Angervonniemellä 19.7.1925

Upuni, Omani, Rakkaani!

Ei Inä tykkää huonoa, vaikka Pupu kirjoitteleekin näin lyijykynällä, minä on juuri paistattamassa päivää, istuskelen täällä puron varrella valkeiden apiloiden päällä, pit[ä]isi olla Tupunkin täällä, laittaisi Inulle seppeleen näistä valkoisista apilaista - saahan sitä leikkiä Matin kanssa, pit[ä]isi saada ainakin.

- Olen ollut jo tänään kirkossakin - siellä Mikkelin maaseurakunnan kirkossa, mutta sielläkös minua nukutti, nukutti oikein pahankurisesti, kun sitä sitten Äidille tulomatkalla valittelin, niin myönteli Äiti, että häntäkin hyvin usein kirkossa nukuttaa. -

Perjantain ja lauvantain vähän sateli ja tuuli, mutta tänään on oikein suurenmoinen helle, klo 6:lta aamulla olin jo mansikkamaassa, mansikat tänä vuonna pienen puoleisia mutta muutoin sangen maukkaita. -

Tilta oli eilen täällä ja arvosteli morsiamena olon minua vain nuorentaneen, mukava ihminen se Tiltakin, rakastunut vanhoilla päivillään vaaleanpunaiseen - nuorempana ei olisi semmoiseen maalliseen väriin pukeutunut niin millään. Kylvimme eilen illalla, ja minä tinkasin saunan lämmitettäväksi myös Inua varten, - sillä kai Inä tulee Pupusi luo Angervonniemelle, kesälomalle. Äiti lähtee huomenna Unon [Uino] kanssa Puumalaan ja minä jään sitten kahden pienen tirehtöörskän kanssa, pesemme pyykkiä ja olemme olevinamme. Eva [Aira Uino] kyllä sanoi ei huolivansa minua muka pyykinpesuun eikä olevan "pesupunkkaakaan", mutta löysin minä jonkun sen tapaisen - tosin oikia siili, mutta olen sitä nyt alkanut turvotella, nostan siihen vettä ämpärillä tämän tästä, niin kai se siitä vähän tiivistyy. - Kyllä tämä oleileminen on hirviän mukavaa, apilaat kukkivat ja angervot kukkivat, ja Pupu senkun "pallottelee". Viikon kuluttua minä varmaankin on sitten Upuni luona, ja kun Inä on hyppinyt tarpeeksesi - ja Pupu jännäillyt peukalonsa jäykäksi, niin me meneekin seutuilemaan, mutta ei minä oikein tiedä huoliiko Sinä Länkkänätäsi oppaaksi, kun ei sillä ole "logalisvaistoa".

- Herra Korhonen - pommi, - oli H:gissä torstaina ja valitteli minulle, että hänen täytyi lähteä pois Kajaanista sentähden, että herrat siellä olivat hänelle niin ilkeitä. - Ei kai se olisi lainkaan hullumpi se matka sinne Kangasniemelle, Inä & Inä, - mutta siitä me sopii sitten kun tapaa - ja me tapaa silloin kun Tupulleni mukavimmin sopii. - Voi Inä hyvin, äläkä anna minkään pahan hierojan katkoa lihaksiasi! -

Suutelisi minä Inua, suutelisi ja peuhailisi. Inun omasi.

Kerro terveiseni kotiväellesi. Äiti, Tirehtööri ja Tirehtörskä lähettävät Inulle myös terveisiä.