Helsinki 2.10.1924

Minun rakas Tupuni, ei Sinä viitsi rasittaa itseäsi liikaa niiden "vasikoiden" kanssa Sinä tulee niin alakuloiseksi, jos Sinä väsyy liiaksi. -

- Kyllä minullakin nyt käsi taas hieman vapisee, mutta jollei minä kirjoita tänään, niin voi sattua niinkin, että Sinä nousee matkoille ennenkuin kirjeeni saapuu. - Laskin juuri, että nyt Sinä vielä olet Kaanaassa, koska ensi pyhänä urheilukilpailut. Tietää Sinä, että minä ajattelee hartaasti ylöspäin klo 12 jälkeen sunnuntaina - minä niin toivoo, että Tupu-Tupun olisi oikein hyvä mieli. -

- Tämä viikko on sitten täällä ollut yhtä sotkua, alituista "ollako vai eikö olla" - Äiti lähtee pois parin päivän perästä - ja kyllä minäkin sitten koettaa mennä oikein ajoissa nukkumaan. - Puulaakini lähtee kai myös ensi viikolla rouva Ainion hyyryläiseksi, enpä tuota juuri haluaisi olla hänen tilallaan - huone tosin erittäin kaunis. - Lulu-rouva huolehtii tosin nykyisin niin paljon herra-aviomiehestään, ettei taida juuri muihin suuntiin huolenpitoa riittää. - Lafkaan ei kuulu - mikäli nuorempi korttijärjestäjäsi tietää - muuta kuin naispaljoudessa yhä nousevaa katkeruutta res. vänrikki E. Riekkiä kohtaan, ei minä nyt kuitenkaan aio ryhtiä miksikään naisasianajajaksi - ei parane, renki kun renki. Tykkääkö Sinä, että minä on hirmuisen pahasuinen. - Kyllä minä onkin. Minua hyvin jännittää, osaako minä vielä kohdella Sinua - kun Sinusta on tullut semmoinen Tupu-Tupu - yhtä kärkevästi kuin silloin, kun sinä oli vain Esimies, ei minä taida enää osata, en taida uskaltaa edes yrittää. -

- Minä niin odottaa Sinua tänne, - ja taitaa minä uskaltaa odottaakin. - Kyllä minä koettaa pitää huolen, että Pupusta on jäljellä hieman muutakin, kuin mustia silmärenkaita silloin kun Pupun-Pupun Tupu-Tupu saapuu. -

Uskoo Sinä, että minä on nyt uninen oikein vakavasti, kiipeänkin nukkumaan - ei Sinäkään viitsi enää valvoskella - pitäähän sitä nukkua "vasikoidenkin" - minä taitaa olla melkein niille mustasukkainen. -

Hyvää yötä.

Sinun Sylva.