|
57. SNTL:n ministerineuvoston puheenjohtaja A.N. Kosyginin ystävyysvierailu Suomeen 22.-26.3.1977 Tasavallan Presidentin puhe SNTL:n ministerineuvoston puheenjohtajan A.N. Kosyginin kunniaksi tarjotuilla juhlapäivällisillä 22.3.1977 Herra Ministerineuvoston Puheenjohtaja, Herra Ulkomaankauppaministeri, Herra Ulkomaisten Taloussuhteiden Valtionkomitean Puheenjohtaja, Hyvät Naiset ja Herrat, Runsaat seitsemän vuotta sitten allekirjoitettiin Suomen ja Neuvostoliiton hallitusten välillä pöytäkirja ydinvoimalaitoksen rakentamisesta Suomeen Neuvostoliiton tekniseen tietämykseen nojautuen. Pari vuotta myöhemmin sovittiin vielä toisen voimalan rakentamisesta samoin perustein. Kuluneina vuosina suomalaiset ja neuvostoliittolaiset rakentajat ovat työskennelleet kiinteässä ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Projekti on valmistunut muodossa, joka tyydyttää kumpaakin osapuolta. Kun ensimmäinen voimala on nyt saatu käynnistysvaiheeseen, meillä suomalaisilla on erityinen ilo toivottaa sen vihkiäisiin tervetulleeksi Neuvostoliiton hallituksen korkean tason edustajana juuri Teidät, Herra Ministerineuvoston Puheenjohtaja, joka olette ollut mukana antamassa alkusysäystä koko hankkeelle. Meille tämä projekti on tärkeä paitsi mittasuhteittensa myös luonteensa vuoksi ennakkotapauksena. Siksi arvostamme sitä, että Teidän ystävyysvierailunne Suomeen arvovaltaisen ja syvällistä asiantuntemusta edustavan valtuuskunnan johtajana tapahtuu juuri juhlamme yhteydessä. Toimiessanne SNTL:n Ministerineuvoston Puheenjohtajana Te olette aina omistanut runsaasti aikaa ja huolenpitoa Suomen ja Neuvostoliiton hyvien naapuruussuhteiden kehittämiselle. Kuluneet vuodet ovat osoittaneet, että yhteiskunta- ja talousjärjestelmiensä osalta erilaiset valtiomme ovat pystyneet luomaan ja kehittämään vilpitöntä, ennakkoluulotonta ja molemmille osapuolille edullista yhteistyötä mitä moninaisimmilla elämänaloilla. Tärkeä edellytys maittemme taloussuhteiden kehittämiselle on toistemme tuntemus. Aivan olennainen se on poliittisia suhteita käsiteltäessä, jolloin on ensiarvoisen tärkeää tuntea keskustelutoverinsa ja tietää, että tämän sanaan voi ehdottomasti luottaa. Tällainen ilmapiiri on jo pitkään leimannut maittemme valtiollisten johtohenkilöiden tapaamisia. Perinteinen henkilökohtainen yhteydenpito tällä tasolla on tapahtunut täydellisen avoimuuden, vilpittömyyden ja keskinäisen luottamuksen hengessä ja tulee sellaisena myös varmasti jatkumaan. Poliittiset suhteemme ovat tänä päivänä erittäin hyvät. Perimmältään ne pohjautuvat maittemme keskinäisen kanssakäymisen perussopimukseen, vuoden 1948 ystävyys-, yhteistyö- ja keskinäiseen avunantosopimukseen. Tällä jatkuvasti ajankohtaisella sopimuksella on ollut ja on edelleen suuri merkitys sekä keskinäisille suhteillemme että koko Euroopan myönteisiksi vakiintuneille oloille. Suomi on rakentanut kansainväliset suhteensa konkreettisille tosiseikoille. Tällä linjalla tulemme myös kaikissa tilanteissa jatkamaan ETYK:in hengessä. Kansainvälinen tilanne on viimeksi kuluneiden runsaan kymmenen vuoden aikana kehittynyt myönteisesti. Näin on erityisesti ollut asianlaita omassa maanosassamme. Suuri ansio tästä lankeaa liennytyskehityksen ja erityisesti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin valmistelu- ja täytäntöönpanoprosessin hedelmälliselle vaikutukselle. Laatiessamme yhteenvetoa Beogradissa ensi syyskautena pidettävää kokousta varten voimme täydellä syyllä todeta maanosamme kehityksessä saavutetun niin paljon myönteistä, ettei voi olla minkään osapuolen etujen mukaista pyrkiä asettelemaan esteitä liennytyksen tielle. Tässä suhteessa Suomessa on pantu tyydytyksellä merkille NKP:n pääsihteerin L.I. Brezhnevin tammikuussa Tulassa pitämässä puheessa esittämä käsitys: "Liennytys on valmiutta ratkaista erimielisyydet ilman riitaa tai voimakeinoja, ilman uhkailuja tai aseiden kalistelua, rauhanomaisin keinoin, neuvottelupöydän ääressä. Liennytys on tietynlaista luottamusta ja kykyä ottaa huomioon toisen osapuolen kohtuulliset näkökohdat." Tarkasteltaessa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjan suositusten toteutumista nimenomaan meidän maittemme välisissä suhteissa hyvinä esimerkkeinä tulevat etsimättä mieleen taloudellinen ja tieteellis-tekninen kanssakäymisemme. Tasapainoisen taloudellisen yhteistyön kehittäminen on ollut merkityksellistä Suomen talouselämälle, sillä keskinäiset kaupalliset järjestelymme ovat luoneet talouselämäämme kansainvälisistä suhdanteista riippumatonta vakavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Esimerkkinä kehityksen suunnasta toteaisin, että maittemme välinen kuudes runkosopimus vuosille 1976-80 edellyttää lähes kaksinkertaista kauppavaihtoa edellisen viisivuotiskauden tulokseen verrattuna. Jo ensimmäisenä runkosopimusvuonna 1976 kauppa kohosi lähes kahteen miljardiin ruplaan eli 16 prosenttia korkeammaksi kuin edellisenä vuonna. Niinpä tähän mennessä tapahtunut ja lähivuosina ennakoitavissa oleva kasvu ylittää eräiden tavararyhmien osalta runkosopimuksessa asetetut tavoitteet. Tyydytyksellä olemme panneet merkille myös edistyksen, joka viime aikoina on tapahtunut surten yhteistyöprojektiemme kohdalla. Näillä projekteilla on meille suuri merkitys, ei vähiten työllisyystilanteemme kannalta. Uudeksi vaiheeksi maittemme välisten suhteiden kehittämisessä on muodostunut pitkäaikaisen talousohjelman laatiminen. Tässä työssä emme voi ottaa mallia muiden aikaisemmin laatimista vastaavista sopimuksista - siitä yksinkertaisesta syystä, että sellaisia ei ole olemassa. Meidän on yhdessä kyettävä luomaan ohjelma, joka on realistinen ja konkreettinen, mutta joka samanaikaisesti on tarpeeksi joustava sallien taloudellisten suhteidemme opitmaalisen kehityksen. Olen varma siitä, että ohjelman syntymiselle on olemassa riittävät edellytykset; onhan meillä käytettävissä pitkäaikaiset yhteiset taloudelliset kokemuksemme. Tämän maittemme välillä solmittavan pitkäaikaisen laajamittaisen talousohjelman toteuttaminen asettaa Suomen talouselämän vakavan haasteen eteen. Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa on luonteeltaan tavaranvaihtoa: vienti Neuvostoliittoon on maksettava sieltä ostamalla tuonnilla: Jos siis aiomme kasvattaa myyntiä Neuvostoliittoon, on meidän vastaavasti lisättävä tuontiamme Neuvostoliitosta. Pidän luonnollisena, että Suomen talouselämä jo hyvissä ajoin kiinnittää huomionsa Neuvostoliiton markkinoihin ja sieltä suoritettaviin tavaratoimituksiin. Herra Ministerineuvoston Puheenjohtaja, Kulumassa oleva vuosi on niin Suomelle kuin Neuvostoliitollekin tärkeiden merkkitapahtumien vuosi. Viime kuussa tuli kuluneeksi kolmekymmentä vuotta maittemme astumisesta pysyvän rauhan tielle - yhteistyön tielle. Vuoden lopulla on edessämme jälleen kaksi maitamme syvästi koskettavaa tapahtumaa. Tämänkertaista ystävyyskuukauttamme tulevat juhlistamaan sekä Suomen itsenäisyyden että Lokakuun Suuren Sosialistisen Vallankumouksen kuusikymmenvuotismerkkipäivät. Herra Ministerineuvoston Puheenjohtaja, Maittemme juhlavuoden merkeissä kohotan maljani Neuvostoliiton johtohenkilöiden ja aivan erityisesti Teidän, Herra ministerineuvoston Puheenjohtaja, kunniaksi, Teidän seurueenne terveydeksi sekä kansojemme välisten voimakkasti kehittyvien ystävyyssuhteitten kaikinpuoliseksi menestykseksi. |