20. Tasavallan Presidentin SNTL:n Korkeimman Neuvoston puhemiehistön Herra Puheenjohtajalle esittämä onnitteluadressi Lokakuun Suuren Sosialistisen Vallankumouksen 60. vuosipäivän johdosta 8.11.1977

Näinä päivinä syksyn 1917 tapahtumista Venäjällä tulee kuluneeksi täydet kuusi vuosikymmentä. Lokakuun Suuren Sosialistisen Vallankumouksen merkitys tunnetaan ja tunnustetaan nykyisin kaikkialla, ei ainoastaan maailman ensimmäisen sosialistisen valtion syntytapahtumana vaan myös koko ihmiskunnan kohtaloihin merkittävästi vaikuttaneena tapahtumasarjana. Sen luomissa puitteissa ja sen päämääriä kunnioittaen Neuvostoliiton kansat ovat suorittaneet valtavan työpanoksen, joka on kohottanut heidän isänmaansa kehityksen eturintamaan mitä moninaisimmilla inhimillisen toiminnan alueilla.

Tänä päivänä neuvostoihmiset ovat siirtämässä inhimillisen luovan työn ja tietämyksen rajapyykkejä kohti yhä uusia tavoitteita. Tämä lenininläisen rauhanpolitiikan leimaama toiminta heijastaa voimakasta luottamusta kansojen parempaan tulevaisuuteen. Rauhantahtoinen rakennustyö kuvastuu myös Neuvostoliiton äskettäin hyväksytystä uudesta perustuslaista.

Minulle on ilo omasta puolestani sekä Suomen hallituksen ja Suomen kansan nimissä onnitella SNTL:n Korkeimman Neuvoston puhemiehistöä, Neuvostoliiton hallitusta ja Neuvostoliiton kansoja Lokakuun Suuren Sosialistisen Vallankumouksen 60. vuosipäivän johdosta. Teen sen vilpittömästi arvostaen niitä suurenmoisia tuloksia, joita neuvostokansalaiset ovat saavuttaneet yhteiskuntansa sitkeässä ja monivaiheisessa rakennustyössä.

Tässä yhteydessä en saata olla korostamatta Neuvostoliiton merkkipäivän ja Suomen 6.12.1917 tapahtuneen itsenäiseksi julistautumisen läheistä ajallista yhteyttä, jota vielä korostaa nuorelta neuvostohallitukselta pian sen jälkeen ensimmäisenä saatu tunnustus.

Samanaikaisesti viittaisin myös nykypäivään ja maittemme välillä jatkuvasti kehittyvään keskinäisen ystävyyden ja luottamuksen leimaamaan laaja-alaiseen yhteistyöhön. Kysymyksessä on ainutlaatuinen saavutus yhteiskuntajärjestelmiltään ja kooltaan varsin erilaisten maiden kanssakäymisessä. Vankkumattoman perustan näille suhteillemme muodostaa vuodelta 1948 peräisin oleva ystävyys-, yhteistoiminta- ja keskinäinen avunantosopimus, joka ajan saatossa on osoittanut kestävyytensä kaikilta kohdilta.

Rauhanomaisen rinnakkaiselon periaate on saanut ilmauksensa Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa. Vakaasti luottaen tämän periaatteen elinvoimaisuuteen esitän Suomen kansan puolesta ystävällemme Neuvostokansalle vilpittömät onnen ja jatkuvan menestyksen toivotukset.