Kni 9/6.-25

Rakas Sinä! - Aluksi: sain sen ristisidelähetyksesi, josta tuhannet kiitokset. Ja mikä ilahduttavinta, vaatimukset valtiosääntö- ja hallinto-oikeudessa ovat jonkun verran pienentyneet, ainakin opuksia on vähemmän. Siispä ennustaa ainakin se hyvää.

Pöydän värimalliin olen kovasti tyytyväinen. Suunnilleen samallaista, tai aivankin samallaista olin ajatellut, joten hätäilysi Tammisaaren suhteen on turhuuksien turhuus elikkä vanitas vanitatum, kuten latinalaiset sanoisivat.

Sanojen hakuusi olen ehdottomasti tyytyväinen ja vilpittömästi kiitollinen, sen saat uskoa. Mutta kunhan vain sen jaksat muistaa, että elä ota sanojen hakua ikävänä velvollisuutena, s.o. elä pakottaudu sitä tekemään, silloin kuin mieluummin lepäät, tai luet tai olet ulkona tai - miksipä ei - tyrannisoit. Tee sanakirjatyötä vain silloin, kun se tuntuu menevän mukiin. Sitten olen kauheasti Sinuun tyytyväinen. Rakastunut, sitä olen ilman muuta.

Jussia nauratti lujasti Sinun toivotuksesi Pihan koiran pentumisesta. Niin, enpä ole kaiketi muistanutkaan Sinulle kertoa, että Jussi sai - ei enempää eikä vähempää kuin kahdet ehdot - toisessa kotimaisessa kielessä ja algebrassa. "Ei pentunut Pihan koira", sanottiin pojalle kotona. Poika pahoillaan. Itkee tuhertelee ja kun ruokapöydässä pojalle virnuilivat asiasta, pahastui tämä ja poistui. Minä syötyä pojan luo, joka itkua tuherrellen istuskeli, ja kysyin: kummastako olet pahoillasi, siitäkö, että sait ehtoja vai siitä, ettei Pihan koira pentunut. Ja Jussi itkunsa lomasta: Siitä, ettei Pihan koira pentunut. Sillä tavalla! No, kun lupasin hankkia pennun kuitenkin kaikitenkin lientyi itku pojan naamassa nauruksi. Se ottaa, Jussi, koulutehtävänsä vakavalta kannalta!

Sain Hilli-Kallelta kirjeen, jossa hän selittelee laiskottelevansa (en usko sitä poikaa, lukee salassa!) ja odottelevansa morsiantaan t.k. 15 päivän tienoilla Seinäjoelle. Erikoisempia ei kirjeessä ollut, paljon vain oppositio-puolueesta, josta aiotaan todellakin muodostaa jonkinlainen poliisiasiain harrastelijain liitto, johon jäseniksi ei hyväksytä muita kuin U.P., Kalle ja minä, mutta joka voi ottaa itselleen ja taas erottaa, apujäseniä. Perin mahtava suunnitelma. Kalle valmistaa parasta aikaa sääntöehdotuksia, joista kai tulee vilkas kirjeenvaihto. Ja kun puolueelle saadaan uusi nimi ja säännöt, ja kun sen kaikkia jäseniä sitoo voimakas ystävyys, samallaiset mielipiteet yhteiskunnallisista ja valtiollisista asioista, on se niin yhtenäinen, ettei ole varaa uusia jäseniä ottamalla sitä panna hajaantumiselle alttiiksi. Leikillä perustetusta O.P:sta (oppositiopuolue) tulee lopultakin jotakin vakavaa ja kamalan voimallista.

Olen ajatellut t.k. 21 päivänä mennä kilpailemaan Kuopioon, mutta samaksi päiväksi on pyydetty puhumaan Vuolijoelle. En osaa sanoa, kumpi olisi tehtävä. Kilpailu vetää Kuopioon, velvollisuus Vuolijoelle. Ratkaisu, perin on vaikea.

Kävimme suurella joukolla Alpon huvilalla. Korhonenkin oli otettu mukaan, kun oli useita viikkoja pyydellyt, aina ennen turhaan. Ja siellä mies joi itsensä täyteen, funasi itsensä, oli yleisenä kiusottelun ja mälvimisen esineenä, söi kauhistuttavalla tavalla, niin että eräs luutnantti sanoikin: on sitä Herralla jos jonkinlaisia ruokamiehiä, mille asialle nauroin enempi kuin moneen aikaan. Pommi-parka! Ei se ole kaksista hänenkään elämänsä.

Rakas Pupu! Rakastan minä Sinua ja vain Sinua. Ja minä rakastankin Sinua hyvin paljon, hyvin paljon. Suutelenkin Sinua, hyvin hurjasti, kummasti ja hullusti, kunhan tapaan. Olen voimallisesti suunnitellut sinne matkaa sen oikeusjutun takia. Saa sitten nähdä, miten käy. Jos pommi suostuu olemaan 1 päivän heinäkuuta, jopa taidan tulla. Tulen jo edellisenä sunnuntai-aamuna ja olen tiistai-iltaan. Ja jos tulisin jo lauantaiaamuna. Joudanhan minä täältä vaikka milloin. Rupean asiaa järjestelemään, sillä minulla on niin kamalan ikävä Sinua, Pupu-Rakas.

Voi hyvin, sano terveisiä asiallisille ja Sinulle lähetän suuteloita hyvin hyvin paljon.

Rakastan Sinua

Sinun omasi.

Vai ei mitalia ole tullut. Unohtaneet osotteeni. Ei ole tullut tännekään. Vielä saadaan.

Upu-Kulta. Tänä iltana kadotin urheiluharjotuksissa oikeanpuolisen mansetinnappini tana, Pupu-Rakas, anteeksi. Vahinko. Mutta elä rupia touhuamaan toista sen tilalle, ostaa uudet vähäiset. Vasta syksyllä saat laittaa uuden napin. Rakas. Rakastan Sinua. Tottelethan.