Puhe Suomen kirkon 800-vuotisjuhlassa 19.5.1955

Esittäessään onnittelunsa Suomen kirkolle sen suurena merkkipäivänä valtiovalta voi viitata siihen lujaan yhteenkuuluvaisuuteen, joka kansamme historian kaikkien vaiheiden aikana on vallinnut valtion ja kirkon välillä. Katkeamattomin sitein on Suomen kirkko liittynyt Suomen kansan elämään ja kirkkomme historiasta voimme seurata kansamme kohtaloita niin sen onnellisina, valoisina aikoina kuin hädän, puutteen ja vainon pimeinä päivinä.

Hengellisen julistus- ja pelastuskutsumuksensa ohella Suomen kirkko on vuosisatojen mittaan suorittanut arvokkaan ja monipuolisen kasvatustehtävän. Itsenäisen Suomen valtion kannalta on ajassa kaukaisena, mutta vaikutukseltaan tärkeänä pidettävä sitä muokkaustyötä, jolla kirkko on luonut otollisen henkisen pohjan kansan vakaaseen tahtoon perustuvalle vapaalle valtio- ja yhteiskuntajärjestykselle. Uskonpuhdistuksen ajoista lähtien alkoi maamme kirkoissa kuulua Lutherin oppi paitsi ihmisen omakohtaisesta uskon ja armon suhteesta Jumalaan myös Lutherin tinkimätön julistus omantunnon vapaudesta ja yksilön vapaudesta. Nämä luterilaiset periaatteet ovat historialliseen vapausperinteeseen ja kansanluonteen erikoislaatuun liittyen luoneet pohjan sille demokraattiselle elämänkäsitykselle, johon suomalainen valtioelämä perustuu ja jonka voima on aina vaikeuksien aikana ollut valtiomme suojamuurina.

Suomen kirkko on todellinen kansankirkko. Sen piirissä Suomen kansa on voinut toteuttaa omaa itseään, samalla kun Suomen kansan henkinen omaperäisyys on antanut leimansa kirkollemme ja rikastuttanut sen työtä. Suomen kansaa on Korkeimman tahdosta armoitettu väkevillä, syvälle yksityisen ihmisen sydämeen murtautuvilla sekä koko yhteiskuntaan vaikutuksensa ulottavilla uskonnollisilla herätyksillä. Yksilön ja kirkon suhde evankeliumin sisäisessä omistamisessa on niiden voimasta uudistunut. Toisaalta nämä herätysliikkeet ovat säilyttäneet kansankirkossamme raittiin maallikkohengen, joka on kyennyt torjumaan väärät henkiseen holhoukseen johtavat pyrkimykset.

Suomen kirkon 800-vuotisjuhlaan antamassaan julkilausumassa ovat maamme piispat lausuneet: Pyytäkäämme voimaa siihen, että Jumalan Henki saisi yhdistää sydämemme sovussa rakentamaan isänmaatamme, meille suotua yhteistä kotiamme. Kun valtiovalta esittää kiitoksensa Suomen kirkolle sen suorittamasta siunausrikkaasta työstä ja toivottaa kirkollemme menestystä panee se tyydytyksellä merkille piispojen julkilausumaan sisältyvän toteamuksen, että kirkko ei ole itsensä vuoksi olemassa vaan kaikkien meidän takia.

Kunnioittaakseen kirkkomme juhlavuotta ja edistääkseen kirkon työtä isänmaamme parhaaksi on valtioneuvosto päättänyt valtion v. 1956 menoarvioesitykseen ottaa määrärahan uuden hiippakunnan perustamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.