Herra Puhemies.

Suomen kansan edustajat.

Viime vuoden tammikuussa valittu eduskunta on nyt kokoontunut päättämään ensimmäiset valtiopäivänsä.

Hyväksyessään lait työsuojelun hallinnosta ja työsuojelun valvonnasta eduskunta on toteuttanut eri tahoilla usean vuoden ajan esitetyt vaatimukset ammattientarkastuslainsäädännön uudistamisesta. Siten tämä osa työlainsäädäntöä on kehitetty vastaamaan niitä turvallisuuden ja terveyden vaatimuksia, jotka työ- ja elinkeinoelämän voimakas muutos on ajankohtaistanut.

Vuoden 1972 valtiopäivillä on hyväksytty myös eläkeuudistus, joka merkitsee toimeentuloturvan paranemista kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville eläkeläisille. Uudistuksen voimaan tultua toimeentulonsa pelkästään kansaneläkkeestä saavien henkilöiden vähimmäistoimeentulo on sama kuin vähimmäispalkkaa saavien työntekijöiden. Samoin on hyväksytty laki lasten päivähoidosta, jolla pyritään luomaan hallinnolliset ja taloudelliset edellytykset tämän toiminnan tehokkaalle kehittämiselle.

Eduskunnan viimeisiä toimia näillä valtiopäivillä on ollut uuden maataloustulolain hyväksyminen. Tämä laki lisää mahdollisuuksia entistä suunnitellumman maatalouspolitiikan harjoittamiseen. Se kytkee myös entistä tiiviimmin yhteen toisaalta maatalousväestön ja toisaalta palkansaajaväestön elinoloissa tapahtuvan kehityksen.

Päättyvien valtiopäivien aikana sattuneista ulkopoliittisista tapahtumista on ennen muuta pantava merkille Euroopan turvallisuutta ja yhteistyötä käsittelevän kokouksen valmistelujen siirtyminen monenkeskeiseen työvaiheeseen, johon seikkaan puheessanne, Herra Puhemies, viittasitte. Olemme todenneet, että näitä Helsingin konsultaatioita käydään vakavassa ja rakentavassa hengessä.

Eurooppaa pitkän aikaa koetellut Saksan kysymys on lakannut olemasta suurpoliittisen ristiriidan kohde. Tärkeitä vaiheita tässä laukeamisprosessissa ovat olleet neljän vallan sopimus ja Saksan valtioiden solmima ns. perussopimus. Suomi puolestaan on hyvissä ajoin tämän kehityksen yhteydessä normaalistanut suhteensa sekä Saksan Demokraattiseen Tasavaltaan että Saksan Liittotasavaltaan.

Tasavallan Presidentti on vuoden 1972 syksyllä suorittanut valtiovierailun Hollantiin. Vierailun aikana Suomen noudattama puolueettomuuspolitiikka huomattiin arvokkaalla tavalla. Suomen ja Neuvostoliiton välisten ystävällisten suhteiden lujuus on jälleen kerran ilmennyt niissä tapaamisissa, joita Tasavallan Presidentillä on ollut Neuvostoliiton korkeimman johdon kanssa, viimeksi Moskovassa Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton 50-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä. Näissä keskusteluissa on todettu mahdolliseksi YYA-sopimuksen pohjalta edelleen kehittää molemminpuoliseksi hyödyksi maittemme välistä taloudellista, tieteellis-teknistä ja sivistyksellistä kanssakäymistä.