Hallitus rakoilee.

Pääministerin haastattelulausunto synnyttänyt vakavaa erimielisyyttä.

Kekkosen vastaus Fagerholmille.

Herra Päätoimittaja.

Palkkaneuvottelujen johdosta eräille lehdille antamani haastattelulausunnon johdosta on puhemies K.-A. Fagerholm lähettänyt arv. lehdellenne vastineen, jonka vuoksi on paikallaan lausua muutama sana. Aluksi totean, että minun antamassani ja puhelimitse kontrolloimassani lausunnossa sanoin, että hallituksella ei palkkaneuvottelujen tulokseen ole ollut suoranaista osaa. Uutistoimisto on jättänyt sanan "suoranaisesti" pois, mikä antaa virheellisen lähtökohdan haastattelulle, mutta ei tietenkään muuta itse asiainkulkua hallituksessa.

Kun puhemies Fagerholm on käynyt laajasti selostamaan hallituksen toimintaa neuvottelujen kestäessä, on se sen vuoksi tarpeen minunkin tehdä. Hallitus oli kutsuttu koolle sunnuntai-illaksi. Puhemies Fagerholm tuli valtioneuvostoon ja teki selkoa eri osapuolten vaatimuksista, esittäen tulevansa ehdottamaan suunnilleen SAK:n vaatimusta, jonka tärkein kohta oli 15 % yleiskorotus. Kun tiedustelimme työnantajien kannanotosta, vastasi puhemies Fagerholm, että he menevät 12,5 % yleiskorotukseen, mutta eivät pitemmälle, jollei hallitus heitä siihen pakota. Puhemies Fagerholm ei tällöin eikä muulloinkaan esittänyt hallitukselle vaatimusta, että hallituksen tulee hyväksyä hänen ehdotuksensa ennen sen esittämistä.

Puhemies Fagerholmin poistuttua saapuivat valtioneuvostoon työnantajapuolen edustajat, jotka aluksi väittivät vääräksi puhemies Fagerholmin esittämän tiedon, että he olisivat suostuneet 12,5 % korotukseen. Heidän kantansa oli, että teollisuus ei kestä enempää kuin heidän lupaamansa 10 % yleiskorotuksen. Hallituksen taholta imoitettiin heille, että hallituksella, jolla ei enää palkkasäännöstelypäätöksen tultua siltä osalta kumotuksi ole valtuuksia palkkojen määräämiseen vastoin osapuolten keskinäistä sopimusta, ei ole mahdollisuuksia turvata teollisuustoiminnan kannattavuutta, jos palkkataso nousee yli kustannustason, ja samalla lausuttiin se käsitys, että hallituksella ei kuitenkaan voi olla mitään sitä sopimusta vastaan, jonka työnantajat hyväksyvät. Myöhemmin illan mittaan hallitukselle ilmoitettiin, että työnantajat ovat valmiit hyväksymään puhemies Fagerholmin ehdotuksen sillä edellytyksellä, että heidän sanotaan tehneen sen yhteisymmärryksessä hallituksen kanssa. Tähän vastattiin heille hallituksen taholta, että hallitus voi suostua asiainkulkua vastaavaan formulointiin: hallitus ei ole katsonut voivansa vastustaa jne. Sama kanta esitettiin puhemies Fagerholmille, mutta kun hän selitti, että tämä formulointi johtaa yleislakkoon, ilmoitettiin hallituksen taholta, että jos kysymys on vain sanamuodosta, voidaan viime kädessä työnantajien kantaan suostua. En koskaan missään neuvottelussa ole kuullut puhemies Fagerholmin asettaneen ehdoksi sitä, että hallituksen tulee hyväksyä hänen ehdotuksensa ennen kuin hän sen esittää.

Mainitsin haastattelussani, että hallituksella ei ollut suoranaista osuutta neuvottelujen tulokseen. Siitä on kuvaavana osoituksena, että tiedonannossa jätetään maataloustuotteiden hintojen korotukset työmarkkinajärjestöjen neuvotteluista riippuviksi, mistä kohdasta ei valtioneuvostolle, joka hinnat määrää, neuvottelujen aikana mitään tiedoitettu.

Puhemies Fagerholmille ominaiseen henkilökohtaiseen parjaukseen en käy vastaamaan.