5 LUKU.

Vaalit.

15 §.

Vaalitoimitus alkaa kullakin äänestysalueella vaalipäivänä kello yhdeksän aamulla 1) sekä jatkuu kello kahdeksaan illalla tai kauemminkin, jos vaalilautakunta katsoo sen tarpeelliseksi, keskeytyen kerran päivässä enintään kahden tunnin väliajaksi, vaalilautakunnan määräyksen mukaan 2).

Työnantajan tai hänen sijaisensa tulee järjestää työnsä niin, et-

teivät-hänen palveluksessaan olevat henkilöt tule estetyiksi käyttämästä vaalioikeuttaan; jos hän tätä vastaan rikkoo, rangaistakoon sakolla 3).

1) Kussakin äänestysalueessa on yksi äänestyspaikka, vaalihuoneisto, jossa äänestäminen toimitetaan. Sen on oltava äänestysalueen piirissä (vrt. kvl. 5 §), vaikka kaupungeissa tätä ei aina noudatettanekaan. Eräissä maalaiskunnissa on joskus suunniteltu suorittaa äänestäminen siten, että ensimmäisenä vaalipäivänä pidetään vaalihuoneisto yhdessä kohti äänestysaluetta ja toiseksi päiväksi se siirretään äänestysalueen toiseen. päähän. Tällä tavoin lyhennettäisiin äänestäjien matkoja ja vilkastettaisiin vaaliin osanottoa. Tällainen menettely ei kuitenkaan ole sallittua. Kussakin äänestysalueessa suoritetaan äänestys yhdessä ainoassa vaalihuoneistossa ja jokaisessa vaalipaikassa koko sen ajan, mikä äänestämistä varten on määrätty. Mitään käytännöllistä haittaa tällaisesta järjestelystä ei ole, kun kunnalla on mahdollisuus jakaa kunta äänestysalueisiin vapaan harkintansa mukaan. Vaalitoimitus alkaa vaalipäivänä kello 9 aamulla. Vähäisempi myöhästyminen ei vaikuttane vaalien laillisuuteen, jollei sen takia joku henkilö ole jättänyt vaalioikeutta käyttämättä. Vltk:n tulee koko vaalitoimituksen ajan olla päätöksenvoivassa kokoonpanossa saapuvilla, s.o. vähintään kolmijäsenisenä (ks. siitä kv1.3 § muist. 6).

2) Vaaliaika on kello yhdeksästä aamulla kello kahdeksaan illalla, tai kauemminkin, jos vltk. katsoo sen tarpeelliseksi. Aiheena siihen voisi olla, että kaikki vaalitoimituksen päättymisen aikana vaalihuoneistoon pyrkijät eivät sinne mahtuisi, mitä kuitenkaan käytännössä 15 §. ei tapahtune.

Vaalitoimitus voi keskeytyä kerran päivässä enintään kahden tunnin ajaksi vltk:n päätöksen mukaan. Väliajasta on silloin pantava ilmoitus vaalihuoneiston ulko-ovelle. Ks. keskeyttämisestä myös kvl. 23 §. Milloin vltk. on päättänyt määrätyksi ajaksi keskeyttää vaalitoimituksen, on tästä myös pidettävä kiinni (43). Kun vltk:n varajäsenet yleensä ovat vaalitoimituksessa mukana, ei keskeyttämistä tarvitse suorittaa, milloin vltk:n jäsenet voivat käydä ruokailemassa päivällä vuoron perään, vltk:n pysyessä päätösvaltaisena. Suurissa äänestysalueissa keskeyttäminen ei ole suotavaakaan.

Vaalitoimitus on suoritettava siinä vaalipaikassa, joka on kuntalaisille ilmoitettu. Vaalipaikan muutos ei ole sallittu muuta kuin erittäin pakottavien asianhaarojen vuoksi, esim. jos vaalihuoneisto on tuhoutunut jne. Milloin vaalipaikka muutetaan, on vltk:n huolehdittava siitä, että muutos saatetaan sopivalla tavalla valitsijoiden tietoon (37)

3) Jos työntekijä koko vaaliajan on työssä, tulee työnantajan sallia hänelle vapautta niin pitkäksi ajaksi, että hän voi käydä äänestämässä.

16 §.

Äänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä kaikkiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin 1) sekä valvoa, että vaalihuoneistossa on nähtävänä riittävä määrä vaalilipun jäljennöksiä 2).

Erittäin tulee olla huolta pidetty siitä, ettei kukaan saa vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikeutetuksi 3), sekä että valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaalisalaisuuden 4) vaalilippuansa merkitä, miten hän äänestää, ja että tätä varten tarpeelliset apuneuvot ovat saatavissa.

Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille, jotka odottavat

vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen 5), Ja että tämä paikka suljetaan kellonlyömällä, jolloin vaalitoimitus on ilmoitettu illalla keskeytettävän tahi lakkautettavan 6). Milloin toimitus päivällä keskeytetään, suljetaan odotuspaikka, jos vaalilautakunta sen tarpeelliseksi katsoo 7).

1) Vaaleissa tarvittavat välineet hankkii vltk:lle kaupungissa kltk., maalla taas joko kltk. tai sen toimeksiannosta kunnantoimisto. Niinpä niiden tulee huolehtia paitsi vaalihuoneiston - hankkimisesta ja vaalilippujen lähettämisestä myös vaalisuojusten sekä äänestyskynien, paperin jne. toimittamisesta vltk:lle.

Kltk:en tulee huolehtia myös vaalileimasimien hankkimisesta. Kussakin äänestysalueessa tulee olla vaalileimasin (ks. kvl. 21 §), joka voi olla samanlainen kaikissa kunnan äänestysalueissa, `koska se tekee vaalilaskennassa välttämättömän kontrollin helpommaksi. Vaalileimasimeksi kelpaa kumileimasin. Kltk:n tulee lähettää hyvissä ajoissa ennen vaalia vaalileimasimet sekä värityynyt ja leimaväriä vltk:ien puheenjohtajille, joiden taas kohta vaalien jälkeen tulee huolehtia siitä, että vaalileimasin tarpeineen, samaten kuin käyttämättä jääneet muut vaalitarpeet, palautetaan kltk:lle.

Vltk:n puheenjohtajan tulee hyvissä ajoin ennen vaalitoimituksen alkamista tarkastaa vaalihuoneisto ja järjestää tai järjestyttää se kuntoon vaalitoimitusta varten. Vaalisuojukset on asetettava paikoilleen, riittävä määrä lyijykyniä on varattava äänestäjien käytettäväksi jne. Äänestykseen käytettäviä lyijykyniä tilattaessa on syytä hankkia pehmeäteräisiä lyijykyniä, jotta äänestysmerkki tulisi mahdollisimman näkyvä, mistä on etua kltk:lle vaalin tulosta laskettaessa.

2) Vaalihuoneistoon on heti äänestyksen alusta lähtien pantava esille riittävä määrä vaalilipun jäljennöksiä, jotka on niin esille asetettava, että äänestäjillä on tilaisuus niitä tarkastella ennen äänestämään menoaan. Esille pantu vaalilippu tulee varustaa "jäljennös"-merkinnällä tai "mitätön"-merkinnällä, mutta on varottava, että tämä merkintä ei tule jonkin ehdokaslistan kohdalle.

3) Vaalilippua ei saa antaa kenellekään, ennenkuin x hänet on todettu vaalioikeutetuksi. Vain vltk:lta saatua vaalilippua on oikeus käyttää vaalissa. Jos valitsija jonkin erhekirjoituksen vuoksi haluaa saada uuden vaalilipun, on siihen suostuttava, ja vltk:n asiana on hävittää täten kelpaamattomaksi tullut vaalilippu. Vaalilippu on annettava valitsijoille koikoontaitettuna, jollaisena valitsijan se on annettava vltk:lle leimattavaksi. Ks. myös kvl. 19 §.

4) Vaalisalaisuuden säilyttämiseksi on kuhunkin vaalipaikkaan järjestettävä kolmelta sivulta suojatut suojukset, jotka estävät ulkopuolisten näkemästä valitsijan äänestysmerkinnän tekemistä. Suojuksia on tehtävä kaksi tai useampiakin äänestysalueen tarpeiden mukaisesti. Jos voidaan näyttää vaalien jälkeen toteen, että suojuksia ei ole ollut tai että vaalisalaisuus muuten ei ole voinut säilyä, silloin voidaan vaalit sen perusteella kumota.

5) Vaalihuoneistoon kuuluu tarpeeksi tilava odotushuone äänestyshuoneeseen pääsyä odottaville. Se on rauhoitettu vaalikiihotukselta (ks. kvl. 17 §).

6) Kaikki ne, jotka ovat odotushuoneessa vuoroaan odottamassa vaaliajan keskeytyessä tai loppuessa, saavat äänestää (ks. kvl. 23 § 2 mom.).

7) Milloin vaalitoimitus päivällä keskeytetään, jää odotushuone avoimeksi, ellei vltk. sitä nimenomaisesti päätä sulkea.

Vltk:n puheenjohtajan asiana on valvoa, että kltk:n tai kunnantoi-

miston puolesta kaikki tarpeet vaalipaikalle on lähetetty ja siinä tapauksessa, että jotakin on laiminlyöty, ryhtyä tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin.

37

Nastolan kunnassa-toimitetusta kunnan valtuutettujen vaalista oli valitettu silla perusteella, että Ruuhijärven äänestysalueen vltk. oli muuttanut vaalitoimituksen kunnallislautakunnan kuulutuksella tiedoksi annetusta kansakoulusta n. 1/2 km. päässä  sijaitsevaan nuorisoseurataloon, saattamatta tätä muutosta millään kuulutuksella yleisön tietoon. Kho: koska R:n Äänestysalueen vltk., jonka oli täytynyt vähää ennen vaalitoimitusta sattuneen esteen tähden muuttaa vaalitoimitus R:n kylän kansakoulutalosta lähellä olevaan nuorisoseurataloon, oli ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin vaalipaikan muuttamisen saattamisesta valitsijain tietoon eikä ollut näytetty kenenkään valitsijan jääneen vaalipaikan muutoksen johdosta vaalioikeuttaan käyttämättä, Kho jätti vaalin voimaan.

38.

Sitten kun Laukaan kltk. laskiessaan toimitetun kunnanvaltuuston jäsenten ja tilintarkastajain vaalin tuloksen oli julistanut mitättömäksi 127 vaalilippua syystä, että niistä puuttui vltk:n leima, valittivat V. L. ym. kltk:n toimenpiteestä ja vaativat, että koko vaali olisi laittomana kumottava. Vaasan 1. maaherra: koska oli käynyt selville, ettei Vehniön äänestysalueen vltk. ollut, kuten kvl. 16 § edellytti, hankkinut vltk:lle tarvittavaa leimasinta ja siten aiheuttanut sanotussa äänestysalueessa jätettyjen vaalilippujen hylkäämisen, ja kun mainitut vaaliliput olisivat vaikuttaneet vaalin lopputulokseen, maaherra kumosi vaalin ja määräsi uuden toimitettavaksi. Kho, jonne kltk. valitti, jätti päätöksen voimaan, koska kltk. ei ollut asianomainen valittamaan maaherran päätöksestä.

Kho 1919 II 2168.

17 §.

Älköön vaalihuoneistossa taikka sen vieressä pidettäkö puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia julkipantako tahi valitsijoille jaettako 1).

1) Vltk:n kokonaisuudessaan ja sen puheenjohtajan erityisesti on valvottava näiden määräysten noudattamista. Vltk. on oikeutettu poistamaan kielletyt agitaatiovälineet ja vaatimaan kielletyn agitaationharjoittajia poistumaan. Poliisiviranomaiset ovat velvolliset antamaan vltk:lle tässä apua.

18 §.

Vaalitoimituksessa tulee äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan, juuri ennen äänestyksen alkua, näyttää läsnäolijoille, että vaaliuurna on tyhjä 1), sekä sitten avata se kuori, jossa lautakunnalle lähetetyt vaaliliput ovat 2).

1) Vltk:n puheenjohtajan asiana olla läsnäolijoille, siis myös vaalitoimituksen alkaessa vaalihuoneessa oleville valitsijoille, näyttää, että vaaliuurna on tyhjä ja sulkea se sitten avaimella. Sen jälkeen, kun se on suljettu, sitä ei saa avata, ennen kuin vaaliliput siitä otetaan äänestyksen päätyttyä. Vaaliuurnan avaaminen äänestyksen aikana, esim. sen takia, että huomataan jonkun äänestäjän epähuomiossa panneen uurnaan leimaamattoman vaalilipun, on kielletty ja seurauksena voi olla vaalien kumoaminen (39).

2) Ks. kvl. 14 § muist. 2.

39

Hausjärven kunnan kunnanvaltuutettujen vaalista tehdyn valituksen johdosta Hämeen läänin maaherra katsoi näytetyksi, että sitten kuin eräs valitsija oli sanotun kunnan kirkonkylän äänestysalueen vaalitoimituksessa 4/12 1928 pannut vaaliuurnaan leimaamattoman vaalilipun, vltk. oli avannut vaaliuurnan, ja otettuaan sieltä vaalilipun, sallinut, että valitsija oli leimauttanut sen ja sen jälkeen uudelleen pannut sen vaaliuurnaan, jonka tähden ja kun oli selvitetty, että vltk:n virheellinen menettely-oli voinut vaikuttaa vaalin tulokseen, maaherra kumosi vaalin. Kho: ei muutosta.

Kho 1929 11 2300.

19 §

Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoittautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadakseen vaalilipun 1) 2) 3). 1) Vaalien lailliseen menoon kuuluu, että vaalilippua ei anneta muille kuin niille, jotka on havaittu vaalioikeutetuiksi, s.o. joiden nimet on merkitty vaaliluetteloon vaalioikeutettuina.

Vltk:aa sitoo vaaliluettelo siinä, kuka saa äänestää 19 §.ja kuka ei. Kun vaaliluettelo on ollut laillisesti tarkastettavana ja jokaisella on ollut oikeus vaatia siihen tarpeelliseksi katsomiaan oikaisuja, edellytetään, että näin virallisen tarkastuksen läpikäynyt vaaliluettelo on oikea. Sen takia vltk:n velvollisuus on sitä noudattaa. Äänestämään siis ei saa päästää henkilöä, joka on vaaliluettelosta jätetty pois tai vltk:n merkinnällä tehty vaalioikeutta vailla olevaksi, vaikka hän näyttäisi toteen, että poisjättäminen tai merkintä on virheellinen. Missään tapauksessa vltk. ei ole oikeutettu muuttamaan vaaliluetteloa (40). Äänestämään taas on laskettava jokainen vaaliluetteloon vaalioikeutettuna merkitty (41). Mikäli toisin menetellään, ja voidaan osoittaa, että vaalin tulos olisi voinut tulla toiseksi, jos olisi oikein menetelty, on seurauksena vaalien kumoaminen (48).

40.

Sitten kuin Saaren kunnallisten vaalien kltk. oli 6/12 1933 pitämässään kokouksessa vahvistanut sanotussa kunnassa 4/12 1933 toimitetun kunnanvaltuutettujen vaalin tuloksen, oli tästä valitettu. Viipurin 1. maaherra: koska oli käynyt selville, että Saaren ja Maironiemen äänestysalueiden vaaliluetteloita oli vielä vaalipäivänä muutettu siten, että kumpaankin niistä oli merkitty sekä niistä poistettu henkilöitä, jotka eivät säädetyn määräajan kuluessa olleet tehneet vaatimusta vaaliluetteloiden oikaisemisesta heidän kohdaltaan, ja että sanotuissa äänestysalueissa siten oli sallittu äänestää sellaisten henkilöiden, jotka eivät olleet mainittujen alueiden vaaliluetteloissa, sen vuoksi ja kun kerrotut virheellisyydet olivat voineet vaikuttaa vaalin tulokseen, maaherra kumosi p.o. kunnallisvaalin ja määräsi; että uusi vaali oli, maaherran päätöksen saatua lainvoiman, viipymättä laillisessa järjestyksessä toimitettava. Kho: ei muutosta.

Kho 1935 II 1763.

Vltk:lla on oikeus tutkia- milloin syytä siihen ilmenee, onko vaalioikeuttaan käyttämään ilmoittautunut henkilö se, joka sanoo olevansa. Jos vaaliluettelossa on jokin pienehkö-` virhe tai erheellisyys, valitsijaa ei ole estettävä vaalioikeuttaan käyttämästä, ellei virhe ole oleellinen, ja jos sen ohessa on ilmeistä, että vaaliluettelossa oleva nimi ei voi tarkoittaa ketään toista. Milloin on kysymys samannimisistä henkilöistä, on otettava selko, kuka heistä on äänestämään ilmoittautunut, jotta merkintä voidaan tehdä oikean nimen kohdalle41 .

41

Oikeuskanslerin kirje Uudenmaan läänin maaherralle 27/3 1919: >Minulle annetussa kirjoituksessa M. S. niminen henkilö on anonut minun virkatointani sen johdosta, että L:n pitäjän L:n kylän äänestysalueen vaalilautakunta oli 1-3/3 1919 toimitetussa edustajan vaalissa kieltäytynyt leimaamasta M. S:lle antamaansa vaalilippua, selittäen, ett: M. S:llä lapsilleen saamansa tilapäisen vaivaisavun vuoksi ei ollut äänioikeutta, joten M. S. oli estetty käyttämästä vaalioikeuttaan, vaikka hänet oli vaaliluetteloon merkitty.

Tähän nähden ja kun 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun vaalilain 14 §:n mukaan lainvoimainen vaaliluettelo on vaalissa muuttamatta oleva noudatettavana, eikä vaalilautakunta niin muodoin saa ottaa huomioon vaaliluettelossa jäljestä päin ehkä ilmenneitä virheellisyyksiä, lähetän tämän ohella Teille, maaherra, M. S:n kosketellun kirjoituksen ja pyydän Teitä toimituttamaan asiassa tutkimuksen sekä, jos mainitun vltk:n havaitaan menetelleen kantelussa esitetyin virheellisin tavoin, käskemään asianomaista syyttäjää nostamaan tuohon menettelyyn osasanottaneita vltk:n jäseniä vastaan L:n pitäjän käräjäkunnan kihlakunnanoikeudessa siitä syytteen.>

Oikeuskanslerin kertomus vuodelta 1919, s. 31.

Vaaliluettelon tarkastamisen jälkeen tehdyt merkinnät, mikäli niihin ei ole aihetta antanut ylemmän asteen päätökset, ovat vailla merkitystä (26).

2) Vain vltk:lta saatua vaalilippua saadaan vaaleissa 19 §. käyttää. Vrt. kvl. 29 § 2 mom.

3) Vltk:n työn käytännöllisestä järjestämisestä mainittakoon, että Helsingissä on kunnallisissa vaaleissa vltk:n jäsenten työnjako ja vaalitoimituksen kulku järjestetty seuraavasti:

a) Yksi vltk:n jäsenistä hoitaa aakkosellista äänestäjien luetteloa (ks. kvl. 4 § muist. 7)  Hänelle ilmoittautuu valitsija. Hän toteaa aakkosellisesta luettelosta, onko henkilö vaalioikeutettu.

b) Yksi` vltk:n jäsen pitää pöytäkirjaa. Hän antaa vaalilipun valitsijalle, jonka vaalioikeus on todettu` aakkosellisen luettelon mukaan.

c) Aakkosellisen luettelon hoitaja kirjoittaa vaalioikeutetun nimen pienelle paperilapulle, jonka lähettää vltk:n puheenjohtajalle.

d) Äänestysmerkin tehtyään valitsija vie vaalilipun vltk:n puheenjohtajalle, joka hoitaa vaaliluetteloa. Saamansa nimi-ilmoituksen nojalla todettuaan, että valitsijan nimi on vaaliluettelossa, puheenjohtaja leimaa vaalilipun ja antaa sen takaisin valitsijalle. Puheenjohtaja nostaa vaaliuurnan aukolla olevan suojapaperin, jonka jälkeen valitsija pudottaa vaalilippunsa uurnaan. Tämän jälkeen puheenjohtaja merkitsee vaaliluetteloon, että valitsija on käyttänyt äänioikeuttansa.

Pienehköissä äänestysalueissa voi menettely olla mutkattomampi.

20 §.

Vaalissa merkitköön valitsija viivalla sen ehdokaslistan jota hän tahtoo äänestää 1).

Äänestäjällä ei ole oikeutta millään tavalla muuttaa vaalilippuun otettua ehdokaslistaa, jota hän äänestää 2).

1) Se ehdokaslista, jonka ehdokkaiden hyväksi valitsija haluaa antaa äänensä, on valitsijan äänestäessään varustettava-viivalla.

Näin ollen siis kaksi viivaa käsittävä äänestysmerkintä on kltk:n hylättävä. Viiva voi olla suora tai koukeroinen, mutta ei kuvio. Äänestysmerkkiä tarkastettaessa on tosin noudatettava vapaata tulkintaa, mutta kaikkia harakanvarpaita ei viivaksi voida hyväksyä. Viivan tulee olla sen ehdokaslistan sisällä, missä paikassa ehdokaslistaa hyvänsä, jota valitsija äänestää. Se saa ulottua ehdokkaiden nimien päällekin. Milloin viiva ulottuu virheellisesti listan ulkopuolelle, riippuu kltk:n harkinnasta  onko virheellisyys niin suuri, että vaalilippu on hylättävä. Silloin kun viiva ulottuu toisen ehdokaslistan puolelle, on jo vähäisempikin ylitys, joka yksikseen olevana olisi riittänyt äänestysmerkiksi, aiheena hylkäykseen, kun taas ehdokaslistoista vapaalle alueelle ulottuva viiva saa olla jonkin verran pitempikin. Pääasia on, että on riidattomasti selviää, mitä listaa valitsija on tahtonut äänestää.

2) Kunnallisvaaleissa on sidotut listat. Ehdokkaiden - sijajärjestystä ei saa muuttaa, eikä äänestää muita henkilöitä kuin listoilla olevia. Jos sijajärjestystä on muutettu tai omia ehdokkaita asetettu, vaalilippu on hylättävä (ks. kvl. 29 §), niin kuin Kho:n päätös 9/9 1937 n:o 2588 osoittaa, Maalaiskunta 1937! s. 337.

21 §.

Tehtyään äänestysmerkin vaalilippuunsa 1) vieköön valitsija 2) sen kokotontaitettuna 3) vaalilautakunnalle leimattavaksi 4) ja pankoon leimatun vaalilipun vaaliuurnaan 5).

1) Äänestysmerkki on ehdottomasti tehtävä äänestys suojuksessa. Vltk:n nähden täytettyä vaalilippua vltk. ei ole oikeutettu ottamaan vastaan vain vltk:lta saatua vaalilippua on valitsija oikeutettu vaalitoimituksessa käyttämään.

Valitsijan on suoritettava äänestystoimitus yksinään. Aviopuolisotkaan eivät saa olla yhtaikaa vaalisuojuksessa. Ainoastaan lukutaidottomat ja ruumiillisesti vajavaiset saavat ottaa valitsemansa luotettavan apuhenkilön- avukseen vaalisuojukseen. Muussa tapauksessa on yhteinen äänestäminen suojuksessa yhtaikaa ollen kielletty.

Vltk:n puolesta ei kunnallisvaaleissa ole vaaliavustajaa (42) Milloin lukutaidoton tai vammainen henkilö ei ole tuonut apuhenkilöä, joku vltk:n jäsenistä on velvollinen avustamaan häntä vaalissa.

Sodankylän kunnassa toimitetusta kunnanvaltuutettujen vaalista tehdyn valituksen johdosta Oulun läänin maaherra katsoi menetellyn virheellisesti siinä,

1) että Vaiskojärven äänestysalueen vltk. ei ollut pannut pöytäkirjaansa vaalilippujen kuoreen sulkemisessa käytettyjen sinettien painoskuvia ja

2) että Sompion äänestysalueen vltk. oli käyttänyt vaalitoimituksessa vltk:aan kuulumatonta avustajaa, vaikka sellaisen käyttäminen kunnallisvaaleissa ei ollut luvallista, mutta kun kltk:n ei olisi pitänyt mainittujen vltk:n tekemien virheiden tähden, joilla, mikäli asiassa oli käynyt selville, ei ollut vaikutusta vaalin tulokseen, hylätä sanotuista äänestysalueista saapuneita vaalilippuja, vaan ainoastaan ilmoittaa virheiden tekijät syytteeseen pantaviksi, maaherra palautti asian kltk:lle, jonka tuli, huomioonottaen edellä mainituista äänestysalueista annetut äänet, laskea ja julkaista vaalin tulos. Kho: ei muutosta (I jäsen olisi kumonnut vaalit edellä lueteltujen virheellisyyksien takia).

Kho 1929 11 2350.

2) Valitsijan itsensä on vietävä vaalilippu vltk:lle. Ainoastaan ruumiillisesti vajavaiset saavat tässäkin apunaan käyttää valitsemaansa apuhenkilöä.

3) Vaalilipun tulee olla kokoontaitettuna, kun se annetaan vltk:lle. Avonaisena sisään jätettyä vaalilippua vltk. ei ole oikeutettu ottamaan vastaan. Samaten on kieltäydyttävä vastaanottamasta vaalilippua, jos nurjalle puolelle on tehty merkintöjä.

4) Vltk:n siihen määrätyn jäsenen tulee leimata vaalilippu vaalileimasimella (ks. edellä kvl. 19 § muist. 2).

5) Valitsija itse tai muist. 2 mainittu apuhenkilö panee vaalilipun uurnaan. Uurnaa vartioivan vltk:n jäsenen on valvottava, että vain leimatut liput pannaan uurnaan. Sitä varten on parasta, että vaaliuurnan aukko pidetään jollakin paperilla tai pahvinpalasella peitettynä ja että vltk:n asianomainen jäsen valitsijan tuodessa vaalilipun sen uurnaan pudottamista varten poistaa siksi ajaksi suojan uurnan aukolta.

Jos kaikista varotoimenpiteistä huolimatta valitsija panee uurnaan leimaamattoman vaalilipun, ei sitä saa sieltä ottaa pois leimaamista varten (39). Samaten on kiellettyä vaaliuurnan aukaisemisen jälkeen leimata vaaliuurnaan pantuja leimaamattomia vaalilippuja, vaikka vltk:lle olisikin tehty ilmoitus jokaisesta leimaamattomana uurnaan Pannusta vaaliliPusta (43)

43

Kirvesmies llmari Lamminkankaan ym. valituksen johdosta Seinäjoen kunnan kunnanvaltuutettujen vaalia koskevassa asiassa lääninhallitus totesi, että p.o. vaaleja Ylisenpään äänestysalueella toimitettaessa oli menetelty virheellisesti sikäli,

1) että sanotun äänestysalueen vltk.. sitten kun vaaliuurna oli vaalitoimituksen päätyttyä avattu, oli leimannut kahden ääni- 21 §. Oikeuttaan käyttäneen henkilön leimaamattomina vaaliuurnaan panemat vaaliliput;

2) että vltk. ei ollut sulkenut sitä kuorta, johon annetut vaaliliput vaalitoimituksen päätyttyä oli pantu, vltk:n puheenjohtajan ja vähintään yhden jäsenen sinetillä, kuten kvl. 24 §:n mukaan olisi pitänyt tapahtua, vaan puheenjohtajan, vaalitoimituksessa vaalineuvojana toimineen henkilön ja puheenjohtajan vaalitoimitukseen mukanaan tuomalla erään sivullisen henkilön sinetillä;

3) että vltk. ei ollut säilyttänyt vaalilippuja, joita vaalipäivän iltana ei oltu ehditty toimittaa kltk:lle, vaaliuurnassa, seuraavaan päivään, kuten kvl. 23 §:n säännökset edellyttävät, vaan jättänyt ne yön ajaksi vltk:n puheenjohtajalle, joka oli seuraavana päivänä yksin vienyt ne ja vaalipöytäkirjan kltk:lle, vaikka hänen kvl. 27 §:n mukaan olisi pitänyt yhdessä jonkun jäsenen kanssa viedä tai postitse toimittaa sanotut asiakirjat kltk:lle.

Koska kuitenkin mainitut virheellisyydet eivät todennäköisesti olleet vaikuttaneet vaalin tulokseen, lääninhallitus hylkäsi valituksen.

Korkein hallinto-oikeus katsoi vaalissa menetellyn virheellisesti sillä tavoin kuin lääninhallituksen päätöksessä oli mainittu, sen tähden ja huomioonottaen sattuneiden virheellisyyksien laadun (valituskirjelmässä esitettiin, että vaalipöytäkirjan mukaan erästä listaa oli äänestänyt 16 henkilöä, vaikka sitä yksin Ylisenpään äänestysalueessa oli äänestänyt 32 henkilöä, joka olisi riittänyt I ehdokkaan valituksi tulemiseen), Kho poisti p.o. vaalin ja määräsi, että uusi vaali oli viipymättä laillisessa järjestyksessä toimitettava.

Sitten kun valitsija on pannut vaalilipun uurnaan, merkittäköön

vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt vaalioikeuttansa 1).

1) Vaaliluettelossa sitä varten varattuun sarekkeeseen on siihen määrätyn vltk:n jäsenen tehtävä merkintä vaalioikeuden käyttämisestä heti, kun valitsija on pannut vaalilipun uurnaan.

Miten on meneteltävä, jos äänestämään tulee henkilö, joka on vaaliluetteloon merkitty vaalioikeutensa jo käyttäneeksi? Jos vltk:ssa varmuudella tiedetään tai jos voiVaan muuten täysin luotettavasti saada selville, ettei k.o. henkilö ole käyttänyt äänioikeuttaan, vaan että on tullut virheellinen vaaliluettelomerkintä, ei häntä ole estettävä vaalioikeuttaan käyttämästä. Mutta todistusten tällaisessa tapauksessa tulee olla erikoisen vahvat.

23 §.

Jos vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna suljettava vaalilautakunnan puheenjohtajan ja vähintään yhden jäsenen sinetillä sekä pantava varmaan talteen 1). Kun toimitusta sitten jatketaan, tulee lautakunnan ennen sinettien poistamista tarkastaa, että ne ovat ehjät 2).

Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat tulleet saapuville ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyksen lopettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus antaa äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys julistetaan päättyneeksi;

1) Äänestystä ei saa lopettaa ennen kuin viimeisen vaalipäivän iltana klo 8 (28).

2) Milloin äänestys keskeytetään, vaaliuurna on suljettava puheenjohtajan ja vähintään yhden vltk:n jäsenen lakkasinetillä (43). Vaaliuurna samaten kuin vaaliluettelot, vaalileimasimet ja vaaliliput on pantava keskeytyksen ajaksi varmaan talteen (48).

2) Kun äänestys taas uudelleen aloitetaan, sinetit on tarkastettava.

Leppävirroilla 1930 toimitetuissa kunnallisvaaleissa oli todettu seuraavat virheellisyydet:

1) Konnuslahden äänestysalueen vaaliuurnaa ei oltu suljettu niiksi ajoiksi, jolloin vaalitoimitus oli ollut keskeytettynä, muiden kuin puheenjohtajan sinetillä;

2) sama vltk. oli toimittanut vaaliliput ja vaalipöytäkirjan kltk:lle sellaisissa kuorissa, joissa oli vain puheenjohtajan sinetti;

3) Konnuslahden, Saamaisten ja Kotalahden äänestysalueiden vltk:t olivat toimittaneet vaaliliput ja vaalipöytäkirjat joko puheenjohtajansa tahi jäsenensä (ei siis molempien yhdessä) tuomana;

4) Saamaisten äänestysalueen äänestys oli saanut jatkua ruokatunninkin aikana, jolloin vaalitoimitus olisi ollut keskeytettävä;

5) vltk:n puheenjohtaja oli väärentänyt ainakin kaksi vaalilippua, joita ei kuitenkaan ollut otettu huomioon ääniä laskettaessa sekä

6) kltk. oli menetellyt virheellisesti sikäli, että oli antanut syrjäisen henkilön ottaa vastaan kltk:lle tuotuja vaalilippuja ja vaalipöytäkirjoja.

Maaherra oli, tehdystä valituksesta, kumonnut vaalit seka määrännyt, että kltk:n tuli viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin uusien vaalien toimittamiseksi laillisessa järjestyksessä.

Kho: ei muutosta.

Kho 1931 II 1528.

(Maalaiskunta 1931, s. 346.)

24 §.

Niin pian kuin äänestys on päättynyt 1), otetaan annetut vaaliliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta 2). Samaten lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon tehtyjen merkintöjen mukaan ovat vaalioikeuttaan käyttäneet 3).

Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestävään kuoreen, jonka vaalilautakunnan puheenjohtaja ja vähintään yksi jäsen sinetillään huolellisesti sulkevat 4).

Kuoreen kirjoitetaan sitten osoite keskuslautakunnalle ja merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä 5).

1) Laskentaa ei saa aloittaa ennen äänestyksen ja äänestysajan päättymistä (28).

2) Vaaliliput otetaan uurnasta niitä avaamatta. Mitään korjauksia tai lisäyksiä niihin ei saa tehdä (43).

Edustajanvaaleista 31/1 1935 annetun lain 50 ja 51 §:n mukaan tulee vltk:n valtiollisissa vaaleissa avata vaaliliput ja suorittaa alustava laskelma. Kunnallisissa vaaleissa ei sitä saa suorittaa.

3) Vaalilippujen lukumäärän tulee olla yhtä suuri kuin äänestäjien lukumäärä vaaliluettelon mukaan. Ellei ensimmäinen laskenta lyö yhteen, on toimitettava uusintalaskenta. Ellei sen avulla saada molempia lukuja yhtä suuriksi, on asiasta pantava ilmoitus pöytäkirjaan.

4) Vaaliliput sisältävä kestävä kuori on suljettava puheenjohtajan ja vltk:n yhden jäsenen sinetillä. Vltk:n ulkopuolisen henkilön sinetti ei kelpaa (43).

5) Kuoreen on merkittävä myös sen sisältönä oleva vaalilippujen lukumäärä.

25 §.

Jos annettuja vaalilippuja ei voida heti laskea, sen tähden että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaaliuurnan suhteen kuten 23 § :ssä on sanottu, ja toimitetaan annettujen vaalilippujen laskeminen ja kuoreen paneminen seuraavana päivänä 1).

1) Ks. kvl. 23 § (43 ja 45).

26 §.

Vaalitoimituksessa tekee joku äänestysalueen vaalilautakunnan jäsenistä pöytäkirjan 1), johon merkitään toimituspäivä, lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellon lyömät, jolloin toimitus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistettiin päättyneeksi, sekä annettujen vaalilippujen ja vaalioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, minkä ohessa kuoren sulkemisessa käytettyjen sinettien painoskuvat pannaan pöytäkirjaan 2).

Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkiluetaan ja vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkitsee, että pöytäkirja on oikea, minkä jälkeen tämä pannaan keskuslautakunnalle osoitetulla päällekirjoituksella varustettuun kuoreen.

1) Pöytäkirjan pitämisestä ks. s. 145 (4.S)

45.

Päätöksellään 28/10 1923 Oikeuskansleri määräsi nostettavaksi syytteen l:n kunnan O:n äänestysalueen vltk:n jäseniä vastaan, koska 1) äänestysalueella ei oltu pidetty sellaista pöytäkirjaa kuin kvl. 26 § säädetään ja 2) koska vltk. ei ollut säilyttänyt vaalilippuja, joita vaalipäivän iltana ei oltu ehditty toimittaa kltk:lle, vaaliuurnassa seuraavaan päivään, vaan sulkenut ne osuuskaupan kassakaappiin, josta ne seuraavana aamuna erään autonkuljettajan mukana oli sinetöimättömässä kuoressa lähetetty kltk:lle. Valituksen johdosta Kho oli kumonnut vaalit. I:n kihlakunnanoikeus tuomitsi vltk:n puheenjohtajan virkavirheestä 750 mk ja jäsenet 375 mk sakkoon.

Oikeuskanslerin kertomus vuodelta 1931, s. 98.

2) Ks. pöytäkirjan kaavaa: malli n:o VII.

Pöytäkirjaan on pantava niiden sinettien painoskuvat, siis ei välttämättä itse lakkasinettejä, joilla vaaliliput sisältävä kuori oli suljettu (42).

27 §.

Äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja jonkun jäsenen tulee yhdessä 1) niin pian kain mahdollista joko itse viedä tai postin kautta toimittaa sekä 24 §:ssä mainitut vaaliliput että vaalipöytäkirja eri kuorissa keskuslautakunnalle 2).

1) On erityisesti otettava varteen, että vaaliasiakirjat toimittaa postiin tai suoraan kltk:lle vltk:n puheenjohtaja yhdessä yhden jäsenen tai varajäsenen kanssa (28, 43, 44, 45. 48). Väärin on, jos asiakirjoja lähetetään viemään puheenjohtaja yksin tai jäsen yksin taikka puheenjohtaja tai jäsen erikseen yhdessä jonkun vieraan henkilön kanssa tai joku ulkopuolinen henkilö yksin.

2) Vaaliliput ja vaalipöytäkirja on lähetettävä tai tuotava kltk:lle eri kuorissa (27).

3) Kltk:n tulee valtuuttaa joko puheenjohtajansa tai joku jäsenensä vastaanottamaan vaalilippuja, tulivatpa ne postitse taikka vltk:n puheenjohtajan ja jäsenen henkilökohtaisesti tuomina. Sivullisen henkilön käyttö vastaanotossa on kielletty (44).