Takaisinvalloitetun Karjalan kysymyksiä.

XXI. Hallinnon järjestäminen valtakuntaan liittämisen jälkeen.

Marraskuun 29 päivänä jätti hallitus, esittäessään tiedonannon viimeaikaisista sotilaallisista ja poliittisista tapahtumista, eduskunnalle esityksen Moskovan rauhanteossa Venäjälle luovutettujen alueiden palauttamisesta Suomen valtakunnan yhteyteen ja saattamisesta Suomen täysivaltaisuuden alaiseksi. Samalla kertaa eduskunnalle jätettiin lakiesitykset palautettujen alueiden hallinto-olojen järjestämisestä, palautetun alueen asukkaiden kansalaisuudesta sekä palautetulla alueella olevaa omaisuutta koskevien oikeuksien ennalleen palauttamisesta. Tällä tavoin on luotu pohja olojen lailliselle menolle takaisinvalloitetuilla alueilla.

Hallinto-olojen järjestämistä koskeva lakiesitys tarkoittaa sen sotilashallinnon jatkamista valtakuntaan palautetulla alueella, joka takaisinvalloitetussa Karjalassa on ollut voimassa sen jälkeen kuin joukkomme sen valloittivat. Sitten kuin tasavallan presidentti eduskunnan suostumuksella on julistanut Moskovan rauhanteossa luovutetut alueet Suomeen palautetuiksi, seuraisi tästä toimenpiteestä automaattisesti, että olisi siirryttävä säännönmukaiseen hallintoon. Tähän ei kuitenkaan ole vielä mahdollisuuksia enempää kuntien kuin valtionkaan hallinnon osalta, ja sen vuoksi on täytynyt luoda lailliset edellytykset sen sotilashallinnon jatkamiselle, joka nyt on Karjalassa saatettu voimaan. Kun sotilashallinto on viime aikoina laajentunut käsittämään runsaasti tehtäviä, jotka kuuluvat ulkopuolelle varsinaisen sotilashallinnon, voi se lähitulevaisuudessa jo olemassaolevana organisationa parhaiten täyttää takaisinvalloitetun alueen tarpeet. Hyväksytyssä laissa säädetään, että sotilashallinto jatkuu siihen saakka, kunnes asetuksella toisin määrätään.

Hallituksen esityksen perusteluissa on mainittu, että yhdellä kertaa ei voida sotilashallinnosta luopua, vaan siirtyminen säännönmukaiseen halintoon on tapahtuva vähitellen. Perustuslakivaliokunta yhtyy tähän ajatukseen ja lausuu, että säännönmukaiseen hallintoon olisi siirryttävä mahdollisimman pian ja tarvittaessa asteittain. Hallituksen lyhyestä perustelusta ei käy selville, miten takaisinvalloitetun Karjalan siviilihallinto sotilashallintokauden päätyttyä on ajateltu järjestettäväksi. Lähinnä näyttäisi perustelu viittaavan siihen, että valtakunnan muissa oloissa vallitseva säännönmukainen hallinto luotaisiin alueelle heti sotilashallinnon päätyttyä ilman mitään ylimenokauden keskitettyä hallintoa.

Kuten muistetaan, tuli muutama kuukausi sitten työnsä päättänyt maaherra Mannerin puheenjohdolla toiminut Karjalan asiain neuvottelukunta mietinnössään siihen lopputulokseen, että huomioonottaen Karjalassa tapahtuneen hävityksen laajuuden ja siitä johtuneen poikkeuksellisen suuren uudelleenrakentamistyön, joka ulottuu kaikille elämän aloille, Karjalaa varten olisi toistaiseksi luotava keskitetty jälleenrakennushallinto, joka voisi parhaiten valvoa alueen ja sen väestön tarpeita sekä tasasuhtaisesti huolehtia alueen kokonaiseduista. Ehdotuksen mukaan olisi takaisinvalloitetun alueen hallinnon johtoa varten ylimenokauden ajaksi perustettava Viipurin lääninhallituksen yhteyteen takaisinvalloitetun Karjalan asiain osasto, jonka toimialaan kuuluisivat paitsi uudelleenrakentamisesta aiheutuvat uudet tehtävät, myöskin tärkeimpien keskusvirastojen tehtävät takaisinvalloitetulla alueella. Tällä tavalla keskittyisi koko hallinto yksiin käsiin, haitallinen hajaantuminen vältettäisiin, kehityksen tasasuhtaisuus eri aloilla taattaisiin, välitön yhteys alueen väestöön turvattaisiin ja vastuunalaisuussuhteet tehtävien suorittamisessa luotaisiin vakavalle pohjalle.

Sen perusteella, mitä hallituksen nyt esillä olevan asian yhteydessä antamista esityksistä voidaan päätellä, ei Karjalan asiain neuvottelukunnan omaksuma linja arvatenkaan ole saanut hallituksen taholla kannatusta. Seurauksena tulee siis olemaan, että kun sotilashallinto loppuu, kukin keskusvirasto ulottaa toimintansa myös palautetulle alueelle. Detaljityöt hoidetaan sillä harrastuksella, mikä kussakin virastossa sattuu Karjalaa kohtaan olemaan, mutta millään elimellä ei ole kokonaiskuvaa alueen oloista ja tarpeista, millään virastolla ei ole kokonaisvastuuta alueen olosuhteiden järjestämisestä. Ja kuitenkin hallinnolle asetetaan Karjalassa tulevina vuosina niin suuret tehtävät ja vaatimukset, että ilman mahdollisimman suurella tehokkuudella toimivaa järjestelmää asiat eivät edisty tarpeellisella joutuisuudella ja määrätietoisuudella. Ei tarvitse olla ennustaja, jos olettaa, että hallinnollisen konsentration puute, jota ehdotetun yhtenäisen hallintojärjestelmän hylkääminen merkitsee, tulee lisäämään niitä vaikeuksia, joita uudelleenrakennustyö, joka tapauksessa tulee Karjalassa kohtaamaan.

Lisäksi on syytä palauttaa mieliin, että keskitetyn hallinnon puolesta esitettiin myöskin se tärkeä näkökohta, että uuden keskusorgaanin muodostaminen tietäisi samalla sitä, että alueen hallintotehtäviin eri asteissa voitaisiin kiinnittää alueen olot ja väestön tunteva karjalainen henkilökunta. Samalla oli tarkoituksena Karjalan asiain osaston yhteyteen perustaa erityinen neuvottelukunta, jossa olisi edustajia eri puolilta maakuntaa ja eri yhteiskuntapiireistä, niin että se saattaisi läheltä valvoa hallintoa ja antaa sille hyödyllisiä tietoja ja tehdä tarpeellisia aloitteita. Nämä ehdotukset olisivat olleet hyödyllisiä toteutettaviksi. Karjalan jälleenrakentaminen on tietenkin koko kansan tehtävä, mutta välitön intressi sen hyvästä suorittamisesta on sittenkin karjalaisilla itsellään. Sen vuoksi olisi ollut täysin paikallaan, jos myös välitön vastuu työstä olisi annettu karjalaisille, eikä vain vastuu, vaan siihen kuuluva mahdollisuus vaikuttaa määräävällä tavalla hallinnon menestymiseen ja kulkuun. Jollei mitään uutta keskuselintä takaisinvalloitetun Karjalan hallintoa varten luoda, ei ole mahdollisuutta sijoittaa ja sitoa karjalaisten omia miehiä hallinnon johtoon ja hallinnon suorittajiksi.

Tähän mennessä ei vielä ole tehty mitään, joka estäisi myöhemmässä vaiheessa toteuttamasta maaherra Mannerin komitean ehdotusta tässä suhteessa. Mutta asiaan olisi saatava pian lopullinen ratkaisu, sillä sotilashallinnon lopettamista varten on tehtävä paljon valmistavaa työtä siviilihallinnon alkuunpanemiseksi. Yksityiskohtainen suunnittelu on kuitenkin riippuvainen siitä, mille pohjalle hallinto-olot alueella perustetaan.