Pääministeri Kekkonen: Herra puhemies! Se lisämenoarvioesitys, jota nyt on ehditty eduskunnassa ja julkisessa sanassa ruotia jo parin kolmen viikon aikana, on sikäli tietynlainen kokonaisuus, että menopuolen laajuus siinä on riippunut eräistä tuloeristä ja tästä täytyy tehdä se johtopäätös, että mikäli tietyt suuret tuloerät poistetaan, silloin sen pitäisi myöskin luonnollisesti vaikuttaa menopuoleen. Minä tarkoitan tällä sitä, että silloin kun tätä lisämenoarvioesitystä hallituksessa suunniteltiin, niin lähtökohtana pidettiin sitä seikkaa, että ainakin 3 miljardia markkaa olisi voitava saada tuollaisia ylimääräisiä tuloja, jotta näiden tulojen varaan voitaisiin rakentaa eräitä suuria menoposteja. Ja kun tätä lisämenoarvioesitystä arvostellaan, niin minun ymmärtääkseni ei arvostelua voisi esittää sellaiselta taholta, joka on ollut valmis tietyn osan näistä ylimääräisistä tuloista poistamaan.

Silloin kun menoarvioesitystä valmisteltiin, pidettiin välttämättömänä, että hinnantasausrahastosta olisi voitava siirtää valtion tuloiksi 2 miljardia markkaa, jotta olisi voitu täyttää eräät yleisesti toivotut tarpeet valtion hallinnossa. Minä tarkoitan tällä lähinnä Arava-miljardeja ja maaseudun asunto-olojen parantamista tarkoittavaa miljardin markan määrärahaa. Jos hallituksella olisi ollut tieto siitä, että eduskunta ei tätä 2 miljardin markan siirtoa hinnantasausrahastosta tule hyväksymään, varmaa on, että lisämenoarvioon ei olisi sisältynyt tämäntapaisia määrärahoja, joista äsken mainitsin (Ed. Lahtela: Otetaan pois!).

Toinen kysymys, joka tässä tulee esille, on myöskin tämä Pohjois-Suomen liikenneolojen parantamista koskeva asia. Siinä on myöskin olemassa kate sen vuoksi, että lisämenoarvioon sisältyy miljardin markan laina Pohjois-Suomen liikenneolojen parantamista varten ja tähän suunnitelmaan lisälainan saamiseksi valtiolle rakentuu kokonaisuudessaan se paljon arvosteltu määräraha Pohjois-Suomen liikenneolojen parantamiseksi, josta ed. Wiherheimo viimeksi täällä antoi ankaran arvostelun. Näinollen täytyy katsoa, että kun valtiovarainvaliokunta nyt on lähtenyt sille linjalle, ja eduskunta tämän valiokunnan kannan on siunannut, että hinnantasausrahastosta ei ole siirrettävä tulopuolelle yhtään penniä, niin valtiovarainvaliokunnan ja eduskunnan täytyisi olla johdonmukaisia ja esittää vastaavat vähennykset myöskin menopuolelta. Ja silloinhan ne kohdistuisivat nimenomaan Arava-miljardeihin ja rakennuslainoihin maaseudun asunto-olojen parantamiseksi. Jos halutaan olla johdonmukaisia, niin näin täytyisi menetellä ja juuri johdonmukaisuuttahan täällä on kuulutettu niissä puheenvuoroissa, joita valtiovarainvaliokunnan taholta on esitetty. (Eduskunnasta: Mitäs johdonmukaisuutta semmoinen on?).

Minun täytyy myöskin todeta se, että suunnitelma, joka tehtiin nyt keväällä kynnysohjelman toteuttamiseksi, johon suunnitelmaan kuuluu myöskin alennuskortin käytäntöönottaminen, se eräiltä osiltaan joutuu uuteen valaistukseen sen jälkeen kun eduskunta on kieltänyt ne lisätulot valtiolta, jotka olisivat sisältyneet hinnantasausrahastosta tapahtuvaan siirtoon. Sen minä saatan hyvin ymmärtää, että vasemmiston keskuudessa ei tunneta mitään erityistä innostusta siihen, että hinnantasausrahasto koetettaisiin saada loppumaan taikka mahdollisimman pieneksi sen vuoksi, että juuri vasemmiston taholta tätä järjestelyä hintojen tasaamiseksi on suosittu. Mutta sitä minä en ymmärrä, että oikeisto tässä on käynyt tukemaan vasemmiston tarkoituksia.

Erityisesti on moite kohdistunut siihen, että nyt on lisämenoarvioon otettu miljardin markan määräraha Pohjois-Suomen liikenneolojen parantamiseksi ja sanotaan, että missään nimessä tätä määrärahaa ei olisi pitänyt tähän lisämenoarvioon ottaa. Se olisi pitänyt joko ottaa tämän vuoden varsinaiseen menoarvioon tai säästää tulevan vuoden menoarvioon. Kysymys siitä, minkälainen määräraha yleensä lisämenoarvioon otetaan, on periaatteelliselta kannalta katsoen tietysti sellainen kuin valtiovarainvaliokunnan mietinnön perusteluissa esitetään (Eduskunnasta: Se on teoriaa!) mutta käytännössä, me kaikki kansanedustajat tiedämme, ei ole aina tarkalleen näitä periaatteita voitu noudattaa ja lisäksi täytyy ottaa huomioon, että se on hyvin suuressa määrin harkintakysymys.

Minä nimenomaan tähän Pohjois-Suomen tieolojen parantamista koskevaan asiaan tulee, niin täytyy sanoa, että tarve tietysti on ollut tunnettu jo monta vuotta ennen tämän lisämenoarvion antamista. Mutta eiköhän tätä määrärahaa perustele se seikka, että nyt on avautunut tilaisuus saada miljardi markkaa valtiolle lisätuloa, jotta tämä tehtävä voitaisiin täyttää. Se minun nähdäkseni täysin tukee sitä menettelyä, jonka hallitus tässä lisämenoarvioesityksessään on omaksunut. Sitäpaitsi täytyy sanoa, että ne näköalat, jotka tulevan talven työttömyyden vuoksi meillä on edessämme, edellyttävät toki varsinaista määrärahaa työttömyyden torjumiseksi tietyn tarkoituksen toteuttamiseksi.

Ed. Wiherheimo hyvin ylimielisesti täällä sanoi, ettei työttömyyskysymystä voida tässä ottaa huomioon, työttömyys hoidetaan omalta momentiltaan.

Minun täytyy sanoa, että tässä käy esille hyvin ihmeellinen talouspoliittinen käsitystapa. Onko todellakin maan asioita hoidettava niin, että ensin asiat järjestetään työttömyysmomentilta, ja mikäli työttömyyden torjumiseksikaan ei ole riittävästi varoja, niin sitten vasta koetetaan hankkia työllisyyden aikaansaamiseksi luonnollisia työkohteita, mistä nyt on kysymys. Minun ymmärtääkseni tietysti täytyy asiat hoitaa päinvastoin. Ensin koetetaan luonnollisilla toimenpiteillä ylläpitää työllisyyttä ja ellei siinä onnistuta, sitten täytyy turvautua työttömyysmäärärahoihin. Ja juuri tätä järjestelyä on tässä lisämenoarviossa pyritty tulevan talven olosuhteet huomioon ottaen toteuttamaan. Mutta minä näenkin, että koko tämä vastustus, joka sekä ed. Wiherheimon puheenvuorossa että eräässä aikaisemmassa mainehikkaassa puheenvuorossa täällä on esitetty Pohjois-Suomen teollistamista vastaan, se nyt johtuu siitä, että oikeiston piirissä ei ilmeisesti tunneta mitään varsinaista halua Pohjois-Suomen teollistamiseksi, kun kuvitellaan, että sitä ei kyetä yksinomaan ns. yksityisen yritteliäisyyden pohjalla toteuttamaan. Tässä näyttää esiintyvän sellainen kateus oikeiston piirissä, joka luultavasti tulee hyvin suuressa määrin vaikeuttamaan Pohjois-Suomen rakentamista. Sen minä hyvin ymmärrän. Pohjois-Suomen teollistaminen on ollut ja tulee olemaan pääasiallisena ohjelmanumerona siinä epätoivekonsertissa, jonka oikeisto joskus meille aina esittää.