta suomenkieliset ja -mieliset suomalaiset luopuivat vanhoista Ruotsinvallan perinnöistään. Mutta siitä huolimatta ovat eräät arvostelukyvyttömät ja tyhjän kunnianhimon sokaisemat ihmiset, jotka arvelevat korkealla nimellään peittävänsä todellisen sivistyksensä, muuttaneet suomalaiset nimensä vieraisiin. Herättää surunsekaista halveksumista kun lehdistä näkee, että joku Rytkönen on tästä lähtien oleva de la Pupp, joku Rönkkö taas Brander tai jotain siihen suuntaan. Tällainen tuiki typerä tapa tulisi kitkeä pois juurineen.

*

Johtuu tästä mieleen, että jo nelisentoista ajastaikaa naapurinamme riehunut sanomalehti "Kajaanin Kaiku" o.s. "Kaikuja Kajaanista" on lopettanut "korkeitten ihanteittensa turvissa" kulkemansa matkustuksen ja muuttanut kolmannen kerran nimensä. Tällä kertaa on uusi nimi "Ylimaa" ja jatkaa tämä lehti sitä työtä, jonka edeltäjä on tehnyt, s.o. toimii kansallisen kokoomuspuolueen huutotorvena Korpikainuussa. - Saman puolueen pää-äänenkannattaja Uusi Suometar muuttui Uudeksi Suomeksi ja samoja jälkiä on yksi vähäisemmistä alkanut kulkea. Mitä nimenmuutto edesauttaa ja edistää on kovin vaikea näin syrjäisen tietää ja väärinhän olisikin jos se tiedettäisiin. Kukin muuttaa kilpensä, kun asianhaarat ja olosuhteet sen vaativat.

Aikooko uusi tulokas jatkaa myös samoja latuja mitä "Kaikuja" ja "Kaiku" kulkivat aikoinaan? Ensiksihän lehti vaikutti vanhasuomalaisen puolueen hyväksi, taas kun n.k. kansanpuolue perustettiin riensi se tunnustamaan sanotun puolueen aatteet omikseen. Ja nyt taas kokoomuspuolueen ryhdyttyä "kokoomaan saman lipun alle koko suomalaisen heimon" alkoi Kaikukin pyhän innostuksen vallassa toimia samaan suuntaan. Nyt tahtoo "Ylimaa" työskennellä valistus- ja sivistyspyrkimysten valolyhtyjen loisteessa ja tahtoo olla "kansanvallan suurten pylväitten pystyttämisessä" mukana. Aluksi kai lehti tyytyy vain kokoomuksen kannattajaksi ja tulevaisuuden esirippua on vaikea saada nostaa.

Muuten toivomme onnea uuden lipun alla, mutta tuiki vanhoilla aatteilla ja ihanteilla purjehtivalle alukselle.

Erasmus