Yhtä ja toista

Kajaanin Lehti 77/16.7.1919

Sisältö: Kesänlaatu; presidenttiehdokkaita; kapinapuuhat.

Tänä kesänä on jaksanut aurinkokin paistaa. Päivät pääksytysten se on pohottanut pilvettömältä taivaalta ja luomakunta on iloissaan vastaanottanut sen lämmittäviä säteitä. Kaupungin asukkaille on auringon poltto tehnyt elämän monasti vallan sietämättömäksi, sillä kuumuudelta ei tahdo saada itseään missään sulamatta säilymään. Mutta suu makeasti mareissa ja hurstipaidan hihalla hikeä otsaltaan pyyhkien katselee maamies pellonpientarella, kuinka vilja kasvaa, niin että rotina kuuluu, heinä heruu yhä pitemmäksi ja kaikkinainen maananti tulee yhä lupaavammaksi. Sanotaan, että harvoina kesinä ovat tähän mennessä olleet sadontoiveet niin hyvät kuin nyt ja ellei syyspuoli tulee aivan mahdottoman kylmä ja epäedullinen, voidaan toivoa satoa, joka edes osittain korvaa viimevuotisen kadon. Ja tarpeen olisikin hyvä vuodentulo, ettei ihmiset sortuisi nälkäkuolemaan kuten viime talvena Kainuussakin vähin sattui.

Marjavuosi tulee myöskin verraton. Lakkoja on suot aivan vierivieressä, ettei kuvalla tahdo jalansijaa siellä kulkija saada.

Mustikoita tulee nyt paljon ja samassa suhteessa kai muitakin marjoja. Nyt tulisi kaikkien, jotka suinkin kynnelle kykenenät, ryhtyä poimimaan marjoja, sillä monet markat siten kierähtäisi ostajilta. Eikä ole muuta vaivaa kuin poimiminen, marjat kasvaa itsestään, ei niitä tarvitse metsiin istuttaa, ne kyllä ilmankin alkunsa saavat. Kaikki pienet lapset, jotka heinäkiireiltä joutavat ovat seppi selässä ajettavat marjanpoimuun.

*

Hallitusmuodon tultua lopultakin ratkaistuksi, monarkistien ja kuningasuneksijoiden vastarinnasta huolimatta, astuu nyt päiväjärjestykseen kysymys, kuka valitaan maamme ensimmäiseksi presidentiksi. On tarkoin punnittava, ennenkuin tässä asiassa sanotaan puoleen tai toiseen, sillä maamme nykyinen asema vaatii presidentin, korkeimman vallan käyttäjän paikalle todella pystyvää miestä, joka voi edes osittainkaan yhdistää vallasta kiistelevät puolueemme. Samalla tulee hänen olla suomalainen mies, suomalainen mieleltään ja kieleltään. Kuusi vuotta eteenpäin hän ohjaa hallitustamme ja ennenkuin siihen virkaan joku valitaan on tarkoin punnittava kykeneväisyydet.

Kokoomuspuolueen sanomalehdet ovat jo kauan aikaa lyöneet rumpua nykyisen valtionhoitajamme kenraali Mannerheimin valitsemista tälle paikalle. Hänessä he näkevät ainoan kykenevän miehen valtiolaivaamme ohjaamaan, hän, yläpuolelle puolueita, voi olla niistä riippumaton j.n.e.

Hänen valitsemisensa hyväksi on tehty kovasti työtä, ja ei siinä kylliksi, että erinäiset sanomalehdet ovat kohottaneet äänensä hänen ehdokkuutensa puolesta, onpa sekoteltu tähän suojeluskunnatkin, joiden tulisi olla aivan puolueettomia, joiden ainoa tarkotus on lainalaisen yhteiskunnan säilyttäminen. Suojeluskunnat ovat valtionhoitajallemme näet lähettäneet sähkösanomia, joissa peitetyin, mutta sentään selvästi havaittavin sanoin ilmoitetaan, että suojeluskunnat muka tahtovat hänet presidentiksi. Muistelkaamme esimerkiksi Mieslahdenkin suojeluskuntajuhlilta hänelle lähetetyn sähkösanoman sanoja: "kaikkina aikoina".

Ei kukaan laillista yhteiskuntajärjestystä kannattava henkilö voi olla kenraali Mannerheimia kunnioittamatta, sillä se työ, minkä hän valkoisen armeijansa johdossa suoritti, ei ole vähäarvoinen ja suureksi osaksi häntä meidän on kiitettävä, että viime talvena saimme leipää. Paljon hän on tehnyt kansamme hyväksi.

Sentään ei meidän tarvitse osottaa kiitollisuuttamme valitsemalla hänet presidentiksi. Sen me voimme esiintuoda muullakin tavalla. Kaikella kunnioituksella hänen kyvystään ja ansioistaan puhuen huomautamme vain, ettei hän kykene yhdistämään rikkoutunutta kansaamme, sillä - ikävä kyllä - on maassamme sangen suuri määrä sellaisia, jotka näkevät kenraali Mannerheimissä heidän siunatun "svabodansa" kukistajan, eivätkä lainalaisen järjestyksen palauttajaa.

Nykyhetket vaativat yksimielisyyttä, tosin kuten ennenkin, mutta nyt vieläkin suuremmassa määrin. Bolshevikien kanssa ei yhteistoimintaa synny, eikä saa syntyä, mutta sangen edullinen asia olisi, jos presidentin vaalissa joku porvarillinen ehdokas saisi ainakin maltillisemman sosialistisen väestön kannatuksen. Mutta Mannerheim ei luultavastikaan tule sitä saamaan. Presidentiksi meidän on saatava suomalainen mies, joka haluaa yhdistää kansamme ja joka sen saa aikaan, mutta, joka pitää myös vakavan yhteiskunnallisen järjestyksen voimassa.

*

Äskettäin paljastetut punaisten laajat kapinasuunnitelmat antavat meille jonkinlaisen käsityksen, miten paljon työtä tehdään uuden verileikin aikaansaamiseksi Suomen maassa. Pietarista käsin ohjattu liike on levinnyt Suomessa sangen laajoihin piireihin ja varmaankin Neuvosto-Venäjän silmät ummessa sirotetut rahat tekevät myyräntyön yhä helpommaksi. Sillä useakin suomalainen on - sen surullisempi - auttamattomasti rahan orja. Lisäksi on täällä maaperä sangen sopiva kapinayllytykseen.

Sentään voimme levollisesti katsoa tulevaisuuteen, sillä vaikka onkin paljon nykyisen maailman järjestyksen vihollisia ja kommunismin ystäviä maassamme, on sitä enempi miehiä, jotka uskaltavat sellaiset karkottaa luvattuun maahansa, jos he vain minkäänlaisiin kapinayrityksiin ryhtyvät. Se on varmaa, se.

Erasmus