KUNNALLISVAALILAKI 1 ) Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1953. Ask 191 1) Kunnallisvaltuutettujen vaalien toimittamisesta on ollut voimassa 27 päivänä marraskuuta 1917 annettu kunnallinen vaalilaki (108/17). Siihen oli kuitenkin vuosien mittaan tehty niin runsaasti muutoksia vuosina 1919, 1925, 1930, 1933, 1934, 1935, 1937, 1944 ja 1950 annetuilla laeilla, että muuttumattomana vuoden 1917 asussa oli ennen uuden kunnallisvaalilain vahvistamista ainoastaan 13 lain 51 pykälästä, jota paitsi lakia oli lisäksi muutettu kahdella täydennyspykälällä, 7 a j a 21 a §:illä. Tärkeimpiä ja eniten tulkintariitoja aiheuttavia lainkohtia oli vuodesta 1917 lähtien muutettu useampiakin kertoja, esim. vaaliliittojen muodostamista ja oikaisuoikeutta koskevaa 12 §:ää kaikkiaan 7 kertaa. Näin ollen oli tarpeellista suorittaa kunnallisen vaalilain kokonaisuudistus, mihin erityisesti oli vaikuttamassa pyrkimys yhdenmukaisuuden aikaansaamiseksi soveltuvilta kohdin valtiollisia vaaleja koskevan lainsäädännön kanssa. Hallitus antoi esityksen kunnallisvaltuutettujen vaalia koskevan lainsäädännön uudistamiseksi eduskunnalle 16 päivänä tammikuuta 1953. Esitys perustui 17 päivänä tammikuuta 1952 asetetun komitean valmistamaan ehdotukseen. Kunnallisvaalilaki kuten sen edeltäjäkin vuodelta 1917 on yhteinen niin hyvin maalais- ja kaupunkikunnille kuin kauppaloille ja taajaväkisille maalaisyhdyskunnille. Niiden välillä on eroa ainoastaan vaaliviranomaisia koskevissa säännöksissä kuten myöhemmin havaitaan. Kunnallisvaalilaki sisältää vaalien valmistelua ja toimittamista koskevat yksityiskohtaiset säännökset kun sen sijaan tärkeimmät perustavaa ja periaatteellista laatua olevat säännökset on otettu KunL:iin josta on edellä jo tehty selkoa. Eduskunnan päätöksen makuisesta säädetään: 1 LUKU. Vaaliaika, äänestysalueet ja vaaliviranomaiset. 1 §. Kunnallisvaltuuston jäsenten varsinainen vaali 1) on aloitettava lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina ja loppuun toimitettava seuraavana päivänä 2). Täydennysvaalin toimittamisesta säädetään 63 §:ssä. Vaalin toimittaminen on saatettava kuntalaisten tiedoksi sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoituksessa on mainittava vaaliaika kunnan jaoitus äänestysalueisiin sekä äänestyspaikat. 1) Kysymyksessä on siis vain varsinainen valtuutettujen vaali. Poikkeustapauksissa voidaan kunnallisvaalit suorittaa myös muulloin kuin tässä lainkohdassa määrättyyn aikaan. Ks. KVaaliL 62 63 ja 65 §. 2) Kunnallisvaalit suoritetaan aina kahtena päivänä lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina ja sitä seuraavana maanantaina. KVaaliL 30 § 1 mom. mukaan vaalitoimitusta ei tarvitse suorittaa jos vaalia varten hyväksytyissä ehdokaslistoissa mainittujen ehdokkaiden lukumäärä on enintään sama kuin valittavien valtuutettujen lukumäärä. Vaalitoimitus alkaa sunnuntaina klo 12 ja maanantaina klo 9 sekä jatkuu kumpaisenakin vaalipäivänä yhtäjaksoisesti klo 8:aan illalla. (Ks. KVaaliL 32 §.) 2 §. Kunta on yhtenä vaalipiirinä 1). Maalaiskunnassa jonka väkiluku viimeksi toimitetun henkikirjoituksen mukaan on yli tuhatviisisataa on kunnanvaltuuston viimeistään vaalia edettävän vuoden joulukuussa jaettava kunta useampaan äänestysalueeseen. Sisäasiainministeriö voi kuitenkin vapauttaa kunnan mainittua jakoa toimittamasta. Jaossa on noudatettava vahvistettua kansakoulupiirijakoa kaitenkin siten että valtuusto voi jakaa koulupiirin useammaksikin äänestysalueeksi. Erityisistä syistä voidaan kaksi tai useampia koulupiirejä taikka niiden osia yhdistää yhdeksi äänestysalueeksi mikäli yhdistämisestä ei aiheudu äänioikeutetuille kohtuuttoman pitkiä matkoja äänestyspaikalle. Niin ikään on kunnallisvaltuuston jaettava kaupunki ja kauppala joiden väkiluku on yli kolmetuhatta 2 momentissa mainitussa määräajassa riittävän moneen äänestysalueeseen. Kunta, jonka väkiluku on pienempi, kuin edellä on sanottu, jaetaan vastaavasti äänestysalueisiin, milloin kunnallisvaltuusto katsoo sen tarpeelliseksi. Kunnallisvaltuuston päättämää jakoa noudatettakoon, vaikka päätöksestä onkin valitettu, kunnes valitusasia on ratkaistu. Sisäasiainministeriön ja lääninhallituksen tässä pykälässä tarkoitetuissa asioissa antamiin päätöksiin ei saa hakea muutosta 2). 1) Säännös siitä, että kunta on yhtenä vaalipiirinä, merkitsee sitä, että kunta muodostaa vaaleissa kokonaisuuden, jonka edustuselin on vaaleilla asetettavana ja jonka kunnallisvaaleissa annetut kaikki äänet lasketaan yhteen, ja näiden äänien perusteella sitten toimitetaan vaalin tuloksen määrääminen. Toisin on asian laita valtiollisissa vaaleissa, joissa kyllä valitaan edustuselin koko maata varten, mutta koko maassa annettuja ääniä ei kuitenkaan lasketa yhteen vaalin tulosta määrättäessä, sillä maa ei ole yhtenä vaalipiirinä, vaan on jaettuna useampiin vaalipiireihin. Niistä jokainen saa asettaa tietyn määrän edustajia ja niitä valittaessa otetaan vaalin tulosta määrättäessä vain vaalipiiriin kuuluvat äänet huomioon. 2) Siellä missä vaalipiirin, s.o. kunnan, alue on niin laaja tai asukasluku muuten niin suuri, että vaalitoimitusta koko vaalipiirissä ei voida vaikeudetta suorittaa yhdessä vaalipaikassa, vaalipiiri on jaettava äänestysalueisiin. Kussakin äänestysalueessa on vaalipaikka, jossa äänestysalueen vaalioikeutetut sekä otteella äänestäjät saavat äänestää. Äänestysalueisiin jaon suorittaa kunnallisvaaleja varten kunnallisvaltuusto niin hyvin kaupungissa ja maalaiskunnassa kuin kauppalassakin. Tästä yleisestä säännöstä poikkeava menettely on voimassa seuraavissa tapauksissa: a) KJaoitusL 22 §:n mukaan on valtuutetut uudessa kunnassa valittava ensi kerran lokakuussa ennen sitä vuotta, jolloin jaoituksen muutos tulee voimaan. Saman lain 24 §:n 1 momentissa säädetään, että lain 23 §:n mukaan lääninhallituksen määrättävä järjestelytoimikunta maalaiskunnassa ja kauppalassa sekä maistraatti tai kaupunginhallitus kaupungissa on velvollinen ryhtymään muihin valtuutetuille kuuluviin vaalia koskeviin toimiin kuin vaaliviranomaisten valitsemiseen. KVaaliL 67 §:ssä taas säädetään, että järjestelytoimikunta tai maistraatti asettavat keskuslautakunnat ja vaalilautakunnat. Äänestysalueisiin jako uudessa kunnassa on järjestelytoimikunnan tehtävänä, milloin on kysymyksessä uusi maalaiskunta taikka kauppala, ja maistraatin, milloin kysymyksessä on uusi kaupunki. b) Milloin ensimmäistä kertaa toimitettava vaali uudessa taajaväkisessä yhdyskunnassa on suoritettava sellaisena vuonna, jolloin kunnanvaltuutettujen varsinaista vaalia ei toimiteta, on vaaliviranomaisia ja äänestysalueiden järjestämistä koskevat erikoissäännökset annettava asetuksella (KunL 190 §). Sama on asianlaita, kun vaali samoissa olosuhteissa suoritetaan ensimmäistä kertaa taajaväkisessä yhdyskunnassa, joka käsittää osia kahdesta tai useammasta maalaiskunnasta. Kunnallisen jaoituksen muuttaminen ulottaa vaikutuksensa myös äänestysaluejakoon. Niissä kunnissa, joiden aluetta seuraavan vuoden alusta lukien tullaan supistamaan taikka laajentamaan ja joissa jaoituksenmuutoksen tapahtumista edeltävän vuoden lokakuussa on toimitettava kunnallisvaalit joko siitä syystä, että kunnallisvaalien toimittamiselle KunL 39 §:ssä asetettu nelivuotiskausi maassa sinä vuonna päättyy, taikka siitä syystä, että valtioneuvosto KJaoitusL 16 §:n 2 momentin nojalla on määrännyt uudet vaalit toimitettaviksi. on seurattava sanotun lain 17 §:n säännöstä, että "kunnallisen jaoituksen muuttuessa on valtuutettujen vaali, joka tapahtuu muutoksen voimaantulemisen edellisenä vuonna, toimitettava uutta jaoitusta noudattaen". Tästä aiheutuu, että sitä äänestysaluejakoa, joka on ollut alkuperäisessä kunnassa voimassa, ei voida uusissa vaaleissa noudattaa, koska osia äänestysalueista, ehkäpä äänestysalueita kokonaankin, siirtyy seuraavan vuoden alusta kunnasta toiseen. Kun kunnallisten vaaliviranomaisten tulee KJaoitusL 19 §:n mukaan ryhtyä tarpeen vaatimiin toimiin, jotta uutta jaoitusta voitaisiin vaaleissa noudattaa, täytyy sen katsoa merkitsevän sitä, että myös muiden kuin varsinaisten vaaliviranomaisten on huolehdittava sellaisista toimenpiteistä, jotka vaalien toimittamista varten uuden jaoituksen mukaan ovat tarpeen. Tällöin tulee ensi kädessä kysymykseen valtuustossa tehtävä äänestysalueisiin jako, jonka on oltava sellainen, että toiseen kuntaan seuraavan vuoden alusta siirtyvät voivat äänestää uuden kuntansa kunnallisvaaleissa niissä esilläolevia ehdokkaita. Kun valtioneuvosto edustajanvaaleista 30/6 1955 annetun lain 44 § 3 mom. mukaan on velvollinen toimittamaan vaaliuurnan jokaiseen äänestysalueeseen, on käytännöllistä, että kunnallislautakunta tekee ensiksi päätöksen äänestysalueiden lisäämisestä, milloin se tulee kysymykseen. Silloin ei kunnallisvaaleja varten tarvitsisi erikseen hankkia vaaliuurnaa kunnan kustannuksella. Äänestysalueisiin jako on suoritettava, milloin henkikirjoituksen mukainen asukasluku maalaiskunnassa on yli 1500 ja kaupungissa tai kauppalassa yli 3000. Siinäkin tapauksessa, että asukasluku on edellä mainittuja määriä pienempi, kunnallisvaltuusto voi päättää äänestysaluejaon suoritettavaksi. Maalaiskunta, jonka asukasluku on yli 1500 henkeä, voi tehdä esityksen sisäasiainministeriölle, että sen ei tarvitsisi jakaa kuntaa useampaan äänestysalueeseen, ja sisäasiainministeriöllä on oikeus vapauttaa kunta jaon suorittamisesta. Kaupungit ja kauppalat, joissa on yli 3000 asukasta, eivät voi vapautua sisäasiainministeriönkään luvalla äänestysalueisiin jaolta. Äänestysalueisiin jakaminen on toimitettava viimeistään vaalia edeltävän vuoden joulukuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Äänestysalueiden jaossa on noudatettava vahvistettua kansakoulupiirijakoa, mutta valtuustolla on oikeus muodostaa äänestysalueet joko pienemmiksi tai suuremmiksi paikallisten olosuhteiden vaatimusten mukaan. Ainoana rajoituksena on pidettävä sitä, että äänestysalueita ei saa muodostaa niin pieniksi, että vaalisalaisuuden säilyminen vain muutamien äänestäessä voisi joutua vaaranalaiseksi, eikä niin suuriksi, että äänioikeutetuille tulee kohtuuttoman pitkiä matkoja äänestyspaikalle. Kunnallisvaltuuston päättämää äänestysalueisiin jakoa on noudatettava, vaikka päätöksestä olisi valitettukin, kunnes valitus on ratkaistu. Lääninhallituksen valituksen johdosta antama päätös on lopullinen, siihen ei enää saa hakea muutosta. Sama koskee sisäasiainministeriön tämän pykälän 2 momentin nojalla antamaa päätöstä, siitäkään ei ole olemassa valitusoikeutta. 3 §. 1) Valtuusto valitsee vaalivuoden 2) kesäkuussa keskuslautakunnan kunnan vaalikelpoisista 3) jäsenistä. Keskuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä, joista valtuusto määrää yhden varapuheenjohtajaksi, ynnä neljä varajäsentä 4). Jos kunta on jaettu äänestysalueisiin, valitaan vaalilautakunta erikseen kutakin äänestysaluetta varten 5). Vaalilautakuntaan kuuluu paheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä, joista valtuusto määrää toisen varapuheenjohtajaksi, ynnä vähintään kolme varajäsentä. Lautakuntien toimikausi kestää, kunnes uudet lautakunnat on valittu. Jos keskuslautakunnan tahi vaalilautakunnan paheenjohtaja, jäsen tai varajäsen kuolee tai laillisen syyn tähden eroaa ennen toimikautensa päättymistä, on täydennysvaali toimitettava 6). Keskuslautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä ja vaalilautakunta kolmijäsenisenä 7). Jollei vaalilautakuntaa saada vaalin aikana varajäseniäkään kutsumalla päätösvaltaiseksi, voi keskuslautakunta määrätä vaalilautakuntaan apujäseniä kunnan vaalikelpoisista jäsenistä 8). 1) Kunnalliset vaaliviranomaiset ovat maalaiskunnissa kltk. ja vltk., kaupungeissa kltk. ja maistraatti sekä kauppaloissa kltk. ja kauppalanhallitus. Kltk:n tehtävänä on ennen vaalitoimitusta huolehtia vaaliehdokkaiden määräämisen yhteydessä olevista vaaliviranomaisille kuuluvista toimista sekä eräistä vaalin suorittamiseksi tarpeellisista tehtävistä. Vaalitoimituksen jälkeen kltk. suorittaa vaalin tuloksen määräämisen. Vltk. suorittaa äänioikeutettujen toteamisen vaaliIuettelojen laatimisella sekä huolehtii itse vaalitoimituksesta. Kaupungeissa valmistaa vaaliluettelon maistraatti sekä kauppalassa kauppalanhallitus. Niissä kunnissa, joita ei ole jaettu äänestysalueisiin, suorittaa kltk. vltk:n tehtävät. Jos taajaväkisen yhdyskunnan alueeseen kuuluu osia useammista kunnista, on yhdyskuntaa varten asetettava oma kltk. 2) Kltk:n jäsenten vaali tapahtuu säännöllisesti joka neljäs vuosi. Huomattava on, että milloin toimitetut kunnallisvaalit on kumottu ja uudet vaalit määrätty toimitettavaksi, uusia kltk:ia ja vltk:ia ei valita, vaan uudetkin vaalit toimittavat samat kltk:t ja vltk:t, jotka olivat toimessa kumotuksi tulleen vaalin aikana. Ks. siitä KVaaliL 62 §:n selityksiä. Uudessa kunnassa valitsee kltk:t ja vltk:t järjestelytoimikunta ja maistraatti, kuten KJaoitusL 24 §:ssä, verr. KVaaliL 67 §:ään, säädetään. Näin valitut lautakunnat ovat toimessa niin kauan, kunnes valtuusto on seuraavia varsinaisia vaaleja varten valinnut uudet lautakunnat. 3) Kltk:ien ja vltk:ien jäsenten vaalikelpoisuus on tutkittava aineellisen äänioikeuden perusteella. 4) Kltk:n jäseniä valtuustossa valittaessa on otettava huomioon, että ensiksi valitaan enemmistövaalilla kltk:n puheenjohtaja. Sitten valitaan neljä varsinaista jäsentä, ja vaalissa on noudatettava suhteellista vaalitapaa, mikäli vähintään neljännes vaaliin osaaottavia sitä vaatii (KunL 22 §). Sen jälkeen määrätään enemmistövaalilla yksi varsinaisista jäsenistä varapuheenjohtajaksi. Ja vihdoin valitaan neljä varajäsentä suhteellista vaalitapaa noudattaen, mikäli vähintään neljännes vaaliin osaaottavia sitä vaatii. 5) Jos kunta on yhtenä vaalipiirinä, kltk. samalla toimii vltk:na, niin että erillistä vltk:aa ei siinä tapauksessa valita. Jos taas kunta on jaettu äänestysalueisiin, on jokaista äänestysaluetta varten valittava vltk. Sen vaalissa meneteltäköön vastaavasti kuin edellä on esitetty kltk:n vaalin suorittamisesta. Eritoten maalla on asianmukaista, että vltk:n jäsenet valitaan siitä äänestysalueesta, jossa he tulevat toimimaan vltk:ssa, koska heille tulee varata myös tilaisuus äänestämiseen. Joskus on herännyt epätietoisuutta, voivatko vltk:ien jäsenet olla samalla kltk:n jäseniä. Mitään estettä tällaiseen ei lain mukaan ole olemassa. 6) KItk:n varajäsenet ja vltk:n varajäsenet ottavat osaa lautakuntien työhön, mikäli jollakulla varsinaisella jäsenellä on tilapäinen este tai milloin uutta varsinaista jäsentä ei ole ehditty valita. Sen sijaan varajäsenellä ei saa pysyväisesti täyttää varsinaisen jäsenen jättämää paikkaa, vaan täydennysvaali on toimitettava, milloin jäsen on kuollut, muuttanut pois tai laillisen syyn takia on saanut eron. Täydennysvaalin suorittamisesta teho lautakunnan puheenjohtaja ilmoituksen kunnallisvaltuustolle. Kunnes täydennysvaali on suoritettu, varajäsenen tulee hoitaa eronneen varsinaisen jäsenen tehtävät. Vaalilaskentaan ottavat tavallisesti osaa työn jouduttamiseksi myös kltk:n varajäsenet. Samaten vltk:n varajäsenet voivat olla vaalitoimituksessa mukana. 7) Kltk. ja vltk. ovat päätösvaltaisia kaikkien varsinaisten jäsenten saapuvilla ollessa. Jos joku varsinaisista jäsenistä on estynyt kokoukseen saapumasta, tulee varajäsenen olla saapuvilla. KItk. on siis päätöksenvoipa 5 jäsenen saapuvilla ollessa, puheenjohtaja niihin luettuna, vltk. taas 3 jäsenen saapuvilla ollessa, puheenjohtaja niihin luettuna. Mielipiteiden ollessa eroavaiset enemmistön mielipide tulee päätökseksi. Kltk:n ja vltk:n jäsenten esteellisyydestä ks. 14 §. 8) Voi sattua, että vltk:aa ei saada päätösvaltaiseen kokoonpanoon varajäseniinkään turvautumalla. Lakiin on tällaisen tapauksen varalta otettu nimenomainen säännös siitä, että kltk:n tulee määrätä tarvittava määrä apujäseniä kunnan vaalikelpoisista jäsenistä, jotta vaali voitaisiin laillisesti toimittaa. Jos sekä vltk:n puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat estyneet vltk:ssa toimimasta, on kltk. katsottava oikeutetuksi määräämään ensisijassa vltk:n toisen varsinaisen jäsenen tai jonkun varajäsenistä hoitamaan vltk:n puheenjohtajan tehtäviä. Lopuksi on huomautettava, että vltk:n puheenjohtajalla ja ainakin yhdellä jäsenellä tulee olla lakkasinetti KVaaliL. 43 ja 44 §:ssä mainittua tarvetta varten. 2 LUKU. Vaaliluettelo. 4 §. Vaaliluettelon 1) tehköön maalaiskunnassa kutakin äänestysaluetta varten sen vaalilautakunta 2). Kaupungissa tehköön maistraatti ja kauppalassa kauppalanhallitus vaaliluettelon kutakin äänestysaluetta varten 3). Kunnallisen jaoituksen muutoksen tapahtuessa on vaaliluettelon tekeminen erityisen järjestelytoimikunnan asiana, niinkuin siitä on erikseen säädetty 4). Mitä tässä luvussa ja 68 §:ssä muuton säädetään vaalilautakunnasta, on sovellettava maistraattiin, kauppalanhallitukseen sekä tämän pykälän 3 momentissa tarkoitettuun järjestelytoimikuntaan. 1) Vaalien toimittaminen vaatii, että todetaan vaaliin osaaottavien oikeus äänestää. Sen estämiseksi, että vaaliin saisivat ottaa osaa sellaisetkin henkilöt, jotka eivät ole äänioikeutettuja, on kussakin äänestysalueessa laadittava luettelo äänestysalueen äänioikeutetuista. Vaaliluettelon laatiminen ja äänestysalueen äänioikeutettujen merkitseminen siihen on sellainen teknillinen aputoimenpide vaalien suorittamista varten, jonka tarkoituksena on saada vaalien toimeenpaneminen järjestetyksi siten, että henkilöt, jotka voimassaolevien säännösten mukaan eivät ole oikeutettuja vaaleihin osaaottamaan, eivät saa äänestää. Vaaliluetteloon merkitseminen ei luo eikä perusta henkilölle äänioikeutta, jonka olemassaolo ainoastaan todetaan ja merkitään tulevaa vaalitoimitusta varten. Tämän perusteella henkilö sitten on oikeutettu aktiiviseen äänioikeuden käyttämiseen. Vaaliluetteloon merkitseminen on olemassaolevan aineellisista edellytyksistä riippuvan äänioikeuden käyttämisen ehto. 2) Vaaliluettelon laatii maalaiskunnassa vltk. päätöksenvoivassa kokoonpanossa kutakin äänestysaluetta varten. KItk:lla ei ole mitään tehtävää vaaliluettelojen laatimisessa muutoin kuin siinä tapauksessa, että kunnassa on vain yksi äänestysalue, jolloin kltk hoitaa myös vltk:n tehtävät. Kun taajaväkisen yhdyskunnan valtuutettujen vaali tapahtuu maalaiskunnan kunnanvaltuutettujen vaalin yhteydessä, suoritetaan se kunnanvaltuutettujen vaaleja varten laadittujen vaaliluettelojen mukaan ja asianomaisten kunnallisten keskus- ja vaalilautakuntien tulee toimia myös yhdyskunnan vaaliviranomaisina. 3) Kaupungeissa tekee vaaliluettelon erikseen kutakin äänestysaluetta varten maistraatti. Kauppalassa suorittaa tämän tehtävän kauppalanhallitus. 4) Uudessa kunnassa, milloin se on maalaiskunta tai kauppala, laativat vaaliluettelot lääninhallituksen KJaoitusL 23 §:n nojalla määräämän järjestelytoimikunnan valitsemat keskus- tai vaalilautakunnat, niinkuin KJaoitusL 24 §:n 2 momentissa on säädetty. 5 §. Vaaliluettelo on tehtävä vaalivuoden elokuun 14 päivään mennessä. Vaaliluetteloon on äänestysalueitten merkittävä jokainen henkilö, joka ennen vaalivuoden alkua oli täyttänyt kaksikymmentäyksi vuotta ja joka on vaalivuonna henkikirjoitettu tai olisi ollut henkikirjoitettava kunnassa henkikirjoituksesta voimassa olevien säännösten mukaisesti 1). Vaaliluettelon pohjaksi on asianomaisen henkikirjoitusviranomaisen viimeistään vaalivuoden heinäkuun 28 päivänä toimitettava vaalilautakunnalle säädettyä maksua vastaan luettelo henkikirjan osoittamassa järjestyksessä kaikista ennen vaalivuoden alkua kaksikymmentäyksi vuotta täyttäneistä henkilöistä, jotka vaalivuonna on kunnassa henkikirjoitettu. Luettelo kirjoitetaan lomakkeelle, Jonka sisäasiainministeriö vahvistaa 2). Jos tiedossa on syy, Jonka vuoksi vaaliluetteloon merkittävä kunnan jäsen on äänioikeutta vailla, on merkintä siitä tehtävä vaaliluetteloon hänen nimensä kohdalle 3). Kirkolliset viranomaiset, seurakuntain Johtajat, siviilirekisterin pitäjät, henkikirioitusviranomaiset, nimismiehet Ja kaupunginviskaalit ovat velvolliset antamaan vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot. Kun vaalilautakunta on tarkastanut 3 momentissa mainitun luettelon ja lisännyt siihen ne henkilöt, Jotka ovat virheellisesti jääneet siihen merkitsemättä, sekä tehnyt tämän pykälän 4 momentissa tarkoitetun merkinnän niiden henkilöiden nimien kohdalle, Jotka ovat äänioikeutta vailla, on luettelo merkittävä äänestysalueen vaaliluetteloksi Ja vaalilautakunnan allekirjoitettava 4). 1) Vaaliluettelon tulee olla valmis elokuun 14 päivään mennessä. Vaaliluettelo laaditaan niiden luetteloiden mukaan, jotka henkikirjoittaja on henkikirjain mukaan vaaliluettelon pohjaksi valmistanut, kuten 3 momentissa on tarkemmin säädetty. Vltk:lla on oikeus täydentää henkikirjoittajan antamaa luetteloa, mistä seikasta KVaalil :ssa nyt on nimenomainen säännös tämän pykälän 6 momentissa. Esim. sellaisessa tapauksessa, jolloin henkikirjoittajan lautakunnalle antamasta luettelosta oli epähuomiossa jäänyt kokonainen kyläkunta pois, saadaan se asianmukaisesti täydentää. Samaten vltk. on oikeutettu poistamaan sellaisen henkilön nimen, joka on virheellisesti luetteloon otettu, jos häntä ei todellisuudessa ole äänestysalueessa henkikirjoitettu ja jos häntä ei olisi pitänyt henkikirjoittaa. Ratkaisevana vaaliluetteloa laadittaessa on siis pidettävä henkilön laillista henkikirjoituspaikkaa eikä sitä, onko henkilö tosiasiallisesti tullut kunnassa henkikirjoitetuksi. Ks. tästä s. 6_7. Henkikirjoittajan luettelossa olevat tiedot henkilön syntymävuodesta, ammatista, vieläpä oikeasta nimestäkin, vaikka ne perustuisivatkin lailliseen henkikirjamerkintään, eivät ole vltk:aa sitovia. Vltk:lla on oikeus tehdä todellisia oloja vastaavia muutoksia vaaliluetteloon tässä suhteessa. Vltk. suorittaa vaaliluettelon valmistamisen virkaedesvastuun alaisena. Virheellisen vaaliluettelon laatiminen voi aiheuttaa siihen syyllisille vltk:n jäsenille rangaistuksen virkarikoksesta. Ks. siitä mm. Oikeuskanslerin kertomusta vuodelta 1937 s. 93, josta havaitaan, että Nuijamaan kunnan Kokkilan äänestysalueen vltk:n jäsenet on tuomittu rikoslain 40 luvun 21 §:n 2 momentin nojalla rangaistukseen, koska he olivat poistaneet vaaliluettelosta ehdonalaisessa vapaudessa olevan henkilön, vaikka häntä ei ollut tuomittu kansalaisluottamustansa menettäneeksi. Se ajankohta, jona vallitsevat olosuhteet ovat vaaliluettelon asialliselle sisällölle määräävät, on äänioikeuden yleisten edellytysten osalta toinen kuin äänioikeuden menetysperusteiden osalta. Tämä johtuu siitä, että äänioikeus yleisten edellytystensä osalta riippuu olosuhteista ajankohtana, joka vaaliluettelon laatimishetkenä on jo sivuutettu: kunnan jäsenyys, vuoden alussa henkikirjoitetuksi tuleminen kunnassa tai niiden vaatimusten täyttäminen että laillisesti olisi pitänyt tulla kunnassa henkikirjoitetuksi sekä määräikä ennen vuoden alkua vallinneiden olosuhteiden mukaan. Sitä vastoin menetysperusteet joutuvat vaaliluetteloa tehtäessä tarkastettaviksi vaaliluettelon laatimisaikana vallinneiden olosuhteiden mukaan. Vaaliluettelo on laadittava menetysperusteiden osalta vaaliluettelon tosiasiallisen allekirjoittamisen hetkellä vallalla olevan asiaintilan mukaan. Vltk ei saa ottaa huomioon sellaisia äänioikeuteen vaikuttavia muutoksia, jotka vaaliluetteloon otettujen tai äänioikeutensa menettäneiden oloissa ehkä tulevat tapahtumaan vaaliluettelon allekirjoittamisen ja vaalipäivän välillä. Vltk:lla tulee olla tiedossaan syy henkilöiden vaalioikeuden menetyksestä, ennen kuin se on oikeutettu poistamaan heiltä äänioikeuden. Vltk:lla ei ole oikeutta merkitä äänioikeutta vailla olevaksi esim. sellaisia henkilöitä, joiden menetysperusteiden olemassaolosta sillä ei ole tietoa, vaan tulee tällaisen toimenpiteen perustua todistettavaan menetysperusteen olemassaoloon. Kun äänioikeus ei enää perustu tosiasialliseen henkikirjoitukseen, on vltk. velvollinen ottamaan vaaliluetteloon äänioikeutettuna myös sellaisen henkilön, j oka ei ole tullut äänestysalueessa henkikirjoitetuksi, jos tiedossa on, että hänen olisi pitänyt siellä tulla laillisesti henkikirjoitetuksi. 2) Vaaliluettelon p o h j a k s i toimittaa asianomainen henkikirjoitusviranomainen vaalilautakunnalle luettelon äänestysalueen piirissä henkikirjoitetuista 21-vuotta täyttäneistä henkilöistä. Laissa ei ole nimenomaan sanottu, että henkikirjoitusviranomainen antaa luettelot äänestysalueittain, mutta kun luettelot on toimitettava jokaiselle vltk:lle, on selvää, että tällainen luettelo on tehty asianomaista äänestysaluetta varten. Luettelo kirjoitetaan lomakkeelle, jonka sisäasiainministeriö vahvistaa. Voimassa ovat isäasiainministeriön 22/3 1956 vahvistamat kaavakkeet. Vaaliluettelo laaditaan siihen henkilöluetteloon, jossa äänestysalueella asuneet 21-vuotiaat henkilöt on merkitty henkikirjan osoittamassa järjestyksessä. Sitä vastoin aakkosellinen rekisteri on ainoastaan valitsijan nimen löytämisen helpottamiseksi ja äänestystoimituksen jouduttamiseksi tehty apuluettelo, jolla ei ole merkitystä henkilön äänioikeuteen. Jos jonkun henkilön nimi on aakkosellisesta luettelosta poissa, on kaikissakin tapauksissa, jolloin tällainen henkilö haluaa äänestää, tarkastettava varsinaisesta vaaliluettelosta, onko hänen nimensä siellä, jotta virheellisyydet vältetään. 3) Vaaliluettelon laatimisesta ks. edellä kohta 1. Kun vltk., maistraatti tai kauppalanhallitus laatii vaaliluettelon, on sellaisen henkilön nimen kohdalle, joka on äänioikeutta vailla, sitä varten varattuun sarakkeeseen tehtävä merkintä siitä, minkä vuoksi henkilö on äänioikeutta vailla. Täsmällisintä on merkitä asianomainen lainkohta, esim. 15 § 2 m. 1 k. Nimen ylipyyhkiminen ei ole tarpeen, eikä laki sitä edellytäkään. 4) Lainkohta osoittaa, että vltk:n tulee tarkastaa pohjaluettelo ei vain siinä suhteessa, että äänioikeutta vailla olevat varustetaan asianmukaisella merkinnällä, vaan myös siksi, että luettelosta mahdollisesti pois jääneet äänioikeutetut siihen merkitään. Sitten kun vltk. on valmistanut vaaliluettelon, se on varustettava merkinnällä, että se on asianomaisen äänestysalueen vaaliluettelo tiettyä kunnallisvaalia varten- ja vltk:n puolesta allekirjoitettava. Tämä ei kuitenkaan vielä merkitse, että vaaliluettelo olisi lainvoimainen. Sitä varten vaaditaan uusi allekirjoittaminen ja todistus lainvoimaisuudesta, kuten KVaaliL 11 §:ssä on säädetty. Mutta sen jälkeen kun vltk. on allekirjoittanut vaaliluettelon, se ei elokuun 14 päivän jälkeen voi sitä viran puolesta ilman sille säädetyssä järjestyksessä tehtyä vaatimusta korjata, vaikka huomaisikin siinä virheellisyyksiä. Vaaliluetteloiden laatimisesta kaupungissa huolehtii maistraatti ja kauppalassa kauppalanhallitus. Vaaliluettelot on tehtävä erikseen kutakin äänestysaluetta varten. Kirjan painoon mennessä voimassaolevassa asetuksessa niiden henkilöluettelojen maksusta, jotka henkikirjoittajan tulee kunnallisten vaaliluettelojen tekemistä varten toimittaa, säädetään, että henkikirjoittaja on oikeutettu saamaan 11 markkaa kultakin henkiluetteloon merkityltä nimeltä. Mahdollista on, että maksu tullaan lähiaikoina korottamaan. Näitä henkilöluetteloita varten -laadittava aakkosrekisteri on henkikirjoittajan toimitettava vltk:ille ilman lisämaksua 6 § Vaaliluettelo on elokuun 15 päivästä saman kuun 21 päivään, molemmat päivät mukaan luettuina, pidettävä asianmukaisen valvonnan alaisena tarkastusta varten nähtävänä kunakin arkipäivänä kello yhdeksästä kello kahteenkymmeneen, kaupungissa ja kauppalassa kunnan alueella, tarvittaessa eri paikoissa äänestysalueittain, sekä maalaiskunnassa jokaisella äänestysalueella 1). Paikoista, joissa vaaliluettelot ovat nähtävinä, on annettava ennakolta hyvissä ajoin tieto sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Tiedoksiannossa on myös mainittava vaalilautakunnan puheenjohtajan nimi ja osoite 2). 1) Sitten kun vltk., maistraatti tai kauppalanhallitus on valmistanut vaaliluettelon, se on asetettava 15/8_ 21/8 päivien väliseksi ajaksi tarkastettavaksi. On pidettävä mielessä, että vaaliluettelon tulee juuri laissa mainittuna aikana olla tarkastettavana, muussa tapauksessa voi seurauksena olla, että näiden väärällä ajalla esilläolleiden luetteloiden perusteella toimitetut vaalit valituksen johdosta kumotaan. Aikaisemman lain sanonta vaaliluettelojen tarkastettavana olon päivittäisestä pituudesta oli epätäsmällinen, ja yleisesti katsottiin riittäväksi yhtä pitkä esilläoloaika kuin minkä valtion virastot olivat kesäisin toiminnassa, eli siis 5 1/2 tuntia yhdessä tai useammassa otteessa. Uudessa KVaaliL:ssa on esilläoloajasta täsmällinen säännös: arkipäivisin kello 9:stä kello 20:een. Maalaiskunnassa on vaaliluettelo pidettävä tarkastettavana asianomaisen äänestysalueen piirissä. Kaupungeissa ja kauppaloissa voi samassa paikassa olla useammankin äänestysalueen vaaliluettelot tarkastettavana Vaaliluettelon tulee olla tarkastettavaksi esille pantuna, s.o. julkisesti tarkastettavana. Se merkitsee sitä, että jokaisella henkilöllä, eikä ainoastaan äänioikeutetuilla, on oleva oikeus tarkastaa, onko hän itse ja ketkä muut vaaliluetteloon otettu, tehdä muistiinpanoja, ottaa jäljennöksiä jne. Sellaistakin menettelyä on joskus käytetty, että se henkilö, jonka valvonnan alaisena vaaliluettelo on ollut tarkastettavana, on säilyttänyt vaaliluetteloa laatikossa ja antanut sen sitten jokaisen sitä haluavan tarkastettavaksi, mutta asianmukaisinta on menetellä siten, että vaaliluettelo on pöydälle asetettuna tai seinälle kiinnitettynä ilman erityistä pyyntöä jokaisen nähtävänä. Jotta estettäisiin vaaliluettelon hävittäminen tai turmeleminen, se on koko esilläoloajan oleva valvojaksi määrätyn henkilön silmälläpidon alaisena. (Oikeuskansl. kert. 1929, s. 57.) 2) Vaaliluettelon esilläolosta on ilmoitettava ennakolta hyvissä ajoin. Samalla on tiedonannossa mainittava vltk:n puheenjohtajan nimi ja osoite. Ilmoittamisesta ks. KunL 32 §. Ilmoittamatta jättäminen tai virheellinen ilmoittaminen voi johtaa vaalien kumoamiseen (4) 4. Längelmäen kunnassa toimitettuja kunnallisvaaleja oli vaadittu kumottavaksi, koska oli menetelty virheellisesti siinä, että tietoa siitä paikasta, missä vaaliluettelot olivat olleet kuntalaisten tarkastettavina, ei ollut kuulutettu siten kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta Längelmäen kunnassa oli voimassa. Maaherra kumosi vaalin, koska kuulutusta siitä, missä nyt kysymyksessäolevien kunnallisvaalien toimittamista varten laaditut vaaliluettelot olivat tarkastettaviksi esillepantuina, ei ollut vltk:ien puheenjohtajien ilmoitusten mukaan julkaistu sillä tavalla kun valtuusto oli kunnallisten ilmoitusten julkaisemisesta päättänyt. Kho: ei muutosta. Kho 1925 I 9 7 §. 1) Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois vaaliluettelosta tai merkitty äänioikeutta vailla olevaksi, voi esittää oikaisuvaatimuksensa kirjallisesti tai suullisesti vaalilautakunnalle sen kokouksessa 4 päivänä syyskuuta tai kirjallisesti sitä ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Edellä 1 momentissa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen voi puoliso ilman valtuutusta tehdä toisen puolison puolesta. Jos kunnan äänioikeutettu jäsen katsoo, että henkilö, yksi tai useampi, on oikeudettomasti vaaliluetteloon merkitty äänioikeutetuksi, voi hän antaa sitä koskevan, perustellun, kirjallisen oikaisuvaatimuksen viimeistään 25 päivänä elokuuta vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Edellisessä momentissa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen johdosta on vaalilautakunnan puheenjohtajan ilmoitettava sille henkilölle, jota oikaisuvaatimus koskee, että tällä on tilaisuus osoitetussa paikassa nähdä oikaisuvaatimus ja viimeistään 2 päivänä syyskuuta antaa vaatimuksen johdosta vaalilautakunnalle selityksensä uhalla, että jollei selitystä anneta, asia ratkaistaan siitä huolimatta. Tiedoksianto oikaisuvaatimuksesta on viimeistään 26 päivänä elokuuta annettava postin kuljetettavaksi suljetussa kuoressa, johon on merkitty vastaanottajan nimi ja postiosoite, mutta tiedoksianto voidaan toimittaa muullakin todistettavalla tavalla, mikäli se ei aiheuta viivytystä. Jollei vastaanottajan postiosoitetta tunneta, on tiedoksianto viipymättä julkaistava sillä tavalla, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan 2). Oikaisuvaatimus voidaan perustaa myös sellaisiin asianomaisen henkilön äänioikeuteen vaikuttaviin seikkoihin, jotka ovat sattuneet vaaliluettelon allekirjoittamisen jälkeen 3). 1) Tässä pykälässä vltk:lle osoitetut tehtävät suorittaa kaupungissa maistraatti ja kauppalassa kauppalanhallitus. Ks. KVaaliL 4 § 2 mom. 2) Vaaliluettelon oikaisuvaatimus voi olla: 1. joko sellainen, että vaaliluettelosta oikeudettomasti poisjätetty taikka siinä oikeudettomasti äänioikeutta vailla olevaksi merkitty vaatii, että hänet on otettava vaaliluetteloon äänioikeutettuna, 2. taikka sellainen, että joku kunnan äänioikeutettu jäsen vaatii oikeudettomasti vaaliluetteloon äänioikeutettuna otetun henkilön taiotettujen henkilöiden poistamista. Sen sijaan henkilö ei voi omassa nimessään vaatia, että joku vaaliluettelosta poisjätetty tai äänioikeutta vailla olevaksi merkitty muu henkilö olisi siihen otettava äänioikeutettuna. Poikkeuksen muodostaa 7 § 2 mom. mukaan aviopuoliso, joka voi ilman valtuutusta tehdä oikaisuvaatimuksen puolisonsa puolesta, mutta vain siitä, että puoliso otettaisiin äänioikeutettuna vaaliluetteloon. Edellisessä tapauksessa, kun vaaliluetteloon halutaan saada äänioikeutettuna otettavaksi henkilö, joka ei siinä ole ollut, on vaatimuksen esittämiseen oikeutettu ainoastaan se henkilö itse, jonka äänioikeudesta on kysymys, joko henkilökohtaisesti tai laillisesti valtuutetun asiamiehen välityksellä. Puoliso saa uuden KVaaliL:n mukaan esittää tästä vaatimuksen toisen puolison puolesta ilman valtakirjaa. Vaatimus on jokaisen tehtävä erikseen omalta kohdaltaan, eikä useampien henkilöiden yhteisesti samassa kirjoituksessa tehtyä vaatimusta vaaliluettelon oikaisemisesta oteta tutkittavaksi. (Kho 1924 I 25). Kun tämän pykälän 2 momentin mukaan puoliso saa esittää oikaisuvaatimuksen toisen puolison puolesta ilman valtuutusta, on katsottava, että mikäli molemmat puolisot on jätetty pois vaaliluettelosta, yksin toinen puoliso voi tehdä oikaisuvaatimuksen samassa kirjoituksessa molempien puolesta. Paikallaan lienee lisäksi mainita, että muistutusoikeutta ei ole muilla kuin luonnollisilla henkilöillä, ei siis yhdistyksillä, ei puolueilla tai niiden elimillä, ei kunnallisilla toimielimillä (Kho 1919 II 928) eikä valtion viranomaisilla, henkikirjoitusviranomaisia lukuun ottamatta, mistä säädetään 10 §:ssä. Oikaisuvaatimus voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti. Suullisesti voidaan vaatimus tehdä vltk:n syyskuun 4 päivänä pidettävässä kokouksessa, ei muulloin, kirjallisesti se voidaan tehdä sitä ennenkin, antamalla tai postitse lähettämällä oikaisuvaatimuskirjoitus vltk:n puheenjohtajalle ennen mainittua kokousta. Oikeudettomasti vaaliluetteloon äänioikeutettuna otetun poistamista voi vaatia jokainen, jonka etua tuollainen merkintä loukkaa, siis jokainen kunnassa äänioikeutettu Tällaista oikaisuvaatimusta ei saa esittää suullisesti, vaan se on viimeistään elokuun 25 päivänä kirjallisesti annettava vltk:n puheenjohtajalle. Vaadittaessa vaalia varten laaditusta vaaliluettelosta siihen merkittyjen, äänioikeutta vailla olevien henkilöiden nimiä poistettavaksi, on oikaisuvaatimuksessa mainittava nimeltä, ketä henkilöä tarkoitetaan. Oikaisuvaatimus oli aikaisemmin tehtävä kuhunkin henkilöön nähden erikseen, muutoin ei vaatimusta otettu tutkittavaksi, mutta uudessa KVaaliL 7 §:n 3 momentissa on nimenomaan lausuttu, että vaaliluettelosta poistamisvaatimus voidaan samassa kirjoituksessa tehdä yhden tai useamman vaaliluetteloon oikeudettomasti merkityn osalta. Kun vltk:n puheenjohtaja on saanut kirjallisen vaatimuksen jonkun henkilön poistamisesta vaaliluettelosta, hänen tulee viimeistään elokuun 26 päivänä antaa siitä tieto sille henkilölle, jonka nimeä vaaditaan poistettavaksi. On huomattava, että oikaisuvaatimuskirjelmää ei lähetetä asianomaisen henkilön nähtäväksi, vaan ainoastaan tieto oikaisuvaatimuksesta ja siitä, missä tämä on nähtävänä, sekä osoitus, miten siihen voidaan antaa selitys. Tämä on tarpeen sen takia, että estettäisiin oikaisuvaatimuksen häviäminen. Edellämainitut tiedot on lähetettävä asianomaiselle henkilölle postitse suljetussa kuoressa taikka muullakin todistettavalla tavalla, jollei se aiheuta viivästystä. Jollei sen henkilön postiosoitetta tunneta, jota oikaisuvaatimus koskee, on tiedoksianto julkaistava niinkuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan. 3) Tähän lain kohtaan on otettu tärkeä ohje, että oikaisuvaatimus voidaan perustaa myös sellaisiin asianomaisen henkilön äänioikeuteen vaikuttaviin seikkoihin, jotka ovat sattuneet vaaliluettelon allekirjoittamisen jälkeen, esim. kansalaisluottamuksen menetys jne., joista vltk:lla ei siis ollut tietoa vaaliluetteloa laatiessaan. 8 §. Vaaliluetteloa vastaan tehdyt oikaisuvaatimukset käsitellään ja ratkaistaan vaalilautakunnan 4 päivänä syyskuuta pidettävässä kokouksessa, joka alkaa kello yhdeksäntoista. Vaalilautakunnan on kussakin asiassa julistettava päätös, joka lyhyesti mainittuine perusteluineen on merkittävä pöytäkirjaan 1). Milloin 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu oikaisuvaatimus hylätään tai jätetään tutkittavaksi ottamatta taikka 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuun oikaisuvaatimakseen suostutaan eikä se henkilö, jonka äänioikeutta ratkaisu koskee, ole vaalilautakunnan kokouksessa päätöstä kuulemassa, on hänelle viipymättä annettava päätöksestä tieto 7 § n 4 momentissa mainitulla tavalla pöytäkirjanotteella, johon on liitettävä valitusosoitus 2). Vaalilautakunnan on muulloinkin pyynnöstä annettava asianosaiselle ratkaisua koskeva pöytäkirjanote, johon on liitettävä valitusosoitus. 1) Kaikki vaaliluetteloa vastaan tehdyt oikaisuvaatimukset käsitellään vltk:n syyskuun 4 päivänä kello 19 pidettävässä kokouksessa, jossa siis voidaan suullisestikin esittää oikaisuvaatimuksia, jotka sisältävät muistutuksen esittäjän joko itsensä tekemän tai valtuutuksen nojalla jonkun toisen henkilön puolesta tehdyn vaatimuksen vaaliluetteloon äänioikeutettuna ottamisesta. Vltk. käsittelee vaatimukset ja joko ne hylkää tai hyväksyy. Vaaditun selityksen antamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua. Jos vaatimukseen liittyviä muotomääräyksiä ei ole noudatettu, vltk. ei käsittele asian asiallista puolta, vaan jättää vaatimuksen tutkittavaksi ottamatta. Käytännön kannalta on varsin tärkeää olla selvillä, mikä vaikutus vaaliluetteloa vastaan tehdyn muistutuksen käsittelyssä on sillä seikalla, että muistutuksen alaisen henkilön äänioikeuteen vaikuttavissa olosuhteissa on tapahtunut muutos vaaliluettelon allekirjoittamisen ja syyskuun 4 päivän välillä, hän on esim. tämän ajan kuluessa menettänyt kansalaisluottamuksensa tms. Tällaisessa tapauksessa on vltk:n otettava huomioon ne muutokset, jotka vaaliluettelon allekirjoittamisen jälkeen ovat sattuneet, mikäli niiden johdosta on laillisessa järjestyksessä esitetty oikaisuvaatimus (Kho 1933 II 3281). Ks. edellä 7 § 5 mom. Vltk:n tulee pitää pöytäkirjaa, josta käy esille asioiden käsittely. Kutakin henkilöä koskevasta oikaisuvaatimuksesta on tehtävä päätös, josta käy selville paitsi loppuratkaisu myös perustelut. Päätös on merkittävä pöytäkirjaan. 2) Momentissa mainituissa tapauksissa on vltk:n annettava päätöksestään asianosaiselle tieto pöytäkirjanotteella, johon on liitettävä 9 §:n mukainen valitusosoitus. Ote on puheenjohtajan tai puheenjohtajan ja sihteerin, milloin vltk. on keskuudestaan valinnut erityisen sihteerin, allekirjoitettava. 9 § Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun oikaisuvaatimusta koskevassa asiassa, hakekoon siihen muutosta lääninhallitukselta, jonka hallintoalueella ratkaisun tehnyt vaalilautakunta on, valituskirjalla, joka on toimitettava vaalilautakunnan puheenjohtajalle viimeistään 14 päivänä syyskuuta ennen kello kahtatoista. Vaalilautakunnan paheenjohtajan on viipymättä lähetettävä valituskirja omine lausuntoineen ja ote vaalilautakunnan pöytäkirjasta, jollei sitä ole valitakseen liitetty, sekä asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat lääninhallitukselle 1). Lääninhallituksen on annettava päätöksestään tieto vaalilautakunnalle. Vaalilautakunnan on ilmoitettava päätöksestä henkilölle, jonka äänioikeutta päätös koskee, sillä tavoin kuin 7 §:n 4 momentissa säädetään. Lääninhallituksen tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta. 1) Vltk:n päätökseen voidaan muutosta hakea lääninhallitukselta viimeistään syyskuun 14 päivänä ennen kello 12. Valitusoikeus ei kuitenkaan ole rajoittamaton, vaan se on ainoastaan a) sillä, jonka oikaisuvaatimuksen vltk. on jättänyt tutkittavaksi ottamatta tai hylännyt, b) sillä, jonka nimen vltk. tehdyn oikaisuvaatimuksen perusteella on vaaliluettelosta poistanut, c) jokaisella kunnassa äänioikeutetulla henkilöllä siitä, että vltk. on määrännyt vaaliluetteloon otettavaksi henkilön, joka ei siinä ole alkuaan ollut, sekä d) henkikirjoitusviranomaisella jokaista vltk. päätöstä vastaan (ks. 10 §)._Huomattavaa on, että vltk:lla itsellään ei ole valitusoikeutta vaaliluetteloa vastaan eikä sillä ole oikeutta tehdä esityksiä vaaliluettelon oikaisemisesta (5). 5. Helsingin kaup. maistraatti oli Uudenmaan läänin maaherralle esittänyt, että Suomen kansalainen tohtorinna C. T., jonka nimi oli virheellisesti vaaliluettelosta pyyhitty siksi, että hänet oli merkitty ulkomaalaiseksi, otettaisiin uudelleen vaaliluetteloon. Maaherra: koska C. T. ei ollut tehnyt oikaisuvaatimusta, ei maistraatin esitystä otettu huomioon. Kho vahvisti maaherran päätöksen. Kho 3/9 1930 n:o 183. Valitus on tehtävä kirjallisesti. Sen oheen on liitettävä virallisesti oikeaksi todistettu ote vltk:n pöytäkirjasta. Valituskirjelmä siihen liittyvine pöytäkirjanotteineen ja mahdollisesti liitettävine todistuksineen on joko valittajan itsensä tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava vltk:n puheenjohtajalle, jonka on viipymättä lähetettävä se oman lausuntonsa ja vltk:ssa kertyneiden asiakirjain ohella lääninhallitukselle. Jos valitusta ei ole seurannut vltk:n pöytäkirjanote, on puheenjohtajan liitettävä ote asiakirjoihin viran puolesta. Milloin valittaja itse ei ole valituskirjelmää allekirjoittanut, on valituksen mukaan siinäkin tapauksessa, että se lähetetään postitse, liitettävä asianajovaltakirja. Lääninhallituksen päätös on lopullinen. Lääninhallitus antaa päätöksestään tiedon vltk:lle, jonka tehtävänä on viipymättä toimittaa lääninhallituksen päätöksestä tiedoksianto asianomaiselle henkilölle sillä tavalla kuin 7 § 4 momentissa on tarkemmin säädetty. 10 §. Jos henkikirjoitusviranomainen katsoo, että henkilö on oikeudettomasti jätetty pois vaaliluettelosta tahi merkitty siihen äänioikeutta vailla olevaksi tai äänioikeutetuksi, on hänellä viran puolesta oikeus tehdä vaalilautakunnalle oikaisuvaatimus ja hakea muutosta vaalilautakunnan päätökseen 7 §:n 1 ja 3 momentissa sekä 9 §:n 1 momentissa säädetyssä järjestyksessä 1). 1) Erikoislaatuinen on se oikaisu- ja valitusoikeus, joka tässä pykälässä on annettu henkikirjoitusviranomaiselle. Lainsäätäjä pyrkiessään takaamaan vaaliluettelon asiallisen oikeellisuuden on katsonut tarpeelliseksi suoda asianomaiselle henkikirjoitusviranomaiselle oikeuden oikaisuvaatimuksen esittämiseen vltk:lle sekä valituksen tekemisen vltk:n päätöksestä. Henkikirjoitusviranomaisen oikaisu- ja valitusoikeus on yleinen, se voi kohdistua vaaliluettelosta poisjätettyihin tai siihen otettuihin ja kaikkiin vltk:n oikaisuvaatimusten johdosta tekemiin päätöksiin. Käytännöllinen tarkoitus on lähinnä ollut se, että henkikirjoittajalla, jos häneltä itseltään on virheellisesti jäänyt joku tai joitakuita henkilöitä pois pohjaluettelosta, olisi mahdollisuus oikaisuajan kuluessa viran puolesta vaatia korjausta. Mutta sen lisäksi henkikirjoitusviranomaisella on yleinen oikaisuja valitusoikeus. 11 §. Jollei vaalilautakunnalle ole säädetyn ajan kuluessa esitetty vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta, tehköön vaalilautakunta luetteloon merkinnän, että se on lainvoimainen 2). Jos muutosta on vaadittu, on vaalilautakunnan, sitten kun vaatimus on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu, merkittävä vaaliluetteloon siitä johtavat oikaisut, minkä jälkeen luetteloon on tehtävä merkintä, että se siten oikaistuna on lainvoimainen. Älköön vaalin toimittamista kuitenkaan estäkö taikka sen kumoamista aiheuttako se seikka, ettei lopullista päätöstä vaaliluettelon oikaisemisesta tehtyn vaatimukseen ole ennen vaalipäivää annettu tai vaalilautakunnan tietoon saatettu. Lainvoimaista vaaliluetteloa on vaalissa muuttamattomana noudatettava. 1) Edellä 5 §:n kohdalla on jo mainittu, että sen jälkeen kun vltk. on vaaliluettelon laadittuaan sen allekirjoittanut ja asettanut tarkastettavaksi, se ei voi viran puolesta ilman säädetyllä tavalla tehtyjä valituksia ryhtyä sitä korjaamaan, vaikka suuriakin virheellisyyksiä havaittaisiin. Tällaisessa tapauksessa on huolehdittava siitä, että vltk:lle tehdään oikaisuvaatimus, esim. 10 § edellyttämällä tavalla. 2) Kun vaaliluetteloa vastaan on esitetty muistutus on vltk:n odotettava, milloin sen johdosta annettu päätös on lainvoimainen, ennen kuin se tekee luetteloon lainvoimaisuusmerkinnän. Jos vltk:n oikaisuvaatimusten johdosta tekemistä päätöksistä ei ole jätetty vaalilautakunnan puheenjohtajalle KVaaliL 9 §:n mukaista valitusta, se on saanut lainvoiman, ja todistus voidaan jo silloin luetteloon merkitä. Jos taas lautakunnan päätöksestä on valitettu, lainvoimaisuusmerkintä on tehtävä vasta sitten, kun lainvoimainen päätös valituksesta on lautakunnalle tullut. Ellei sitä lautakunnalle saavu, on juuri ennen vaaleja tehtävä lainvoimaisuusmerkintä, kun havaitaan, ettei enää voi saapua vaaliluetteloa muuttavia päätöksiä. Vltk:n tulee tehdä vaaliluetteloon oikaisut ainoastaan siinä tapauksessa, että esitettyjen oikaisuvaatimusten ja valitusten johdosta on olemassa lainvoimainen päätös Niissä tapauksissa, joissa vltk:n päätöksestä tehty valitus ei ole johtanut lainvoimaiseen ratkaisuun, on vaaleissa noudatettava vaaliluetteloa sellaisena kuin se oli allekirjoitettu ja tarkastettavaksi esillepantu. Ks. valitusoikeudesta vaaliluettelon laatimisessa tapahtuneiden muotovirheiden johdosta KVaaliL 61 §:n kohdalla (oikeustapaus N:o 25) sekä vaaliluettelon valmistamista kumotun vaalin jälkeen KVaaliL 62 §:n kohdalla. 12 §. Vaalilautakunnan on äänioikeutetun tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen pyynnöstä annettava äänioikeutetulle, jonka osalta vaaliluettelo on lainvoimainen, järjestysnumerolla varustettu, värillistä paperia oleva ote, josta selviää, että hänen nimensä on vaaliluettelossa. Otteen yhteyteen on painettava siitä helposti irrotettava äänestyslippu, jonka kääntöpuolella on kunnan nimi siten, että se äänestyslippua taitettaessa jää taittamattomaksi. Vaaliluettelon otteen ohella on, mikäli mahdollista, annettava 30 §:ssä tarkoitettu ehdokaslistojen yhdistelmä. Ote on annettava maksutta. Vaaliluettelon otteen allekirjoittakoon vaalilautakunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä kaupungissa maistraatin ja kauppalassa kauppalanhallituksen määräämä henkilö. Joka haluaa saada vaaliluettelon otteen postitse, lähettäköön sitä koskevan, allekirjoittamansa pyynnön vaalilautakunnalle maksetussa kirjeessä ja ilmoittakoon siinä selvästi täydellisen nimensä, ammattinsa tai toimensa, syntymäaikansa, postiosoitteensa ja henkikirjoituspaikkansa vaalivuonna, jolloin kunnan nimen lisäksi myös on ilmoitettava kadun nimi ja asuintalon numero tai kylä ja tilan nimi tai numero. Vaalilautakunnan on, mikäli se voi tapahtua ennen ensimmäista vaalipäivää, lähetettävä pyydetty ote lunastuksetta kirjattuna lähetyksenä tai annettava postitse tieto, minkä vuoksi pyydettyä otetta ei voida lähettää. Pyyntö vaaliluettelon otteen postitse lähettämisestä voidaan myös osoittaa sen maalaiskunnan kunnanhallitukselle, minkä kunnan äänestysalueen vaaliluettelosta otetta pyydetään. Kunnanhallituksen on toimitettava pyyntö viipymättä edelleen vaalilautakunnalle 1). Vaaliluetteloon on äänioikeutetun nimen kohdalle merkittävä annetun otteen numero 2). Vaaliluettelon otteen antamisessa käytettävän lomakkeen vahvistaa sisäasiainministeriö 3). 1) Otteella äänestäminen toisessa äänestysalueessa kuin siinä, minkä vaaliluetteloon äänioikeutettu on merkitty, oli ensimmäistä kertaa sallittua v. 1950 kunnallisvaaleissa. KVaaliL sisältää myös säännökset otteella äänestämisestä. Ks. siitä KVaaliL 38 §. Otteella äänestäminen tapahtuu siten, että äänioikeutettu esittää vltk:lle sellaisen otteen vaaliluettelosta, joka osoittaa hänen olevan oikeutettu ottamaan sanottuun vaaliin osaa. Määräykset siitä, miten vaaliluettelon ote saadaan, sisältyvät 12 §:ään. Ote voidaan antaa vasta sen jälkeen, kun vaaliluettelo on saanut asianomaisen osalta lainvoiman. Kun tätä säännöstä verrataan KVaaliL 11 §:ään, havaitaan siitä, että vaaliluettelon ote voidaan antaa äänioikeutetusta, jonka äänioikeutta vastaan ei vaatimusta ole määräajassa tehty, vaikka vaaliluetteloon ei toisia henkilöitä koskevien oikaisuvaatimusten johdosta olisi voitukaan tehdä lainvoimaisuusmerkintää Pyyntö vaaliotteen saamisesta on vltk:lle tehtävä joko suullisesti, jos asianomainen henkilö sen esittää, tai kirjallisesti, jolloin kahden henkilön on todistettava, että pyyntö on asianomaisen henkilön itsensä tekemä. Vaaliluettelon ote on annettava värilliselle paperille. Kukin ote on varustettava järjestysnumerolla. Jotta helpotettaisiin äänestysmenettelyä ja turvattaisiin se, että otteella äänestäneen vaalilippu todella lähetetään oikeaan kuntaan, on laissa säädetty, että otteen yhteyteen on painettava siitä helposti irrotettava, esim. perforoitu äänestyslippu, jonka selkäpuolella on asianomaisen kunnan nimi siten, että se jää vaalilipun kokonaistaittamisen jälkeen näkyviin. (Vrt. KVaaliL 38 §). Otteen ohella on, mikäli mahdollista, äänioikeutetulle toimitettava KVaaliL 30 §:ssä tarkoitettu ehdokaslistojen yhdistelmä. Ote on annettava maksutta. Otteen allekirjoittaa vltk:n puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja tai se, jonka maistraatti tai kauppalanhallitus on tähän tehtävään määrännyt. Vltk. on velvoitettu toimittamaan pyydetyn vaaliotteen postitse asianomaiselle. Menettelystä tällaisessa tapauksessa on säännös 3 ja 4 momentissa. 2) Kun vltk. on antanut otteen vaaliluettelosta, on tästä tehtävä äänioikeutetun nimen kohdalle merkintä vaaliluetteloon ja siinä mainittava vaaliluettelon otteen järjestysnumero. Merkintä otteen antamisesta on vltk:aa sitova. Vltk. ei voi antaa uutta otetta, vaikka sille esitettäisiin todistuksia siitä, että ote ei ole saapunut perille tai että se on joutunut vieraisiin käsiin tai kadonnut. 3) Sisäasiainministeriön päätöksen suhteen lomakkeen muodosta ks. kirjan lopussa olevia asiakirjamalleja. 3 LUKU. Valitsijayhdistykset ja vaaliliitot. 13 §. Jos vähintään kymmenen kunnan jäsentä, joilla kunnallislain 15 §:n mukaan on kunnallinen äänioikeus 1), allekirjoittamallaan asiakirjalla on tiettyä kunnallisvaalia varten perustanut valitsijayhdistyksen ja asiakirjassa maininnut sen henkilön, jonka ehdokkaaksi asettamisesta he ovat sopineet, on sellaisella valitsijayhdistyksellä oikeus keskuslautakunnalta pyytää yhdistyksen ehdokkaan nimen julkaisemista ehdokaslistana ja sen ottamista vaalia varten laadittavaan ehdokaslistojen yhdistelmään. Sama henkilö älköön allekirjoittako useampaa kuin yhden 1 momentissa tarkoitetun asiakirjan. Muussa tapauksessa poistakoon keskuslautakunta hänen allekirjoituksensa mitättömänä kaikista asiakirjoista 2). Milloin kunnan vähäisen asukasluvun vuoksi on tarpeen, määrää sisäasiainministeriö, että 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet voi suorittaa pienempikin luku äänioikeutettuja kunnan jäseniä kuin 1 momentissa on säädetty, kuitenkin vähintään kolme. Ministeriön päätös on julkaistava asetuskokoelmassa viimeistään vaalivuoden toukokuun aikana 3). 1) Vy:n perustamisen voivat uuden KVaaliL mukaan suorittaa ne kunnan jäsenet, joilla KunL 15 §:n mukaan on tarkoitetussa kunnallisvaalissa äänioikeus. Vanhan kunnallisen vaalilain mukaan vy:n perustamisessa saivat olla mukana ne, jotka oli merkitty äänioikeutettuina vaaliluetteloon, siis muodollisesti äänioikeutetut, 13 §. uuden KVaaliL:n mukaan ratkaisevana on aineellinen äänioikeus. Vy:n perustajien äänioikeus tutkitaan aineellisen perusteen mukaan, täyttääkö henkilö KunL 15 §:n äänioikeudelle asettamat edellytykset. Vaaliluetteloon merkitseminen ei ole ratkaisevana, vaikka käytännössä lieneekin pidettävä äänioikeuden tutkimisessa riittävänä, että vy:n perustaja on äänioikeutettuna merkitty vaaliluetteloon, jollei kltk:lla ole tiedossa seikkoja, että häntä ei olisi pitänyt äänioikeutettuna vaaliluetteloon ottaa. 2) Vy:n perustaminen tapahtuu kirjallisesti. Perustamiskirja sisältää: a) sopimuksen yhden nimeltä ja ammatilta tai toimelta nimetyn henkilön asettamisesta vy:n ehdokkaaksi (yhden nimen ehdokaslistat pakolliset); b) pyynnön, että ehdokkaan nimi kltk:n toimesta julkaistaisiin ehdokaslistana ja otettaisiin vaalia varten laadittavaan ehdokaslistojen yhdistelmään; c) valtuutuksen yhdelle vy:n jäsenelle olla sen asiamiehenä ja toiselle jäsenelle olla asiamiehen varamiehenä; d) asiamiehelle annetun valtuutuksen 17 §:n 2 mom. edellyttämässä tapauksessa poistaa sellaisen ehdokkaan tai varaehdokkaan nimi ehdokaslistasta, joka on myös jonkin toisen vy:n ehdokas, sekä panna toinen henkilö näin poistetun sijaan; e) päiväyksen; sekä f) allekirjoituksena vähintään kymmenen, tai milloin sisäasiainministeriö 13 § 3 mom. nojalla on toisin määrännyt, vähemmän kuin 10, mutta vähintään kolmen, kunnassa äänioikeutetun omakätisen nimikirjoituksen. Perustamiskirjassa voidaan myös mainita yksi varaehdokas KVaaliL 14 §:n edellyttämiä tapauksia varten. Perustamisasiakirjan kaavan vahvistaa KVaaliL 23 §:n mukaan sisäasiainministeriö. Perustamisasiakirja on tehtävä tämän kaavan mukaan. Ehdokkaan ja varaehdokkaan nimet ja ammatit on selvästi mainittava. Sen sijaan ehdokkaan kotipaikkaa ei tarvitse merkitä, ellei sen ilmoittaminen ole tarpeen väärinkäsitysten välttämiseksi siitä, ketä henkilöä on tarkoitettu. Ehdokkaan täydellisen nimen ja ammatin täsmällinen ja selvä merkitseminen on erityisen tärkeä sen takia, että jos ammatti on jätetty mainitsematta (6) tai jos ehdokkaan nimi ei ole oikea (7 - 8, ks. edelleen Kho 1934 II 662 sekä oikeustapausta N:o 22 39 §:n kohdalla) tai muuten antaa aihetta väärinkäsityksiin (Ks. Kho 1935 II 66), menetellään vaalin tulosta laskettaessa KVaaliL 52 §:n 3 mom. mukaisesti siten, että tällaista ehdokasta ei oteta lopullista tulosta laskettaessa lainkaan huomioon. Milloin on siis syytä pelätä, että kunnassa on joku toinen samanniminen henkilö kuin ehdokkaaksi asetettu, on tarpeen merkitä myös hänen kotipaikkansa niin selvästi, että mitään väärinkäsitystä ei voi sattua. 6. Vuonna 1925 Vanajan kunnassa toimitetuissa kunnallisvaaleissa oli erään vy:n ehdokaslistassa August Saarinen -niminen henkilö, jonka ammattia tai tointa ei ollut merkitty. Vaalin tulosta laskettaessa ei häntä otettu huomioon (vaikkakaan listan hyväksi annettuja ääniä ei hylätty). Kho 1926 I 42. 7. Hollolan kunnassa vuonna 1925 toimitetuissa kunnallisvaaleissa 13 §. oli erään vy:n ehdokaslistassa maanviljelijä Vilho Mäkelä. Vaalin tulosta määrätessään kltk. jätti hänet huomioon ottamatta, koska kunnan vaaliluettelossa ei ollut sellaista nimeä. Päätöksestä valitettiin sillä perusteella, että Vilho Mäkelä oli sama henkilö, jonka nimi kirkonkirjoissa oli Vilho Lehtonen, mutta että hänet tunnettiin yleisesti Vilho Mäkelänä, jolla nimellä hän mm. maksoi veronsa ja oli tullut valituksi edellisellä kerralla valtuustoonkin. Maaherra katsoi, ettei ehdokasta ollut selvästi ilmoitettu ja hylkäsi valituksen. Kho: ei muutosta. Kho 1926 II 2452. 8. Vuonna 1956 Teuvan kunnassa toimitetuissa kunnallisvaaleissa oli erään vy:n ehdokaslistassa ehdokkaana maanviljelijä Arvo Perälä. Kho katsoi selvitetyksi, että Teuvan kunnassa on ollut kaksi maanviljelijä Arvo Perälää, eikä ehdokaslistalle N:o 79 merkitty Arvo Perälä niin ollen ole ollut selvästi nimetty (olisi pitänyt merkitä myös Perälän toinen etunimi). Kho kumosi lääninhallituksen ja keskuslautakunnan päätöksen, mikäli sillä Arvo Perälä on julistettu valituksi valtuutetuksi. Vy:n edustajana, joka toimii yhdistyksen puolesta ja nimissä vy:n ehdokaslistan julkaisemiseksi ja sen ottamiseksi ehdokaslistojen yhdistelmään, on yhdistyksen asiamies, jonka tulee saada valtuutus tähän tehtävään yhdistyksen perustamiskirjassa. Asiamieheksi voidaan valtuuttaa vain yksi henkilö. Samaten hänen varamiehekseen voidaan valtuutus antaa vain yhdelle. Asiamiehen tulee olla vy:n jäsen, s.o. hänen nimensä tulee olla yhdistyksen perustamiskirjan allekirjoittajien joukossa (Kho 1924 I 99). Samaten on asianlaita varamiehenkin suhteen. Perustamisasiakirja on päivättävä. Päiväys saa olla aikaisempikin kuin 15/8, jolloin kltk. pitää ensimmäisen kokouksensa, mutta ei myöhäisempi kuin se päivä, jolloin perustamiskirja jätetään kltk:lle. Täydennysvaalissa ei vy:tä voida perustaa ennen vaalikuulutusta. Vy:n perustamiskirjassa tulee olla vähintään 10 äänioikeutetun allekirjoitus. Vy:n perustajain tulee kirjoittaa omakätisesti nimensä asiakirjaan. Sen sijaan ammatin tai toimen ja kotipaikan merkitseminen ei ole välttämätön. Asianmukaista on, että nimet kirjoitetaan musteella tai kosmoskynällä, mutta lyijykynälläkin kirjoitettu allekirjoitus lienee hyväksyttävä, jos se on selvä. Puumerkin piirtäminen on sallittua, milloin kyseessä on kirjoitustaidoton tai muuten kirjoittamaan kykenemätön henkilö, mutta sellaisessa tapauksessa on merkittävä puumerkin kohdalle sen tekijän täydellinen nimi. Virheellisyys tässä suhteessa voi aiheuttaa vy:n ehdokaslistan hylkäämisen, mikäli allekirjoittajia on perustamisasiakirjassa niin vähän, että niitä virheellisesti tehtyjen tultua poistetuksi ei ole säädettyä määrää (9). 9. Maarian kunnan kunnallisvaaleja varten oli annettu vy:n perustamiskirja, johon yhdistyksen asiamies oli ilmoittanut kirjoittaneensa seitsemän henkilön nimet heidän pyynnöstään, mutta puumerkkiä ei yhdenkään kohdalle ollut merkitty. Kltk. oli hylännyt asiamiehen tekemän pyynnön vy:n ehdokaslistan julkaisemisesta ja antanut perustamiskirjan takaisin asiamiehelle virheellisyyksien korjaamista varten. Asiamies oli palauttanut kltk:lle perustamiskirjan siten korjattuna, että ne 7 vy:n perustajaa, joiden nimet asiamies oli kirjoittanut, olivat kukin omakätisesti piirtäneet nimimerkkinsä nimiensä alle ja erityisessä kirjalliseen muotoon laaditussa todistuksessa ilmoittaneet. että asiamies oli heidän pyynnöstään kirjoittanut perustamiskirjaan heidän nimensä. Kho 13 §. katsoi, ettei kyseellistä vy:tä ollut perustettu laillisella tavalla, koska allekirjoittajia, kun nämä seitsemän poistettiin, ei ollut riittävää määrää. Kho 1931 II 1881. Vy:n perustajien tulee olla äänioikeutettuja, s.o. KunL:n 15 §:n mukaan äänioikeuden asialliset edellytykset täyttäviä kunnan jäseniä. Jotta kltk. voisi tämän tarkastaa, on välttämätöntä, että perustajien omakätiset allekirjoitukset ovat niin selvästi kirjoitetut, että ei ole epätietoisuutta, kuka allekirjoittaja on. Sellaisessa tapauksessa, että nimikirjoitus kirjoitustavan vuoksi on epäselvä, on sallittua, että esim. lyijykynällä nimen alle merkitään allekirjoittajan nimi luettavalla käsialalla. Jos vy:n perustajan nimikirjoitus ei vastaa hänen täydellistä nimeään sellaisena kuin se on merkitty esim. henkikirjaan ja vaaliluetteloon, ei yksin tämä seikka oikeuta katsomaan, että perustaja ei ole äänioikeutettu, sillä useinhan nimikirjoitus ei ole yhtä täydellinen kuin henkilön virallinen nimi (Ks. Kho 1934 II 1160. Veli Antero Toivonen oli otettu vaaliluetteloon Veli Toivosena ja hän oli allekirjoittanut vy:n perustamiskirjan nimellä Antti Toivonen. Allekirjoitus hyväksyttiin.) Virheellinen nimen merkintä vaaliluetteloon ei vaikuta henkilön äänioikeuteen. Usein on syntynyt epäselvyyttä siitä, voiko vy:n perustajana esiintyä yhdistyksen ehdokas ja voiko ehdokas esiintyä oman vy:nsä asiamiehenä. Kun mitään esteellisyyssäännöksiä näissä suhteissa ei ole olemassa, täytyy pitää selvänä, että ehdokas voi allekirjoittaa vy:nsä perustamiskirjan (KVaaliL 17 §:n 1 mom. edellytetään tällainen tapaus), vieläpä toimia yhdistyksen asiamiehenäkin Vy:n perustajien lukumäärän tulee olla vähintään 10. 13 §:n 3 momentin edellyttämissä poikkeustapauksissa riittää vähemmänkin. Kun joku allekirjoittajista saattaa olla äänioikeutta vailla jne., on turvallisinta hankkia vy:n perustajiksi muutamia nimiä enemmän kuin alin määrä. Jos äänioikeutettujen allekirjoittajien lukumäärä jää alle minimin, on vy:n puolesta tehty pyyntö hylättävä, ja sen ehdokaslistaa ei oteta ehdokaslistojen yhdistelmään (10). 10. Määräaikana kltk:lle jätetyssä vy:n perustamiskirjassa oli riittämätön määrä allekirjoittajia. Määräajan päätyttyä annettiin vy:n puolesta kltk:lle lisäkirjoitus, jossa eräät kunnassa vaalioikeutetut ilmoittivat yhtyvänsä k.o. vy:n perustajiin. Kltk. hylkäsi vy:n puolesta tehdyn hakemuksen yhdistyksen ehdokaslistan vaalilippuun ottamisesta. Kho hyväksyi kltk:n menettelyn, koska kvl. 8 ja 12 §:n mukaan vain vy:n puolesta voitiin kltk:lle jättää hakemus ehdokaslistan julkaisemisesta ja ottamisesta vaalilippuun, mutta sitä henkilöryhmää, jonka puolesta asiamies kyseellisessä tapauksessa oli jättänyt asiakirjan, ei voitu vy:tä aikovien henkilöiden puuttuvan lukumäärän takia pitää sellaisena yhdistyksenä, ja kun myöhemmin kltk:lle esitetyn täydennyskirjelmän allekirjoittajia ei voitu katsoa vy:n perustajiksi, koska tämä täydennyskirjelmä oli kltk:lle annettu vasta määräajan umpeenkuluttua. Kho 1920 I 102. (Oikeuskanslerin kertomus 1920, s. 24.) Jos sama henkilö on allekirjoittanut useamman kuin yhden vy:n perustamiskirjan, tulee kltk:n kaikista asiakirjoista poistaa hänen allekirjoituksensa. Jos nyt tällaisen poistamisen jälkeen allekirjoituksia ei olisi riittävästi, täytyy katsoa, että tässä samaten kuin muissakin tapauksissa, jolloin laillisten perustajien lukumäärä ei ole riittävä, ehdokaslistaa ei voida hyväksyä. 3) Yhden nimen listojen tultua v. 1953 pakollisiksi, täytyy kunnallisvaaleja varten perustaa niin monta vy:tä, että pienissä kunnissa ei voida vaatia vähintään 10 allekirjoittajaa. Sen vuoksi sisäasiainministeriö on oikeutettu päätöksellä, joka julkaistaan asetuskokoelmassa viimeistään vaalivuoden toukokuussa, määräämään, että perustamiskirjan allekirjoittajien lukumäärä tietyissä kunnissa voi olla vähemmän kuin 10, kuitenkin vähintään 3. 14 §. Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, on päivättävä, ja siinä olevassa ehdokaslistassa on mainittava sen henkilön nimi, jota ehdotetaan valtuutetuksi, sekä tämän ammatti tai toimi. Siinä voidaan myös 16, 17 ja 49 §:ssä tarkoitettujen tapausten varalta nimetä yksi varaehdokas. Ehdokaslistassa ei saa olla muita merkintöjä, paitsi jos ne ovat välttämättömiä ehdokkaan henkilöllisyyden täsmentämiseksi. Asiakirjassa on yksi valitsijayhdistyksen jäsen valtuutettava olemaan sen asiamiehenä ja toinen jäsen asiamiehen varamiehenä 1). 1) Ks. selityksiä edellisen pykälän kohdalla. Asiamies voi olla vltk:n mutta ei kltk:n jäsen, kun taas vaalissa ehdokkaana oleva voi kuulua molempiin lautakuntiin (11_13). Ks. kuitenkin lopputulosta oikeustapausten N:o 12 ja 20 kohdalla. Ehdokaslistan laatimisessa on huomattava, että siihen ei saa tehdä muita merkintöjä kuin ne, jotka ovat tarpeen ehdokkaan yksilöimiseksi. Niinpä ehdokaslistaan ei saa merkitä mitään tunnuslausetta taikka yleispyrintöä. Jos tämä sallitaan, on seurauksena koko vaalien kumoaminen. (Ks. Kho 1919 II 2435.) 11. Toimittaja Eero Koli oli valittanut Imatran kauppalassa 1953 toimitetuista kunnallisvaaleista lääninhallitukseen ja valituskirjassaan mm. lausunut, että keskuslautakunta oli 25 päivänä elokuuta 1953 pitämässään kokouksessa alustavasti ja 2 päivänä syyskuuta 1953 lopullisesti hylännyt myöhään annettuina Kolin 29 valitsijayhdistyksen puolesta lautakunnalle 25 päivänä elokuuta 1953 jättämät ehdokaslistat. Keskuslautakunnan päätös oli valittajan mielestä kuitenkin virheellinen, sillä hakemuskirjat oli annettu ennen klo 12 eli siis määräajassa. Edelleen Koli on esittänyt, että vaalia valmisteltaessa ja toimitettaessa oli muutenkin toimittu laista poikkeavassa järjestyksessä, sillä keskuslautakunnan jäsen Einar Backman oli siitä lukien, kun hän oli esiintynyt keskuslautakunnassa erään valitsijayhdistyksen ja eräiden muiden yhdistysten vaaliliiton asiamiehenä, ollut esteellinen toimimaan keskuslautakunnan jäsenenä. Keskuslautakunta on valituksen johdosta antamassaan selityksessä mm. lausunut, että Eero Kolin tullessa edellä mainittuna päivänä vaaliasiakirjojen vastaanottopaikaksi määrättyyn huoneistoon keskuslautakunnan puheenjohtajan kello oli ollut puolitoista minuuttia yli 12. Lääninhallitus on päätöksessään katsonut, ettei Eero Kolin jättämien valitsijayhdistysten ehdokaslistojen julkaisemista koskevien hakemusten ollut esitetyn selvityksen perusteella riidattomasti osoitettu saapuneen keskuslautakunnalle liian myöhään. Lisäksi lääninhallitus on katsonut selvitetyksi, että keskuslautakunnan jäsen Einar Backman oli toiminut yhden valitsijayhdistyksen asiamiehenä sekä sen ja eräiden muiden valitsijayhdistysten muodostaman vaaliliiton asiamiehenä ja että Backmania oli niin ollen oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan pidettävä esteellisenä toimimaan keskuslautakunnan jäsenenä. Tämän vuoksi ja kun Backman edellä sanotusta huolimatta oli keskuslautakunnassa ollut päättämässä edustamiensa yhdistysten ja kilpailevien valitsijayhdistysten hakemusten laillisuudesta ja äänten laskennassa tarkastanut sekä oman yhdistyksensä ja muiden yhdistysten ehdokkaiden hyväksi annetut äänestysliput ja päättänyt, olivatko ne tai osa niistä hyväksyttävä vai hylättävä, sekä ollut myös vahvistamassa vaalin tulosta, niin ja kun Imatran kauppalassa suoritettava vaali oli näin ollen edellä mainitusta syystä tapahtunut laista poikkeavassa järjestyksessä, lääninhallitus on kunnallisvaalilain 61 §:n nojalla kumonnut puheenaolevan kauppalanvaltuutettujen vaalin sekä määrännyt keskuslautakunnan viipymättä ryhtymään toimenpiteisiin uuden vaalin toimittamiseksi laillisessa järjestyksessä. Lääninhallituksen päätöksestä valitettiin. Kho, poistaen ennenaikaisena lääninhallituksen päätöksessä olevan lausunnon siitä kysymyksestä, olivatko Eero Kolin jättämät, valitsijayhdistysten ehdokaslistojen julkaisemista tarkoittavat hakemukset saapuneet keskuslautakunnalle ajoissa, katsoi lääninhallituksen päätöksessä mainitun lainkohdan nojalla, ettei ole esitetty syytä lääninhallituksen päätöksen lopputuloksen muuttamiseen, joka päätös siis jää voimaan, kuitenkin siten selvennettynä, että asia saatetaan siihen tilaan, missä se oli ennen kuin keskuslautakunta käsitteli asian edellä mainitussa 25-päivänä elokuuta 1953 pidetyssä kokouksessa. Kho I /2 1954 No 524. 12. Harry Ruohonen oli valittanut eri perusteilla Hyrynsalmen kunnassa v. 1953 toimitetuista kunnallisvaaleista, jolloin lääninhallitus oli hylännyt valituksen. Lääninhallituksen päätökseen Ruohonen on hakenut muutosta, ja valituskirjassaan esittänyt, että kltk:n puheenjohtaja Timo Moilanen sekä jäsenet Antti Kinnunen, Kalevi Korhonen, Antti Kemppainen ja K. E. Keränen olivat olleet esteelliset toimimaan lautakunnassa, Moilanen ja Korhonen ehdokkaina vaalissa, Kinnunen ja Keränen valitsijayhdistysten asiamiehinä ja viimeksimainittu myös vaaliliiton asiamiehena ja että niin ikään eräiden vaalilautakuntien jäsenet G. V. Juntunen, Jaakko Pääkkönen, Urho Heikkinen, Valto Vaaranmaa, Antti Kinnunen, Urho Kemppainen, Heikki Kaartinen ja Paavo Juntunen valitsijayhdistysten asiamiehinä ja Valto Vaaranmaa myös vaaliliiton asiamiehenä olivat olleet esteellisiä vaalilautakunnan jäseniksi, sekä että valtuutettu ehdokas Toivo Väkiparta oli toiminut kirkonkylän vaalilautakunnan avustajana, vaikka hän oli ollut erään valitsijayhdistyksen ja vaaliliiton asiamies, jota paitsi kaikkien vaalilautakuntien jäseninä oli toiminut ehdokkaita. Näillä ja lääninhallituksessa esittämillään muilla perusteilla Ruohonen on vaatinut, että lääninhallituksen päätös kumottaisiin. Kho on päätöksessään lausunut mm., etteivät vaalilautakuntien jäsenet ole olleet esteellisiä toimiinsa sillä perusteella, että he ovat olleet valitsijayhdistyksen tai sen ja vaaliliiton asiamiehiä tai vaalissa ehdokkaita. Mitä taas tulee kltk:n osalta tapahtuneiksi väitettyihin virheisiin Kho katsoo tosin, että K. E. Keränen ja Antti Kinnunen, jotka ovat olleet, ensiksimainittu valitsijayhdistyksen asiamies sekä sen ja eräiden muiden valitsijayhdistysten muodostaman vaaliliiton asiamies ja Kinnunen valitsijayhdistyksen asiamies, ovat 0K 13:1:n mukaan verrattuna KunL:n 24 §:n 1 momenttiin, olleet esteellisiä toimimaan kltk:n jäseninä päätettäessä heidän edustamiensa ja muiden valitsijayhdistysten hakemusten hyväksymisestä, niitten hyväksi annettujen äänestyslippujen hyväksymisestä tai hylkäämisestä ja vaalin tuloksen vahvistamisesta, mutta että kltk:n muut jäsenet eivät ole olleet esitetystä syystä esteellisiä ottamaan osaa päätösten tekemiseen lautakunnassa. Koska kuitenkaan kltk:n kahden jäsenen esteellisyyden ei voida katsoa aiheuttaneen vaalin tuloksen muuttumista, niin Kho harkitsee oikeaksi jättää asian näissäkin kohdin sen lopputuloksen varaan, johon lääninhallitus valituksenalaisessa päätöksessä on johtunut. Kho 13/41954 N:o 2000. 13. Niilo Laakso oli valittanut Enontekiön kunnassa v. 1953 toimitetusta kunnallisvaalista, jolloin lääninhallitus oli hylännyt valituksen. Laakso oli lääninhallituksessa esittämillään perusteilla ja koska kltk:n jäsenet Juho Baas ja Frans Eira jotka olivat olleet vaalissa ehdokkaita. olivat olleet esteellisiä toimimaan kltk:n jäseninä, vaatinut, että lääninhallituksen päätös kumottaisiin ja Enontekiön kunnassa määrättäisiin uusi vaali toimitettavaksi. Kho on ratkaissut asian seuraavasti: koska Juho Baasin ja Frans Eiran, jotka ovat olleet ehdokkaina puheenaolevassa vaalissa, ei voida katsoa tämän vuoksi olleen esteellisiä toimimaan kltk:n jäseninä, niin tällä ja lääninhallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainituilla perusteilla Kho katsoo, ettei ole esitetty syytä sen lopputuloksen muuttamiseen, johon lääninhallitus päätöksessään on johtunut. Kho 13/4 1956 N:o 2001. 15 §. Hakemus valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemisesta on asiamiehen itsensä tai hänen valtuuttamansa kirjallisesti annettava keskuslautakunnalle viimeistään 25 päivänä elokuuta ennen kello kahtatoista. Jos hakemus on annettu postissa kuljetettavaksi niin aikaisin, että sen olisi viimeistään sanottuna määräpäivänä pitänyt saapua keskuslautakunnalle, älköön ehdokaslistaa hakemuksen myöhästymisen vuoksi jätettäkö ehdokaslistojen yhdistelmään ottamatta, mikäli hakemus voidaan tutkia 27 §:ssä mainitussa keskuslautakunnan kokouksessa. Hakemukseen on liitettävä asiakirja, jolla valitsijayhdistys on perustettu, ja erikseen kirjoitettu ehdokaslista. Hakemuksessa asiamiehen on vakuutettava, että ne henkilöt, joiden nimet ovat allekirjoituksina asiakirjassa, ovat kunnassa äänioikeutettuja ja että he omakätisesti ovat sen allekirjoittaneet 1). Jos asiamies tahallisesti taikka huolimattomuudesta on todistanut sellaista, joka ei ole totta, tahi muutoin tehtävässään virheellisesti menetellyt, rangaistakoon häntä niin kuin virkamiestä virkarikoksesta 2). ASIAMIEHEN HAKEMUS. 1) Vy:n asiamiehen tulee huolehtia siitä, että yhdistyksen ehdokaslista tulee otetuksi vaaleissa käytettävään ehdokaslistojen yhdistelmään. Sitä varten hänen tulee jättää siitä viimeistään elokuun 25 päivänä ennen kello 12 päivällä kltk:lle kirjallinen hakemus.* Mikäli hakemuksen sisäänjättö ei ole riidattomasti myöhästynyt, ei ehdokaslistaa voida sillä perusteella hylätä. Ks. oikeustapausta N:o 11 sekä Kho 11/6 1954 N:o 3152. Hakemuksen tulee sisältää: * Hakemuksesta ja perustamiskirjasta tehdään yleensä eri asiakirjat. Mutta jos ne olisivat samassa asiakirjassa, ei pyyntöä sen perusteella voida hylätä. 1) anomus, että vy:n ehdokaslista julkaistaisiin ja otettaisiin vaalilippuun; 2) asiamiehen vakuutus, että ne henkilöt, jotka ovat vy:n perustamiskirjan allekirjoittaneet, ovat a) kunnassa äänioikeutettuja ja b) omakätisesti perustamiskirjan allekirjoittaneet; 3) ilmoitus liittymisestä vaaliliittoon joidenkin toisten vy:sten kanssa (ks. siitä tarkemmin KVaaliL 19, 20 §); 4) päiväys; sekä 5) asiamiehen omakätinen allekirjoitus, jota ei tarvitse oikeaksi todistaa, kuten asianlaita on valtiollisissa vaaleissa. Hakemuksen kaavan vahvistaa KVaaliL 23 §:n mukaan sisäasiainministeriö. Tätä hakemuskaavaa on noudatettava. Valitsijayhdistyksen asiamiehen tehtävä on siinämäärin henkilökohtainen, että sitä ei saa siirtää kenellekään toiselle. Asiamiehen itsensä on siitä huolehdittava. Asiamiehelle on myös määrättävä varamies. Varamies tulee asiamiehen tilalle, milloin asiamies syystä taikka toisesta estyy tehtävänsä hoitamisesta. Varamiehen ei tarvitse esittää mitään todistusta siitä, että varsinainen asiamies on jättänyt hänelle tehtävien suorittamisen, todistukseksi riittää, että varamiehellä on esitettävänään valitsijayhdistyksen perustamiskirja. Hakemuksen päiväys ei saa olla aikaisempi kuin perustamiskirjan päiväys eikä myöhäisempi kuin sisäänjättöpäivän päivämäärä. Asiamies voi jättää hakemuksensa joko itse tai valtuutetun välityksellä ja myös postitse lähettäminen on sallittua. Postin käyttämisen suhteen on vielä olemassa se järjestely, että milloin asiakirjat on todistettavasti annettu postiin niin aikaisin, että niiden olisi pitänyt viimeistään määräaikaan olla lautakunnalla, on tällaista lähettämistapaa pidettävä pätevänä, mikäli hakemus voidaan tutkia 27 §:ssä mainitussa kltk:n kokouksessa syyskuun 2 päivänä. Kltk:n tulee merkitä muistiin asiamiehen osoite sekä miten tieto hänelle voidaan parhaiten toimittaa. Asiamiehen oma etu vaatii, että kltk:lla on tästä aina oikea tieto, joten asiamiehen on osoitteestaan annettava selvitys kirjeessään kltk:lle. Kltk. voi tarvita asiamiehen osoitetta KVaaliL 26, 27 ja 28 § edellytetyissä tapauksissa. Kun asiamies on jättänyt hakemuksen siihen kuuluvine asiakirjoineen kltk:lle, hän ei enää ole oikeutettu niihin tekemään korjauksia. Kuitenkin on sallittua, että asiamies ottaa asiakirjat takaisin kltk:lta, mikäli asiakirjojen jättämisaikaa vielä on jäljellä. Jos asiamies siis huomaa, että hänen kltk:lle jättämissään asiakirjoissa on jokin puutteellisuus tai virheellisyys, hän on oikeutettu ennen elokuun 25 päivää klo 12 päivällä, aikana, jolloin asiakirjoja saadaan kltk:lle jättää, ottamaan vaaliasiakirjat kltk:lta pois, tekemään niihin asianmukaiset korjaukset ja jättämään ne uudelleen kltk:lle ennen määräajan loppumista. Mutta elokuun 25 päivän klo 12 jälkeen ei asiakirjoja saa ottaa pois eikä tehdä niihin korjauksia muuta kuin kltk:n tekemän päätöksen nojalla. Milloin vaaliasiakirjoja otetaan pois kltk:lta sellaiseen aikaan, jolloin se on sallittua, aiheutuu siitä vaaliasiakirjoille merkityn järjestysnumeron muutos. Ks. siitä KVaaliL 26 §. Asiakirjojen vastaanottamisesta ks. KVaali 25 §:n selitykset. Joskus joku vy:n perustaja haluaisi peruuttaa kirjoittamansa allekirjoituksen perustamiskirjassa. Jälkeen 25/8 klo 12 se ei käy missään tapauksessa päinsä. Ennen sitä se on sallittua vain vy:n asiamiehen suostumuksella, mikäli hän näet suostuu ottamaan hakemuksensa pois kltk:lta, sallii k.o. henkilön siitä poistaa nimensä ja jättää sitten, ehkä täydennettynä jollakin toisella nimellä, asiakirjat uudelleen kltk:lle. Kunnalliset luottamustoimet ovat pakollisia kansalaistehtäviä, joihin henkilö yleensä voidaan valita vastoin tahtoaankin. Tästä johtuu, että kunnallisvaaleissa ei ehdokkaaksi asetettavan omaa suostumusta kaivata. Tosin KunL 18 §:n mukaan valtuutetuksi valittu voi kieltäytyä tietyissä tapauksissa valtuutetun toimesta, mutta vaikkapa henkilöllä olisi esitettävänään sanotussa lain kohdassa mainitut ehdottomat kieltäytymisperusteet ei hänellä liene oikeudellisesti sitovaa mahdollisuutta kieltäytyä ryhtymästä vaaliehdokkaaksi. Kltk. ei näet ole oikeutettu poistamaan henkilön nimeä ehdokaslistalta sillä perusteella, että hän KunL 18 §:ssä edellytettyyn ehdottomaan kieltäytymisperusteeseen vedoten sitä vaatii. Toinen asia tietenkin on, että esim. 60 vuotta täyttäneellä henkilöllä on KunL 18 §:n nojalla oikeus saada ero valtuutetun toimesta. Se seikka, että kunnan vaalikelpoisilla kansalaisilla ei ole ollut oikeutta kieltäytyä ehdokkuudesta, on kuitenkin aiheuttanut tietynlaista vallattomuutta kunnallisvaaleissa. Niinpä ei ole ollut vuosien mittaan harvinaista, että ehdokaslistalle on otettu epälojaalisessa tarkoituksessa henkilöitä, jotka ovat kuuluneet vieraaseen mielipidesuuntaan. Tällä tavoin on pyritty hankkimaan ääniä vastakkaisen puolueen kannattajilta. Toimenpiteistä tällaisen mahdollisuuden varalta ks. 17 §. 2) Asiamies on tehtäväänsä suorittaessaan virkamies ja joutuu virheellisestä menettelystään virkarikoksesta säädettyyn vastuuseen. 16 §. Jos valitsijayhdistyksen ehdokaslistaan otettu henkilö kuolee, on asiamiehen poistettava hänen nimensä ehdokaslistasta. Jos ehdokaslistassa on nimetty varaehdokas, pankoon asiamies hänet ehdokkaaksi 1). 1) Tämän voi asiamies tehdä kirjallisesti kltk:lle viimeistään 5/9 ennen klo 12. Ks. 17 § 2 mom. 17 §. Milloin valitsijayhdistyksen ehdokaslistaan on ehdokkaana tai varaehdokkaana otettu henkilö, joka on myös toisen valitsijayhdistyksen ehdokaslistassa, on hänellä oikeus saada nimensä poistetaksi ehdokaslistasta, jollei hän ole valitsijayhdistyksen Jäsen tahi muutoin suostunut valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi 1). Jos valitsijayhdistys sen johdosta, että sen ehdokas tai varaehdokas on myös toisen valitsijayhdistyksen ehdokaslistassa, haluaa poistaa hänen nimensä listastaan tai panna toisen sen sijaan, olkoon yhdistyksellä siihen oikeus. Jos siinä asiakirjassa, jolla valitsijayhdistys on perustettu, asiamiestä ei ole nimenomaan valtuutettu päättämään edellisessä momentissa tarkoitetusta toimenpiteesta, voidaan se suorittaa ainoastaan sellaisen päivätyn kirjallisen julkilausuman nojalla, Jonka on allekirjoittanut vähintään puolet ensiksi mainitun asiakirjan allekirjoittajista Ja Jossa on asiamiehen vakautus, että allekirjoitukset ovat omakätisiä 2). 1) Tästä lainkohdasta havaitaan, että sama henkilö voidaan asettaa useamman kuin yhden vy:n ehdokkaaksi. On luonnollista, että kun vain yhden nimen listat ovat sallittuja, saman vaaliliiton sisällä ei sama henkilö voi olla useamman ehdokaslistan ehdokkaana. Mutta sama henkilö voi kyllä olla ehdokkaana eri vaaliliitoista. Jotta tällaiseen mahdollisuuteen liittyvät muodottomuudet ja väärinkäsitykset voitaisiin estää, on vastoin tahtoaan vy:n ehdokkaaksi asetettu henkilö oikeutettu saamaan nimensä pyyhityksi pois listalta, jollei hän ole vy:n jäsen tai muutoin ole suostunut siihen, että hänet asetetaan yhdistyksen ehdokkaaksi. Kuten havaitaan, tämä oikeus kieltäytyä ehdokkuudesta on rajoitettu ainoastaan sellaiseen henkilöön, joka on toisenkin vy:n ehdokkaana. Lakiin otettu järjestely on siinä suhteessa paikallaan, että se periaatteessa säilyttää kunnallisen luottamustoimen yleisen luonteen pakollisena kansalaistehtävänä. Myös vy. on oikeutettu poistamaan myös toisella listalla olevan ehdokkaan listastaan. Ks. 2 mom. selitystä. Henkilön, joka haluaa nimensä poistetuksi ehdokaslistalta, on siitä tehtävä kltk:lle kirjallinen anomus viimeistään 2 päivänä syyskuuta ennen klo 12 päivällä. Ks. KVaaliL. 18 § 1 mom. 2) Jos vy. havaitsee, että sen ehdokaslistalla oleva ehdokas tai varaehdokas on myös jonkin toisen vy:n ehdokaslistassa ehdokkaana tai varaehdokkaana, on se oikeutettu poistamaan hänen nimensä listaltaan. Myös voi vy. panna toisen henkilön näin poistetun tilalle ehdokaslistaan. Tässä mainittu ilmoitus kltk:lle ehdokaslistan muuttamisesta on tehtävä KVaaliL 18 § 2 mom. mukaan kirjallisesti viimeistään 5/9 ennen klo 12. Vy. voi perustamisasiakirjassaan valtuuttaa asiamiehen tekemään kltk:lle ilmoituksen ehdokaslistan muuttamisesta 17 §:n 2 mom. edellyttämässä tapauksessa. Jollei perustamisasiakirjassa ole tällaista valtuutusta asiamiehelle annettu, on meneteltävä 17 § 3 momentin ja 18 § 2 momentin säätämällä tavalla. 18 §. Vaatimus, jota tarkoitetaan 17 §:n 1 momentissa, on esitettävä kirjallisesti keskuslautakunnalle viimeistään 2 päivänä syyskuuta ennen kello kahtatoista 1). Ilmoitus valitsijayhdistyksen ehdokaslistan muuttamisesta 16 § n Ja 17 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa on asiamiehen tehtävä kirjallisesti keskuslautakunnalle viimeistään 5 päivänä syyskuuta ennen kello kahtatoista. Jos ilmoitus koskee 17 §:n 2 momentissa tarkoitettua tapausta, on ilmoitukseen liitettävä 17 §:n 3 momentissa mainittu vakuutus 2). 1) Ks. selitystä 17 § 1 mom. kohdalla. 2) Asiamiehen on tehtävä ilmoitus kltk:lle kirjallisesti viimeistään 5/9 ennen klo 12. Jollei asiamiestä ole perustamisasiakirjassa valtuutettu muuttamaan ehdokaslistaa 17 §:n 2 mom. edellyttämissä tapauksissa, on asiamiehen ilmoitusta seurattava 17 §:n 3 mom. mainittu vy:n perustajien julkilausuma, johon sisältyy asiamiehen vakuutus allekirjoitusten omakätisyydestä. Jos sitä vastoin asiamies tekee muutosilmoituksen perustamisasiakirjaan sisältyvän valtuutuksen perusteella, ei mitään erityisvakuutusta tarvita, joten 18 § 2 mom. toinen lause näyttää sanonnaltaan epätarkalta. 19 §. Kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus yhtyä vaaliliitoksi, mikä tapahtuu siten, että kukin yhdistys antaa julkilausuman vaaliliiton perustamisesta ja tekee siitä ilmoituksen keskuslautakunnalle 15 §:ssä mainitussa hakemuskirjassa 1). Vaaliliiton ehdokaslistoja saa olla yhteensä enintään vaalissa valittavien valtuutettujen kaksinkertainen määrä 2). 1) Vaaliliiton muodostaminen tapahtuu julkilausumalla, jonka allekirjoittavat sekä vy:n että vaaliliiton asiamiehet. Se voidaan antaa samassa asiakirjassa kuin lähinnä edellyttää, että julkilausuma on erillinen asiakirja. Julkilausuman varsinaisena sisältönä on ilmoitus, että vy. on päättänyt yhtyä vaaliliittoon niiden vy:ten kanssa, jotka ovat hyväksyneet saman tunnuksen vaaliliittoon yhtymistä varten. Ilmoitus vaaliliiton perustamisesta on sisällytettävä asiamiehen hakemukseen, josta on tehty selkoa 15 §:n kohdalla. 2) Yhden nimen ehdokaslistat edellyttävät, että vaaliliitolla tulee olla mahdollisuus asettaa kaksi kertaa kunnassa valittavien valtuutettujen kokonaislukua suurempi määrä ehdokkaita, että jokaiselle valtuutetulle voitaisiin määrätä varamies. 20 §. Vaaliliiton perustamista koskevassa julkilausumassa ilmoitettakoon se tunnus, joka vaaliliittoon yhtmistä varten on liitolle hyväksytty, ja annettakoon siinä valtuutus vähintään yhdelle vaaliliittoon kuuluvan valitsijayhdistyksen asiamiehelle toimia liiton asiamiehenä ja toiselle olla varamiehenä. Julkilausumassa voidaan myös ehdottaa vaaliliiton ehdokaslistojen lopulliseen yhdistelmään otettavaksi vaaliliiton yhteinen nimitys, josta keskuslautakunta päättää. Julkilausuma on päivättävä sekä valitsijayhdistyksen ja vaaliliiton asiamiehen allekirjoitettava 1). 1) Julkilausuma sisältää ilmoituksen, että vy. yhtyy vaaliliittoon niiden toisten vy:ten kanssa, jotka ovat myös hyväksyneet julkilausumassa mainitun tunnuksen vaaliliittoon yhtymistä varten. Vy:n tunnus on teknillinen apukeino: kaikki ne vy:t, joilla on sama tunnus, kuuluvat samaan vaaliliittoon. Vaaliliiton tunnus ei esiinny muualla kuin julkilausumassa. Kun vaaliliittojen perustaminen poikkeuksetta on selvillä jo vy:ten perustamisvaiheessa, on katsottu mahdolliseksi sellainen menettely, että julkilausuma vaaliliiton perustamisesta annetaan vy:n perustamiskirjan yhteydessä taikka erikseen ja ilmoitus siitä sisällytetään vy:n asiamiehen hakemukseen. Kun tällöin ei vielä ole tiedossa ehdokaslistojen järjestysnumeroita ja sen vuoksi hakemuksessa ei voida luetella niitä ehdokaslistoja, jotka vaaliliiton muodostavat, on apukeinoksi otettu erityisen tunnuksen merkitseminen kaikille samaan vaaliliittoon kuuluville vy:ksille. Tunnus tulee ilmeisesti osoittamaan sitä puoluetta tai muuta ryhmittymää, jonka merkeissä vaaleihin vaaliliiton puitteissa mennään, siis esim. maalaisliitto, sosialidemokratia, SKDL, kansallinen kokoomus, ruotsalainen kansanpuolue, kansanpuolue, tai maataloustuottajat, palkannauttijat, pienviljelijät ym. Tämä tunnus, kuten sanottu, ei esiinny vy:sten perustamiskirjassa eikä sitä saa asettaa ehdokaslistan tunnukseksi (Vrt. KVaaliL 14 §). Julkilausumassa, joka on päivättävä, tulee määrätä vaaliliitolle asiamies ja hänen varamiehensä. Sellaiseksi voidaan valita ainoastaan vaaliliittoon yhtyvän vy:n asiamies. Jotta vaaliliittoon ei voisi yhtyä sellainen vy., jota siihen ei ole haluttu, on julkilausuman allekirjoittajan yhdessä vy:n oman asiamiehen kanssa oltava vaaliliiton asiamies tai varamies. Julkilausumassa voidaan edelleen ehdottaa ehdokasperustamiskirja tai erikseen. KVaaliL 23 §:n sanamuoto listojen yhdistelmään otettavaksi vaaliliiton yhteinen otsake. Sen määrää kuitenkin lopullisesti kltk. (ks. tarkemmin KVaaliL 30 § 3 mom.). 21 §. Valitsijayhdistys älköön liittykö useampaan kuin yhteen vaaliliiton. Eri vaaliliitot älkööt myöskään tehkö liittoa keskenänsä 1). 1) Jos vy. on liittynyt useampaan vaaliliittoon, on sen ilmoitus hylättävä, mutta oikaisuoikeus on olemassa. 22 §. Vaaliliittoon yhtyneen valitsijayhdistyksen ehdokaslistaan voidaan 15 §:ssä säädetyn määräpäivän jälkeen tehdä ainoastaan sellainen muutos kuin 16 ja 17 §:ssä on sanottu. 23 §. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja ja 15 §:ssä mainittu hakemus sekä 19 §:ssä mainittu julkilausuma on laadittava sisäasiainministeriön vahvistaman kaavan mukaisesti 1). 1) Kun lain mukaan sisäasiainministeriö vahvistaa kaavat perustamisasiakirjaa, asiamiehen hakemusta ja vaaliliittoa koskevaa julkilausumaa- varten, on sillä haluttu turvata vaalivalmistelujen virheetön suorittaminen. Kaavoja on noudatettava. Jos epäoleellisia poikkeamisia vahvistetuista kaavoista esiintyy, ei kltk:lla ole kuitenkaan syytä katsoa niitä virheellisiksi. Kaavojen vahvistamisen tarkoitus ei ole, että vain niiden osoittama muoto olisi oikea, vaan tarkoitus on helpottaa vaalivalmistelujen virheettömyyttä. Jos asiakirjat täyttävät kaikki lain edellyttämät vaatimukset, on ne hyväksyttävä, vaikka poikkeaisivatkin kaavan asusta. Tästä huolimatta: poikkeuksetta on syytä noudattaa vahvistettuja kaavoja. Sisäasiainministeriö on vahvistanut tarvittavat kaavat ja lomakkeet 20-päivänä toukokuuta 1953 (Ask. N:o 218/53). Ne on otettu kirjan loppuun. 4 LUKU. Keskuslautakunnan valmistavat toimenpiteet vaalia varten. 24 §. Keskuslautakunta kokoontuu paheenjohtajan kutsusta viimeistään elokuun 15 päivänä sekä sen jälkeen elokuun 25 päivänä, syyskuuna 2 3a 5 päivänä sekä muulloinkin, milloin asiain käsittely sitä vaatii 1). 1) Kltk:n ensimmäinen kokous pidetään viimeistään 15/8 sekä sen jälkeen 25/8, 2/9 ja 5/9 sekä muulloinkin, milloin asiain käsittely sitä vaatii. Milloin tässä mainittu määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, kokous on KVaaliL 67 §:n mukaisesti siirrettävä seuraavaksi arkipäiväksi. Äänten laskeminen voidaan suorittaa myös pyhäpäivänä. Ne tehtävät, jotka tässä pykälässä on määrätty suoritettaviksi jonakin määräpäivänä, on suoritettava sanottuna päivänä pidettävässä kltk:n kokouksessa. Poikkeaminen saattaa olla syynä vaalitoimituksen kumoamiseen (14). 14. Sitten kun Nurmijärven kltk. oli 5/12 1933 pitämässään kokouksessa vahvistanut edellisenä päivänä toimitetun vaalin tuloksen, J. A. V., tyytymättömänä vaalin tulokseen ja kltk:n valmistamiin toimenpiteisiin sekä vltk:ien menettelyyn, maaherralle annetussa valituskirjassa mainitsemillaan perusteilla vaati, että p.o. kunnallisvaali kumottaisiin ja uusi vaali määrättäisiin toimitettavaksi sekä että ne kltk:n jäsenet, jotka olivat tehneet itsensä syypäiksi lainvastaisiin tekoihin, saatettaisiin niistä syytteeseen. Uudenmaan läänin maaherra 25/5 1934 katsoi selvitetyksi, että sanottu kltk. oli 1/10 1933 pitämässään kokouksessa ryhtynyt käsittelemään lautakunnan ratkaistavia asioita ennen kuin lautakunnan jäsen Kalle Vihtori Salo, joka oli saanut kutsun kokoukseen, mutta luullut kokouksen alkavan tuntia myöhemmin kuin muut jäsenet, oli tullut saapuville, sekä että ennen K. V. S:n saapumista oli tehty päätös ehdokaslistojen vastaanottoajasta ja valittu vastaanottaja, joka heti tämän vaalin tapahduttua oli vastaanottanut eräitä kltk:n sittemmin hyväksymiä ehdokaslistoja, sekä että Emil Björkmanin ja Oskar Mattilan ammatiksi, joksi ehdokaslistoihin oli merkitty, edellisen >>maatalousteknikko, pankinjohtaja>> ja O. M. >>herastuomari, maanviljelijä>>, oli painettuun vaalilippuun kirjoitettu ainoastaan B:n >>maatalousteknikko>> ja M:n >>herastuomari>>, niin myös että Palojoen, Perttulan, Lepsämän ja Nummenpään äänestysalueista oli kustakin kltk:lle tuonut äänestyksessä käytetyt vaaliliput ainoastaan yksi henkilö; mutta koska näiden virheellisyyksien asiassa esitetyn selvityksen mukaan ei voitu katsoa vaikuttaneen vaalin tulokseen eikä ollut näytetty, että p.o. kunnallisvaaleissa oli muulla tavalla menetelty virheellisesti, sen vuoksi ja kun edellä kerrotut virheellisyydet eivät olleet sen laatuisia, että niiden johdosta oli ryhdyttävä syytetoimenpiteisiin asianomaisiin nähden, maaherra hylkäsi valituksen. _Kho katsoi, että p.o. kunnallisvaalissa oli tapahtunut sellainen virhe, että se kltk:n kokous, jossa oli päätetty kvl. 11 §:ssä säädetyistä vaalin valmistavista toimenpiteistä ja niiden tiedoksiantamisesta ja jonka määräpäivä sattuneen pyhäpäivän vuoksi saman vaalilain 12 §:n 1 ja 2 momentin sekä 46 §:n mukaan olisi ollut lokakuun 2 päivä, oli pidetty jo edellisenä eli saman lokakuun 1 p:nä, niin myös että sanotussa kokouksessakin oli menetelty virheellisesti sillä tavoin kuin maaherran päätöksessä oli mainittu. Tämän vuoksi ja kun ne ehdokaslistat, jotka edellä kerrotuin tavoin oli annettu kltk:lle aikaisemmin eli siis ennen kuin vaaliin kuuluvien asiakirjojen vastaanottaminen kvl. edellä mainitun 11 §:n mukaisesti oli voinut tapahtua järjestysnumeroilla 1; 2 ja 3 varustettuina, samoin kuin se vaaliliittokin, johon mainitut ehdokaslistat kuuluivat, samassa järjestyksessä oli hyväksytty otettavaksi vaalilippuun, niin ja kun p.o. vaalissa olivat sattuneet muutkin maaherran päätöksessä luetellut virheet ja lisäksi vaalissa käytetty kltk:n toimesta monistettu vaalilippu esitetyn selvityksen mukaan oli ollut painettuna niin läpinäkyvälle paperille, että vaalilain edellyttämää vaalisalaisuutta ei ollut voitu vaalissa säilyttää, Kho, kumoten maaherran valituksenalaisen päätöksen, poisti edellä mainitun kunnallisvaalin ja asetti siihen tilaan, jossa se oli ennen kltk:n 1/10 1933 pidettyä kokousta, sekä määräsi, että kltk:n oli viipymättä ryhdyttävä uuden vaalin toimittamista tarkoittaviin toimenpiteisiin. Sen ohessa Kho katsoi tarpeelliseksi lähettää oikeaksi todistetun jäljennöksen Kho:n päätöksestä ja asiassa kertyneet asiakirjat Valtioneuvoston Oikeuskanslerille sellaisia toimenpiteitä varten, joihin asia saattoi antaa aihetta. Kho 1934 II 2161 25 §. Ensimmäisessä kokouksessaan keskuslautakunta päättäköön julkisesta kulutuksesta, joka sisältää tiedon siitä, montako valtuutettua on toimitettavana olevassa vaalissa valittavana 1), kenelle keskuslautakunnan valtuuttamalle henkilölle ja missä sekä minä päivinä ja tunteina vaalia koskevat asiakirjat on annettava 2). Keskuslautakunnan kuulutus on viipymättä julkaistava sillä tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksisaattamisesta on määrätty sekä tiedoksipantava keskuslautakunnan kokoushuoneeseen. 1) Valtuutettujen lukumäärästä ks., KunL 36 §. VAALIASIAKIRJOJEN JÄTTÄMINEN . 2) KVaaliL 13 ja 15 §:ssä on säädetty, että vy:ten ja vaaliliittojen anomukset on jätettävä kltk:lle. Kltk. ei kuitenkaan kokonaisuudessaan ota asiakirjoja vastaan, vaan valtuuttaa jonkun jäsenensä tai sihteerinsä, missä kltk. on sellaisen itselleen valinnut, ottamaan vastaan vaaliin kuuluvia asiakirjoja. Kltk. tekee päätöksensä tästä heti ensimmäisessä kokouksessaan, joka 24 §:n mukaan on pidettävä viimeistään 15/8. Samalla kertaa kltk. päättää, missä ja milloin asianomainen kltk:n valtuutettu ottaa vastaan vaaliasiakirjoja. Kun kltk. tekee tästä päätöksen, joka on annettava tiedoksi tämän pykälän 2 mom. säätämällä tavalla, on epäselvyyksien välttämiseksi tarpeellista, että päätöksessä tarkalleen määrätään se paikka, jossa, ja ne tunnit, jolloin kltk:n valtuuttama henkilö ottaa vastaan vaaliasiakirjoja (Ks. Kho 1923 I 93). Ylimalkaisempi ajan määrääminen, vaikka se lopulta tulisikin hyväksytyksi, voi antaa aihetta valituksiin (Ks. Kho 1931 II 1297). Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että kltk. ottaa vielä vastaan eräitä asiakirjoja aina 5/9 saakka, joten vastaanottajan tehtävä kestää niin kauan (KVaaliL 28 §). Vy:ten ja vaaliliittojen asiamiesten on tarkalleen noudatettava kltk:n päätöksessä mainittuja määräyksiä vaaliasiakirjojen jättämisestä. Milloin asiamies itse vie asiakirjat kltk:lle, on hänen ne henkilökohtaisesti annettava kltk:n määräämälle henkilölle siinä paikassa ja sinä aikana, jotka kltk. on määrännyt. Poikkeaminen tässä suhteessa saattaa aiheuttaa vaalien kumoamisen. Ei ole sallittua, että asiamies jättää asiakirjat ulkosalla tapaamalleen vastaanottajalle, ei liioin sellainen menettely, että asiamies antaa asiakirjat jollekulle kolmannelle henkilölle, esim. jollekulle kltk:n jäsenelle (Ks. Kho 1923 I 93), vaikkapa määrätty vastaanottaja olisi häntä siihen kehottanutkin, ei liioin sellainen menettely, että asiamies jättää asiakirjat siihen paikkaan, jossa asiakirjoja otetaan vastaan, mutta ei määrätylle vastaanottajalle (Ks. Kho 1929 II 2298). Vastaanottajan toiselta puolen on oltava määräaikana tavattavissa, mutta ellei häntä määrättynä vastaanottoaikana tavata, on asiamiesten turvallisinta olla asiakirjoja antamatta muillekaan henkilöille vastaanottajalle toimitettavaksi, mikäli aikaa on jäljellä toimittaa ne säädetyssä järjestyksessä kltk:lle. Kltk:n määräämän vastaanottajan velvollisuus on siis olla vastaanottoaikoina määräpaikassa tavattavissa ja hoitaa tehtävänsä (Ks. Kho 1931 II 1473). Asiamiesten velvollisuus taas on tarkalleen noudattaa kltk:n vaaliasiakirjojen jättämisestä antamaa määräystä. Jos kltk:n määräämä vastaanottaja sairastuu tai muuten estyy hoitamasta tehtäväänsä, on kltk:n heti määrättävä toinen henkilö hänen sijastaan ennen ilmoitetussa paikassa ja aikaan ottamaan vastaan vaaliasiakirjoja. Uutta kuulutusta ei tässä tapauksessa tarvitse julkaista, mutta valtuutetun henkilön tulee voida osoittaa valtuutuksensa tähän tehtävään, jotta asiamiehet voivat hänelle asiakirjat jättää. Juuri vaaliasiakirjojen jättämisen yhteydessä on kunnallisissa vaaleissa sattunut paljon epäselvyyttä, joten niin vastaanottajilla kuin asiamiehilläkin on syytä aivan erityiseen tunnollisuuteen. Kltk. sitä vastoin voinee aivan vähäpätöisissä ja merkityksettömissä poikkeamisissa soveltaa vapaampaa laintulkintaa mutta suurella varovaisuudella. Kun vaaliasiakirjat nyttemmin voidaan lähettää myös postitse (Ks. KVaaliL 15 §), on ne osoitettava kltk:lle. Postitse lähettäminen lisää turvallisuutta asiakirjojen vastaanottamisessa. Henkilökohtainen asiakirjojen kltk:lle toimittaminen on siinä suhteessa taas edullinen, että vastaanottaja voi oitis neuvoa korjaamaan havaitsemansa virheellisyydet, mitä nyt, kun oikaisuoikeus on laaja, olisi tarpeettomien muodollisuuksien ja mutkien välttämiseksi yleisesti käytettävä. Vaaliasiakirjojen virallinen vastaanottaja tulee täten toimimaan avustajana, mutta tällöin on huomattava, että hänen tulee tasapuolisesti avustaa kaikkien vy:sten ja vaaliliittojen asiamiehiä. KVaaliL 26 § 1 mom. säädetään, että kltk. varustaa elokuun 25 päivänä pidettävässä kokouksessaan vy:n puolesta tehdyt hakemukset ja niiden ehdokaslistat järjestysnumeroilla. Kun tämä järjestysnumero riippuu siitä järjestyksestä, missä vaaliasiakirjat on kltk:n valtuutetulle jätetty, on välttämätöntä, että vastaanottaja varustaa jokaisen vy:n asiakirjat järjestysnumerolla. Kuten KVaaliL 15 §:n kohdalla on esitetty, vy:n asiamies voi ennen 25/8 klo 12 ottaa pois jättämänsä hakemuksen siihen kuuluvine asiakirjoineen esim. korjausten tekemistä varten asiakirjoihin. Tällöin hakemusten ja ehdokaslistojen järjestysnumero muuttuu sikäli, että väliltä poisotetun hakemuksen järjestysnumeron saa seuraava myöhäisempi hakemus. Mikäli poisotettu ehdokaslista sitten annetaan uudelleen kltk:lle, se on menettänyt alkuperäisen sijanumeronsa ja sille annetaan uusi myöhäisemmän sisäänjätön mukainen numero. 26 § Elokuun 25 päivänä keskuslautakunta tarkastaa valmistavasti ja varustaa Järjestysnumerolla, joka on merkittävä myös hakemuksen mukana olevaan ehdokaslistaan, ne hakemukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta on jätetty, ja saattaa ne äänioikeutettujen tietoon keskuslautakunnan kokoushuoneessa ja kunnan ilmoitustaululla julkaistavalla ilmoituksella. Jos havaitaan, ettei hakemus ole asianmukaisesti tehty tai ettei valitsijayhdistys taikka vaaliliitto ole laillisesti perustettu tai että valitsijayhdistyksen ehdokaslistaan on otettu henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen, antakoon keskuslautakunta asianomaisen valitsijayhdistyksen ja vaaliliiton asiamiehille siitä tiedon ilmoittamalla muistutuksen syyn. Mainituissa tapauksissa on valitsijayhdistyksen asiamiehellä tai liiton osalta tämän asiamiehellä oikeus viimeistään 2 päivänä syyskuuta ennen kello kahtatoista oikaista ne kohdat, joita vastaan muistutuksia on tehty. Oikaisua ei saa tehdä siinä tapauksessa, että asiakirjassa, jolla valitsijayhdistys on perustettu, ei ole allekirjoittajina riittävää määrää äänioikeutettuja tai että hakemusta ei ole jätetty määräaikana hikka että hakemuksen perille toimittamisessa ei muutoin ole noudatettu laissa eikä keskuslautakunnan 25 §:n nojalla julkaisemassa kuulutuksessa määrättyä järjestystä 1). VALITSIJAYHDISTYSTEN HAKEMUSTEN TARKASTAMINEN. 1) Elokuun 25 päivänä pidettävässä kltk:n kokouksessa tarkastetaan valitsijayhdistysten puolesta kltk:lle jätetyt hakemukset ja ehdokaslistat. Ne varustetaan järjestysnumerolla vastaanottojärjestyksen mukaan. Tämän jälkeen laaditaan hakemuksista ja ehdokaslistoista ilmoitus, joka saatetaan äänioikeutettujen tietoon tiedoksipanolla kltk:n kokoushuoneessa ja kunnan ilmoitustaululla. Tämän ilmoituksen allekirjoittaa kltk:n puheenjohtajan lisäksi kltk:n sihteeri, missä sellainen on valittu. Tähän ilmoitukseen otetaan myös ne ehdokaslistat, joita vastaan on muistutuksia tehty. Kun kltk. elokuun 25 päivän kokouksessa suorittaa valitsijayhdistysten asiakirjojen tarkastamisen, sen on siinä otettava huomioon, 1) että valitsijayhdistys tai vaaliliitto on oikein perustettu; 2) että asiamiehen hakemus on asianmukaisesti tehty; 3) että ehdokaslistaan otettu ehdokas on vaalikelpoinen, ja 4) että asiakirjat on oikein toimitettu kltk:lle. Kun edellä on jo yksityiskohtaisesti selvitetty valitsijayhdistyksen perustamisen, hakemuksen laatimisen ja asiakirjojen toimittamisen yhteydessä esiintyviä kysymyksiä, viittaamme tässä siihen. Laissa ei tosin ole edellytetty, että kltk. toimittaessaan hakemusten tarkastamisen ottaisi selville, ovatko valitsijayhdistyksen perustajat äänioikeutettuja vaiko ei. Siinä suhteessa on yleensä katsottu todistukseksi riittävän sen vakuutuksen, jonka asiamies hakemuksessaan on antanut. Mutta kun KVaaliL 13 §:ssä on säädetty, että valitsijayhdistyksen voivat perustaa ainoastaan sellaiset kunnan jäsenet, joilla KunL 15 §:n mukaan on kunnallinen äänioikeus, on kltk:lla oikeus tutkia, ovatko valitsijayhdistyksen perustajat todella sellaisia, jotka täyttävät äänioikeuden saamiseksi KunL 15 §:ssä säädetyt edellytykset, s.o. ovatko he aineellisesti äänioikeutettuja kunnassa. Samaten on asianlaita perustajien omakätisten nimikirjoitusten suhteen. Niiden oikeaperäisyyden kltk. voi tutkia, mikäli aihetta ilmaantuu epäillä, että nimikirjoitukset eivät olisi asiamiehen vakuutuksesta huolimatta omakätisiä. On joskus sattunut, että jotkut äänioikeutetut ovat jättäneet kltk:lle kirjoituksen, jossa ovat ilmoittaneet, että he eivät ole itse allekirjoittaneet jonkin valitsijayhdistyksen perustamiskirjaa, jossa esiintyy heidän nimensä. Kltk. ottaa tällaisen ilmoituksen huomioon, mikäli pitää sitä uskottavana ja mikäli muu hankittu selvitys osoittaa sen oikeaksi. Kuitenkin on syytä mainita, että normaalinen asiainkulku kltk:ssa on se, että asiamiehen vakuutus perustamiskirjan allekirjoittajien omakätisistä nimikirjoituksista ja äänioikeudesta yleensä katsotaan riittäväksi, ja näiden seikkojen tutkimiseen ryhdytään ainoastaan silloin, kun on perusteltua syytä otaksua, ettei asiamiehen vakuutus vastaa tosiasioita. Ehdokaslistaan merkittyjen ehdokkaiden vaalikelpoisuuden tutkii kltk. uuden kunnallisvaalilain mukaan 25/8 pidettävässä kokouksessa. Kuten edellä on esitetty, vaalikelpoisuus tarkastetaan aineellisen vaalikelpoisuuden pohjalla ja ratkaisevana seikkana siis on pidettävä sitä, täyttääkö henkilö vaalikelpoisuuden asialliset edellytykset, jota vastoin esim. vaaliluetteloon ottaminen äänioikeutettuna ei ole merkitykseltään ratkaiseva (15). 15. Heikki Mäyrä oli valittanut Sallan kunnan v. 1953 kunnallisvaaleista ja esittänyt, että Arthur Sopanen oli jo vuodesta 1952 lähtien asunut Rovaniemen kauppalassa, jossa hänellä oli vakinainen toimi Suomen Metsä- ja Uittotyöväenliiton Perä-Pohjolan 26 §. sihteeristön palveluksessa, ja että sanottua kauppalaa sen vuoksi oli pidettävä hänen pysyväisenä asuinpaikkanaan. Kun Sopanen niin ollen ei ollut vaalikelpoinen Sallan kunnanvaltuutetuksi, Mäyrä on vaatinut kltk:n päätöksen kumoamista, mikäli Sopanen siinä oli julistettu kunnanvaltuutetuksi, ja että asia palautettaisiin kltk:lle sen seikan toteamiseksi, kuka oli tuleva valtuutetuksi Sopasen tilalle. Lääninhallitus oli ratkaissut asian seuraavasti: Koska Sopanen saadun selvityksen mukaan ei enää vaaliaikana ollut asunut Sallan kunnassa eikä hän niin ollen ollut siellä luottamustoimiin vaalikelpoinen, lääninhallitus on KunL:n 16 ja 40 §:n nojalla kumonnut kltk:n valituksenalaisen päätöksen siltä osin kuin Sopanen oli julistettu kunnanvaltuutetuksi sekä palauttanut asian kltk:lle uuden valtuutetun toteamista varten. Kho: ei muutosta. Kho 26/4 1954 N:o 2162 Vaalikelpoisuus ratkaistaan käsilläolevan ajankohdan mukaan. KVaaliL 52 §:n 3 mom. edellytetään, että äänestyslippuun otetun ehdokaslistan ehdokas saattaa olla vaalikelpoisuutta vailla. Syynä voi olla joko kltk:n 25/8 suorittamassa tarkastuksessa tapahtunut virheellisyys tai se seikka, että ehdokas on 25/8 ja 23/10 välisenä aikana menettänyt vaalikelpoisuutensa. Jos kltk. ei voi 25/8 pitämässään kokouksessa asiatietojen epätäydellisyyden vuoksi ratkaista ehdokkaan vaalikelpoisuutta koskevaa kysymystä, näyttää olevan mahdollista sellainen menettely, että kltk. tekee muistutuksen ehdokaslistaa vastaan ja jättää asiamiehen tehtäväksi hankkia ehdokkaan vaalikelpoisuuteen liittyvän selvityksen. Oikaisuajan kuluessa asiamies hankkii tarpeellisen selvityksen, jonka johdosta kltk. joko hyväksyy hakemuksen tai hylkää sen, jollei selvitys ole riittävä. Perustamiskirjaan tulee lisäksi liittää julkilausuma vaaliliiton muodostamisesta. - Sen allekirjoittavat vy:n ja vaaliliiton asiamiehet. Julkilausuma voidaan tehdä myös erikseen. Julkilausumassa tulee olla vaaliliiton muodostamista varten hyväksytty tunnus sekä valtuutus yhdelle liittoon kuuluvan vy:n asiamiehelle toimia liiton asiamiehenä ja toiselle toimia varamiehenä. Asiamiehen hakemus asiakirjoineen tulee joko postitse toimittaa kltk:lle tai jättää kltk:n valtuutetulle vastaanottajalle henkilökohtaisesti sinä aikana ja siinä paikassa, jossa se kltk:n kuulutuksella on määrätty tapahtuvaksi. Kun varamies yleensä on oikeutettu suorittamaan varsinaisen asiamiehen tehtävät, on sellainenkin menettely sallittua, että varsinainen asiamies on kirjoittanut vy:n hakemuksen, mutta varamies jättää hakemuksen asiakirjoineen kltk:lle. Myös valtuutettua voidaan käyttää. Aikaisemmin oli asianlaita siten, että jos kltk. havaitsi, että hakemus ei ollut asianmukaisesti tehty tai ettei valitsijayhdistys ollut laillisesti perustettu, se hylkäsi valitsijayhdistyksen puolesta tehdyn pyynnön valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemisesta ja ottamisesta ehdokaslistojen yhdistelmään. V. 1950 lainmuutoksessa hylkääminen tässä vaiheessa kokonaan poistettiin ja kltk. velvoitettiin ainoastaan tekemään muistutus vy:n asiamiehelle, että vy:n perustamisessa tai asiamiehen hakemuksessa tai asiakirjojen toimittamisessa oli tapahtunut virhe. Samalla kltk:n tulee ilmoittaa asiamiehelle se syy, joka on muistutuksen aiheuttanut. Tällaisella järjestelyllä, joka on säilytetty uudessa kunnallisvaalilaissa, on lainsäätäjä nimenomaisesti halunnut osoittaa, että yleisenä sääntönä asiakirjoja tarkastettaessa on se, että oikaisuoikeus on virheiden korjaamiseksi olemassa. Sen vuoksi ei kltk. hylkää edes alustavasti hakemuksia, vaan siirtää niiden hyväksymisen seuraavaan kokoukseen sekä tekee ilmoituksen asiamiehelle havaitsemistaan virheistä, siten kehottaen häntä ne oikaisemaan. Jos siis joltakulta ehdokkaalta on ammatti jätetty merkitsemättä tai jos perustamiskirjasta puuttuu päiväys tai jos vaaliliittojulkilausumasta puuttuu vaaliliiton asiamiehen allekirjoitus tai jos on herännyt epätietoisuus ehdokkaan vaalikelpoisuudesta, on tästä tehtävä asianomaiselle asiamiehelle muistutus ja ilmoitettava muistutuksen syy. Ilmoitus on asianmukaisinta tehdä otteella kltk:n pöytäkirjasta. Samalla on asiamiehelle palautettava muistutuksenalaiset asiakirjat. Elokuun 25 päivänä kltk. tarkastaa myös vaaliliiton perustamista koskevat julkilausumat, jotka sisältyvät valitsijayhdistysten asiamiesten hakemuksiin. Tässä tarkastuksessa on tutkittava, onko julkilausuma sen mukainen kuin laissa edellytetään. Asiamiehelle annettava tieto muistutuksesta ja sen syistä on järjestetty sen takia, että asiamies saisi korjata ne virheet, joiden perusteella kltk. on muistutuksen toimittanut. Lain mukaan asiamiehellä on oikeus seitsemän päivän kuluessa kltk:n päätöksentekopäivästä lukien oikaista ne kohdat, jotka aiheuttivat muistutuksen hakemusta vastaan. Kun määräaika on näin lyhyt, on tieto toimitettava asiamiehelle mahdollisimman pian, ja varsinkin siellä, missä on pitkät matkat, asiamiesten itsensä on syytä valvoa, onko hakemus hyväksytty. Oikaisu on jätettävä kltk:n määräämälle vaaliasiakirjojen vastaanottajalle siinä paikassa, jossa, ja sinä aikana, jolloin asiakirjoja kltk:n kuulutuksen mukaan otetaan vastaan. Oikaisu voi tapahtua myös postitse. OIKAISUOIKEUS. Erikoislaatuinen järjestely on vaalilainsäädännössämme sen oikaisuoikeuden salliminen, joka vy:n ja vaaliliiton asiamiehellä on, milloin hakemusta vastaan vy:n ehdokaslistan julkaisemisesta tai vaaliliiton muodostamisesta on tehty muistutus. Tämä oikaisuoikeus perustuu pyrkimykseen helpottaa kansalaisten mahdollisuutta tuloksiin johtavan vaalivalmistelun suorittamiseksi. Mutta yksityiskohtaisten säännösten puutteessa on kysymys siitä, milloin oikaisuoikeus oli myönnettävä ja milloin se oli evättävä, muodostunut vuosikymmenien mittaan kunnallisvaalien ehkä kiistanalaisimmaksi ja eniten epäselvyyttä aiheuttavaksi asiaksi. Lain tarkoitus tietenkin on ollut, että vaaliasiakirjojen epäolennaiset puutteellisuudet on saatava oikaisuoikeutta käyttäen korjata, mutta käytännössä on rajan vetäminen olennaisten virheellisyyksien ja epäolennaisten puutteellisuuksien välille muodostunut erittäin vaikeaksi. Kunnallisvaalilaissa on v. 1950 lainmuutoksessa omaksutun menettelyn mukaisesti asetuttu sille kannalle, että oikaisuoikeus yleensä on sallittu ja poikkeuksena tästä säännöstä oikaisuoikeus eräissä täsmällisesti määrätyissä tapauksissa on kielletty. Oikaisua ei lain mukaan saa tehdä, a) jos vy:n perustamiskirjassa ei ole allekirjoittajina riittävää määrää vaalioikeutettuja, tai b) jos hakemusta ei ole jätetty määräaikana tai säädetyssä järjestyksessä. Muissa tapauksissa on asiamiehellä siis oikeus määräajan kuluessa korjata ne virheellisyydet ja puutteellisuudet, joiden vuoksi hakemus oli tullut hylätyksi. Muutama huomautus niiden tapausten osalta, joissa oikaisua ei voida saada, lienee paikallaan. Kun vy:n perustajien lukumäärä on liian vähäinen, on se sellainen puute, joka ei ole oikaisulla korjattavissa, vaikkapa perustajien lukumäärällä olisi alun perin ollut riittävän suuri, mutta myöhemmin kltk:n tarkastaessa vaaliasiakirjoja tullut liian pieneksi. Tämä on voinut tapahtua siten, että allekirjoittajien joukosta on poistettu ne, joiden nimet ovat olleet muissakin perustamiskirjoissa, taikka ne, jotka eivät ole kunnassa äänioikeutettuja, tai vihdoin ne, jotka eivät omakätisesti ole allekirjoittaneet perustamiskirjaa. Toinen ryhmä tapauksia, joissa oikaisuoikeutta ei ole olemassa, kohdistuu hakemuksen jättämistapaan. Jos hakemusta ei ole jätetty määräaikana tai säädetyssä järjestyksessä, ei oikaisua voida suorittaa, mikä onkin täysin luonnollista. Jos hakemus on jätetty vastaanottajalle tai toimitettu postiin liian myöhään, se ei ole oikaistavissa, enempää kuin sellainenkaan menettely, että se on jätetty henkilölle, joka ei ole ollut oikeutettu asiakirjoja kltk:n puolesta vastaanottamaan. Sama on asianlaita, milloin hakemus on jätetty väärään aikaan tai väärässä paikassa kltk:lle. Sellaiset hakemuksen jättämiseen liittyneet virheellisyydet kuten esim., että hakemuksen oli jättänyt kltk:lle henkilö, joka ei ollut vy:n asiamies eikä varamies, että vy:lle ei ollut lainkaan valittu asiamiestä tai varamiestä, vaan vy:n hakemuksen oli jättänyt joku vy:n perustaja tai kokonaan ulkopuolinen henkilö tai että laillisesti valittu asiamies, joka oli jättänyt hakemuksen, ei ollut allekirjoittanut perustamisasiakirjaa, ovat sitä vastoin oikaistavissa. Jos hakemuksen jättäjä ei ole vy:n asiamies, voidaan hänet oikaisuajan kuluessa siksi merkitä tai jos asiamies on poistettu esim. äänioikeuden puuttumisen takia tai sen vuoksi, että hän on allekirjoittanut toisenkin vy:n perustamiskirjan vy:n perustajien joukossa, voidaan vy:lle valita toinen asiamies. Jos vy:llä ei ole ollut lainkaan asiamiestä, voidaan hakemuksen jättäjä valita asiamieheksi, ja jos asiamies ei ole allekirjoittanut perustamiskirjaa, voidaan hänen oikaisuajan kuluessa sallia se tehdä (16 - 21). 16. Ranuan kunnan v. 1953 kunnanvaltuutettujen vaalia varten asetettu kltk. oli 25. 8. 1953 pitämässään kokouksessa todennut, etteivät ehdokaslistojen N:o 40_46 valitsijayhdistysten perustamisasiakirjoja olleet kltk:lle jättäneet valitsijayhdistysten asiamiehet eikä näitten valtuutettu Reino Haarahiltunen vaan tämän valtuuttama Pekka Haarahiltunen, sekä saattanut muistutuksen valitsijayhdistysten asiamiesten tietoon. Ehdokaslistojen N o 40 ja 41 valitsijayhdistysten asiamiesten laiminlyödessä vaadittujen korjausten tekemisen, ehdokaslistojen N:o 42 - 46 valitsijayhdistysten asiamiehet olivat asetetussa ajassa oikaisseet yhdistystensä perustamisasiakirjat muistutetulta kohdalta. Kltk. oli 2. 9. 1953 pitämässään kokouksessa ottanut lopullisesti tarkastettavakseen ne valitsijayhdistysten hakemusten kohdat, joita vastaan muistutuksia oli tehty, ja koska KVaaliL 15 §:n 1 mom. mukaan valitsijayhdistyksen asiamiehen itsensä tai hänen valtuuttamansa oli jätettävä valitsijayhdistystä koskevat asiakirjat kltk:lle, mutta listojen N:o 40 - 46 valitsijayhdistysten perustamisasiakirjoja eivät olleet jättäneet yhdistysten asiamiehet eikä näitten valtuutettu Reino Haarahiltunen vaan hänen tähän tehtävään valtuuttamansa Pekka Haarahiltunen, kltk. oli hylännyt sanotut hakemukset. Kltk:n päätöksestä Eino Särkelä oli valittanut lääninhallitukselle- ja vaatinut, että koska edellä mainittujen valitsijayhdistysten perustamisasiakirjojen antamisessa sattuneet puheena olevat virheet olivat sellaisia, jotka lain mukaan oli oikaistavissa, Ja kltk. 26 §. siis oli menetellyt virheellisesti, kunnanvaltuutettujen vaali kumottaisiin ja Ranuan kunnassa määrättäisiin toimitettavaksi uusi vaali. Lääninhallitus oli ratkaissut asian seuraavasti: koska Ranuan kunnanvaltuutettujen vuonna 1953 toimitettavaa vaalia varten laadittuja, numeroilla 40_46 varustettujen ehdokaslistojen julkaisemista tarkoittavia hakemuksia eivät kltk:lle olleet antaneet puheena olevien valitsijayhdistysten asiamiehet eivätkä heidän valtuuttamansa ja kun hakemuksien perille toimittamisessa niin ollen ei ollut noudatettu laissa määrättyä järjestystä, lääninhallitus on KVaaliL 15 ja 26 §:n nojalla hylännyt valituksen. Korkein hallinto-oikeus: Koska ehdokaslistojen N:o 42 - 46 valitsijayhdistysten perustamiskirjat on sen jälkeen, kun kltk. oli tehnyt edellä kerrotun muistutuksen, säädetyssä määräajassa muistutetulta kohdalta oikaistu, eikä kltk:n sen vuoksi olisi tullut hylätä puheena olevia ehdokaslistojen N:o 42_46 valitsijayhdistysten perustamisasiakirjoja, Kho, ottaen huomioon KVaaliL 26 §:n säännökset, harkitsee oikeaksi, kumoten lääninhallituksen valituksenalaisen päätöksen, kumota Ranuan kunnassa 4 ja 5. 10. 1953 toimitetun kunnanvaltuutettujen vaalin sekä saattaa asian siihen tilaan, missä se oli ennen kuin kltk. 2. 9. 1953 teki päätöksensä. Samalla Kho määrää, että kltk:n tulee heti ryhtyä toimenpiteisiin uuden kunnanvaltuutettujen vaalin toimittamiseksi. Kho 17/3 1954 N:o 1512. 17. Sitten kun Espoon kunnan kunnallisvaalien keskuslautakunta kokouksessaan 23 päivänä lokakuuta 1950 oli vahvistanut sanotussa kunnassa saman lokakuun I ja 2 päivinä toimitetun kunnanvaltuutettujen vaalin tuloksen, sanotusta kunnasta olevat muurari Hugo Österlund YM. olivat yhteisesti valittaneet siitä lääninhallitukselle ja valituskirjassaan esittäneet, että Hugo Österlundin jätettyä erään vaaliliiton asiamiehenä muun ohessa kahdeksan tähän vaaliliittoon yhtyneen valitsijayhdistyksen hakemukset ehdokaslistojen julkaisemisesta alussa mainittua vaalia varten, keskuslautakunta oli kokouksessaan 25 päivänä elo kuuta 1950 katsonut, että mainittuja, järjestysnumeroilla 30_37 merkittyjä hakemuksia ei ollut jättänyt asianomaisten valitsijayhdistysten asiamies eikä tämän valtuutettu sekä ettei tällaista virhettä voitu oikaista. Hugo Österlundin annettua syyskuun 2 päivänä 1950 keskuslautakunnalle puheena olevien valitsijayhdistysten asiamiesten antamat, 28 päivänä elokuuta 1950 päivätyt valtakirjat, joilla jokaisen puheena olevan valitsijayhdistyksen asiamies oli valtuuttanut hänet keskuslautakunnalle jättämään edustamaansa valitsijayhdistystä koskevat asiakirjat, sekä kirjelmät, joissa asiamiehet olivat pyytäneet, että keskuslautakunta uudelleen ottaisi käsiteltäväkseen kysymyksen näiden ehdokaslistojen hyväksymisestä, keskuslautakunta oli kokouksessaan 2 päivänä syyskuuta päättänyt hylätä nämä hakemukset. Kun keskuslautakunnan ei lain mukaan olisi pitänyt hylätä hakemuksia ja tämä lautakunnan virheellinen menettely oli saattanut vaikuttaa vaalin tulokseen, Hugo Österlund ja hänen asiakumppaninsa olivat vaatineet, että puheena oleva kunnanvaltuutettujen vaali kumottaisiin. Keskuslautakunta oli antamassaan selityksessä vastustanut valitusta, koska puheena olevien valitsijayhdistysten asiakirjoja keskuslautakunnalle ei ollut jättänyt yhdistyksen asiamies tai tämän valtuutettu eikä niitä niin ollen ollut jätetty säädetyssä järjestyksessä ja tällaista virhettä hakemuksen jättämisessä ei lain mukaan voinut oikaista. Lääninhallitus oli ratkaissut asian seuraavasti: Koska Hugo Österlund, jättäessään keskuslautakunnalle hakemukset puheena olevien valitsijayhdistysten ehdokaslistojen julkaisemisesta, oli esittänyt valitsijayhdistysten asiamiesten antamat valtuutukset toimia sanottujen ja eräiden muiden yhdistysten muodostaman vaaliliiton asiamiehenä, sen vuoksi ja kun oli katsottava tällaisen valtuutuksen käsittävän valtuuden jättää myös yllä mainitut hakemukset keskuslautakunnalle eikä keskuslautakunnan niin ollen olisi tullut valtakirjain puuttumisen vuoksi hylätä näitä hakemuksia, lääninhallitus, poistaen keskuslautakunnan kokouksessaan 2 päivänä syyskuuta 1950 tekemän päätöksen puheena olevien hakemusten hylkäämisestä, oli kumonnut Espoon kunnassa 1 ja 2 päivänä lokakuuta 1950 toimitetun kunnanvaltuutettujen vaalin sekä määrännyt keskuslautakunnan heti ryhtymään toimenpiteisiin uuden kunnanvaltuutettujen vaalin toimittamiseksi. Asia saatettiin siihen tilaan, jossa se oli ennen edellä kerrottua keskuslautakunnan 2 päivänä syyskuuta 1950 tekemää päätöstä. Korkein hallinto-oikeus: Koska keskuslautakunnan sen johdosta, että Hugo Österlund oli ilman edellä mainittujen valitsijayhdistysten asiamiesten valtakirjaa jättänyt keskuslautakunnalle näiden yhdistysten hakemukset ehdokaslistojen julkaisemisesta, ei olisi tullut hylätä hakemuksia ilmoittamatta asiamiehille, mistä syystä hakemusta ei ole asianmukaisesti tehty, ja varaamatta heille tilaisuutta oikaisun tekemiseen muistutuksen johdosta, Korkein hallinto-oikeus, ottaen huomioon 27 päivänä marraskuuta 1917 annetun kunnallisen vaalilain 12 §:n 3 momentin säännöksen, sellaisena kuin se on 27 päivänä kesäkuuta 1950 annetussa laissa, katsoo, ettei ole esitetty syytä sen lopputuloksenmuuttamiseen, johon lääninhallitus valituksenalaisessa päätöksessään on johtunut. Kho 13/6 1951 N:o 3351. 18. Sitten kun edellisessä oikeustapauksessa selostetun Kho:n päätöksen perusteella uudet vaalit Espoon kunnassa oli määrätty suoritettavaksi, Hugo Österlund oli 10 päivänä lokakuuta 1951 jättänyt kltk:lle valitsijayhdistysten asiamiehen antamat valtakirjat sekä kirjalliset selvitykset, kltk. oli 12 päivänä lokakuuta 1951 pitämässään kokouksessa päättänyt ottaa Österlundin numeroille 30 sekä 32_37 merkityt ehdokaslistat vaaleja varten laadittavaan ehdokaslistojen yhdistelmään. Sitten kun uusi vaali oli 11 ja 12 päivänä marraskuuta 1951 toimitettu ja kltk. 13 päivänä marraskuuta julistanut vaalin tuloksen, Bertil Eriksson oli valittanut vaalista lääninhallitukseen ja valituskirjassaan esittänyt, että koska Hugo Österlund 25/8 1950 oli jättänyt valitsijayhdistysten hakemukset esittämättä tähän valtakirjoja, tätä puutteellisuutta ei voinut korjata. Koska Österlund edelleen oli uusien vaalien yhteydessä jättänyt vain yhdet valtakirjat, vaikka hänen olisi pitänyt jättää kahdet, toisilla osoittaakseen olevansa oikeutettu jättämään ko. hakemukset ja toisilla osoittaakseen olevansa oikeutettu korjaamaan Kho:n mainitsemat puutteellisuudet? sekä koska niitä valtakirjoja, jotka piti jättää kltk:lle 25/8 1950, ei voinut korvata vasta 10/10 1951 päivätyillä valtakirjoilla, Eriksson oli vaatinut uusia vaaleja kumottavaksi. Lääninhallitus: Koska sanottujen valitsijayhdistysten asiamiehet olivat olleet oikeutettuja suorittamaan oikaisun sen johdosta, että Hugo Österlund oli jättänyt edellämainitut anomukset kltk:lle ilman asianmukaisia valtakirjoja, ja koska sanotut puutteellisuudet nyt Österlundin jätettyä 10 päivänä lokakuuta 1951 valitsijayhdistyksen asiamiehen valtakirjat olivat ehdokaslistojen 30 sekä 32_37 kohdalta tulleet oikaistuiksi, lääninhallitus oli hylännyt valituksen. Bertil Erikssonin valitettua Kho:teen, Kho antoi seuraavan päätöksen: Mitä tulee Erikssonin vaatimukseen vaalin kumoamiseksi sillä perusteella, että Hugo Österlund olisi 25/8 1950 jättänyt hakemukset k.o. ehdokaslistojen julkaisemisesta olematta siihen oikeutettu, niin koska tämän menettelyn laillisuus oli ratkaistu Kho:n 17/6 1951 annetulla päätöksellä, ei lääninhallituksen olisi pitänyt ottaa tätä asiaa uudelleen tutkittavakseen, joten lääninhallituksen päätös tältä osalta kumottiin. Erikssonin vaatimus vaalien kumoamisesta sillä perusteella, että oli jätetty vain yksi valtakirja, joka oli päivätty vasta 10/10 1951, myös lakiin perustumattomana hylättiin. Kho 5/2 1953 N:o 517. 19. Kirvesmies Gösta Wikström YM. olivat valittaneet Snappertunan kunnan v. 1950 kunnallisvaaleista ja esittäneet, että kltk. oli kokouksessaan 25/8 1950 katsonut, että Bruno Vesterlund, joka oli jättänyt 4 valitsijayhdistyksen hakemukset niiden ehdokaslistojen julkaisemisesta, ei ollut siihen valtuutettu. Koska sanottu puutteellisuus, jota kltk:n mielestä ei voinut oikaista, todennäköisesti ei ollut aiheuttanut listojen hylkäämistä, oli kltk. väliaikaisesti hyväksynyt listat. Kokouksessaan 2/9 1950 oli kltk. kuitenkin uudelleen käsitellyt sanottujen listojen julkaisemisen ja koska Vesterlundilla ei ollut asianmukaisia valtuuksia, hylännyt hakemukset. Koska tätä kltk:n kokousta, johon oli ottanut osaa vain kltk:n puheenjohtaja ja yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen ja joka oli pidetty erään yksityisen henkilön luona hänen 50 vuotispäivänään, ei ollut kutsuttu koolle asianmukaisessa järjestyksessä, olivat Gösta Wikström YM. vaatineet, että vaalit kumottaisiin. Lääninhallitus: Koska kltk:n 2/9 1950 pidetty kokous ei ollut päätöksenvoipa, vaalit kumottiin ja uudet vaalit määrättiin toimitettavaksi sekä asia saatettiin siihen tilaan, missä se oli ollut ennen 2/9 1950 pidettyä kltk:n kokousta. Lääninhallituksen päätöksestä valitettiin. Kho: Koska edellämainittua 2/9 1950 tapahtunutta kokoontumista ei voitu pitää kltk:n kokouksena, Kho ei katsonut olevan syytä muuttaa sitä lopputulosta, mihin lääninhallitus päätöksessään oli päätynyt. Kho palautti asian kltk:lle, jonka tuli varata tilaisuus Bruno Vesterlundille suorittaa oikaisu niiden muistutusten johdosta, joita kltk:n 25/8 1950 pidetyssä kokouksessa oli esitetty. Kho 30/5 1951 N:o 3020. 20. Toimitsija Maunu Juutilainen oli valittanut Leppävirran kunnan v. 1956 kunnallisvaaleista ja esittänyt mm., että keskuslautakunta oli kokouksessaan 25. 8. 1956 todennut, että sosialidemokraattisen palkannauttijain ja pienviljelijäin vaaliliiton jokaisen valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjoista puuttuivat kirjallinen hakemus ja erikseen kirjoitettu ehdokaslista. Keskuslautakunta oli saattanut muistutuksen vaaliliiton asiamiehen tietoon ilmoituksin, että keskuslautakunta päätti mainittujen valitsijayhdistysten hyväksymisestä tai hylkäämisestä vasta 3 päivänä syyskuuta 1956 pidettävässä kokouksessa. Vaaliliiton asiamiehen toimitettua puuttuneet hakemuskirjat ja ehdokaslistat, jotka oli merkitty numeroilla 63 - 68, keskuslautakunta oli kuitenkin viimeksi mainittuna päivänä pitämässään kokouksessa hylännyt sanottujen valitsijayhdistysten hakemukset. Kun erillisten kirjallisten hakemusten puuttuminen ei voinut olla sellainen virhe, jota ei saanut oikaista, keskuslautakunta hylätessään hakemukset oli menetellyt virheellisesti. Vaalia valmisteltaessa ja toimitettaessa oli muutenkin menetelty virheellisesti. Niinpä keskuslautakunnan jäsen Toivo Nerg oli toiminut erään valitsijayhdistyksen ja 34 muun valitsijayhdistyksen muodostaman vaaliliiton asiamiehenä, ja keskuslautakunnan jäsenenä oli ollut myös toinen valitsijayhdistyksen asiamies Kalle Karvonen Nerg ja Karvonen olivat kuitenkin valitsijayhdistysten asiamiehinä olleet esteellisiä toimimaan keskuslautakunnan jäseninä. Kun keskuslautakunnan kokouksiin ei ollut kertaakaan kutsuttu varsinaisten jäsenten varamiehiä, mainitut esteelliset jäsenet olivat joutuneet tutkimaan ja ratkaisemaan edustamiensa valitsijayhdistysten sekä kilpailevien valitsijayhdistysten hakemusten laillisuuden sekä osallistumaan äänten lastentaan ja vaalin tuloksen vahvistamiseen. Lääninhallitus oli hylännyt valituksen. Kho: Toivo Nerg ja Kalle Karvonen, jotka ovat olleet eräiden puheena olevaan vaaliin osallistuneiden valitsijayhdistysten asiamiehiä, ovat oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan, verrattuna kunnallislain 24 §:n 1 momenttiin, olleet esteellisiä toimimaan keskuslautakunnan jäseninä päätettäessä heidän edustamiensa ja muiden valitsijayhdistysten hakemusten hyväksymisestä sekä tarkastettaessa puheena olevien yhdistysten ehdokkaiden hyväksi annettuja äänestyslippuja, niin myös päätettäessä, onko ne tai osa niistä hyväksyttävä tai hylättävä, sekä vahvistettaessa vaalin tulosta, mutta koska asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan mainittujen kahden jäsenen esteellisyys ei ole vaikuttanut vaalin tulokseen, Kho katsoo, ettei tältä osin ole esitetty syytä sen lopputuloksen muuttamiseen, johon lääninoikeus valituksenalaisessa päätöksessään on joutunut. Mitä asiaan muutoin tulee, niin koska sosialidemokraattiseen palkannauttijain ja pienviljelijäin vaaliliittoon tarkoitettujen valitsijayhdistysten ehdokaslistojen n:o 6 - 69 julkaisemista koskevia kirjallisia hakemuksia ei ole jätetty keskuslautakunnalle kunnallisvaalilain 15 §:ssä säädetyssä määräajassa ja kun sanottujen hakemusten perille toimittamisessa on niin ollen tapahtunut sellainen virhe, jota sanotun kunnallisvaalilain 26 §:n 3 momentin mukaan ei voida oikaista, sen vuoksi ja kun keskuslautakunta hylätessään mainitut hakemukset ei ole menetellyt virheellisesti, eikä ole näytetty puheena olevaa vaalia toimitettaessa tapahtuneen muitakaan sellaisia virheitä, jotka olisivat vaikuttaneet vaalin tulokseen, Kho harkitsee oikeaksi jättää asian sen lopputuloksen varaan, johon valituksenalaisessa päätöksessä on jouduttu. Kho 25/2 1957 N:o 888 21 . Vuonna 1956 Tuupovaaran kunnassa toimitettuja kunnallisvaaleja varten oli opettaja Yrjö Kolehmainen 25. 8. 1956 klo 11.40 jättänyt ehdokaslistojen n:o 74 - 84 asiakirjat, jolloin niistä oli puuttunut ehdokaslistojen julkaisemista koskevat kirjalliset hakemukset. Keskuslautakunta oli hylännyt hakemukset. Kolehmainen oli valituskirjelmässään esittänyt mm., ettei asiakirjojen vastaanottajana toiminut keskuslautakunnan puheenjohtaja ollut heti huomauttanut hakemusten puuttumisesta, jolloin Kolehmaisella olisi ollut aikaa vielä täydentää ainakin muutamien valitsijayhdistysten asiakirjat. Kun puheenjohtaja oli siten laiminlyönyt hänelle lain mukaan kuuluvan velvollisuuden heti huomauttaa asiakirjoissa havaitsemastaan puutteesta, ei asiakirjojen vastaanottamisessa ollut menetelty laillisesti. Lääninhallitus: Koska puheena olevien valitsijayhdistysten ehdokaslistojen julkaisemista koskevia kirjallisia hakemuksia ei ollut jätetty keskuslautakunnalle kunnallisvaalilain 15 §:ssä säädetyssä määräajassa, sen vuoksi ja kun hakemusten perille toimittamisessa niin ollen oli tapahtunut sellainen virhe, jota kunnallisvaalilain 25 §:n 3 momentin mukaan ei voitu oikaista, niin ja kun ei ollut näytetty keskuslautakunnan menetelleen asiassa lainvastaisesti, lääninoikeus edellä mainittujen lainkohtien ja kunnallisvaalilain 61 §:n nojalla on hylännyt valituksen. Kho: ei muutosta. Kho 22/2 1957 N:o 859. Vaaliliiton muodostamisessa tapahtuneet virheet ja puutteellisuudet saadaan lain mukaan oikaista ilman rajoituksia. Jos siis julkilausumassa tunnus on virheellisesti esitetty, jos siitä puuttuu valtuutus vaaliliiton asiamiehelle tai jos se on annettu muulle kuin muiden vy:sten vaaliliiton asiamieheksi valitsemalle henkilölle, jos siitä puuttuu yhdistyksen tai vaaliliiton asiamiehen allekirjoitus, jos se on ilmoittanut liittyvänsä useampaan kuin yhteen vaaliliittoon jne., voidaan puutteellisuudet korjata oikaisuajan kuluessa. Sellaisena puutteellisuutena, jota vaaliliittoon yhtymisessä ei kuitenkaan voida korjata, on pidettävä sitä, että asiakirjoista kokonaan puuttuu KVaaliL 20 §:n edellyttämä julkilausuma. Silloin täytyy katsoa, että vy. on tarkoittanut mennä vaaleihin yksinäisenä ääniryhmänä. Milloin vy:n ilmoitusta vaaliliittoon yhtymisestä ei ole hyväksytty, on tieto muistutuksesta ja asianomaiset asiakirjat toimitettava vaaliliiton asiamiehelle, jolla on oikeus oikaista ne kohdat, joita vastaan muistutuksia on tehty. Lopuksi lienee syytä vielä erikseen mainita, että kun oikaisuoikeus lain mukaan on yleinen ja oikaisun kieltäminen on poikkeussäännös, on oikaisuoikeuden rajoittamista tulkittava ahtaasti ja epäselvissä tapauksissa oikaisuoikeus mieluummin hyväksyttävä kuin hylättävä. Miten kltk:n tulee menetellä sellaisessa tapauksessa, kun se vaaliasiakirjoja tarkastaessaan havaitsee, että niissä esiintyvä virheellisyys on sellainen, joka ei oikaisuteitsekään enää ole korjattavissa? Lain sanamuodosta näyttää olevan tehtävissä sellainen johtopäätös, että tällaisessakin tapauksessa noudatetaan samaa menettelytapaa kuin 25/8 tapahtuvassa tarkastuksessa yleensä, siis kltk. tekee muistutuksen asiamiehelle ja ilmoittaa siinä muistutuksen syyn. Tässä vaiheessa ei siis ole tehtävä hylkäämispäätöstä, vaikka oikaisua ei tultaisi sallimaan, eikä pöytäkirjaan tule liittää tätä koskevaa ennakkomainintaakaan. Asiamies saa sitten joko tehdä oikaisun tai ei, mutta milloin asia KVaaliL 26 § 3 mom. mukaan on sellainen, että oikaisuoikeutta ei voida myöntää, on 219 pidettävässä kokouksessa tehtävä lopullinen hylkäyspäätös. Kltk:n valtuuttaman asiakirjojen vastaanottajan tulee oikaisujakin vastaanottaessaan merkitä, milloin ne on hänelle jätetty tai ovat saapuneet. Vielä on syytä huomauttaa, että oikaisua ei saa tehdä muissa kohdissa kuin niissä, joiden johdosta muistutus on tehty. Vrt. KVaaliL 27 §, >>hakemusta muutoin muuttamatta >>. 27 §. Syyskuun 2 päivänä pidettävässä kokouksessa keskuslautakunta ottaa lopullisesti tarkastettaviksi ne hakemusten kohdat, joita vastaan on tehty 26 §:n 2 momentissa mainitut muistutukset - ja jotka mahdollisesti on oikaistu sanotussa lainkohdassa säädetyssä määräajassa, hakemusta muutoin muuttamatta. Samassa kokouksessa käsitellään myös hakemukset, jotka tarkoittavat 17 §:n 1 momentissa mainitun muutoksen tekemistä valitsijayhdistyksen ehdokaslistaan. Ennen kuin asia otetaan lopullisesti ratkaistavaksi on valitsijayhdistyksen asiamiehelle varattava tilaisuus tulla siinä kuulluksi niin ikään otetaan samassa kokouksessa käsiteltäviksi 15 § n 1 momentissa tarkoitetut hakemukset, jotka ilman hakijan syytä ovat saapuneet myöhästyneinä perille 1). I) Syyskuun 2 päivänä pidettävässä kokouksessa kltk. tarkastaa ne oikaisut, joita asiamiehet ovat tehneet esitettyjen muistutusten johdosta. Tässä kokouksessa esitellään myös ne vaatimukset, joita joku henkilö on tehnyt KVaaliL 17 §:n 1 momentissa suodun oikeuden nojalla, milloin hänet on asetettu useamman kuin yhden valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi. Tässä kokouksessa esitellään myös ne hakemukset, jotka ovat hakijan syyttä postissa myöhästyneet. Jollei kltk. 25/8 pitämässään kokouksessa ole hylännyt yhtään hakemusta ja jollei 2/9 klo 12 mennessä kltk:lle ole jätetty yhtään ehdokaslistalta poistamista koskevaa anomusta tai jollei postitse ole tullut myöhästyneitä hakemuksia, ei kokousta 2/9 tarvitse pitää. Asiamiesten oikaisuoikeuden laajuudesta on edellä tehty selkoa. Jos muistutuksen saaneen vy:n asiamies ei määräaikana ja laillisessa järjestyksessä jätä kltk:lle vy:n asiakirjoja asianmukaisesti oikaistuina, on kltk:n tehtävä hylkäyspäätös ja ehdokaslista jää pois ehdokaslistojen yhdistelmästä. Oikaisu suoritetaan siten, että alkuperäisiin asiakirjoihin, jotka kltk. muistutuspäätöksen ohella on palauttanut asiamiehelle, tehdään tarpeenmukaiset korjaukset ja lisäykset. Jos ehdokkaan ammatti on jäänyt pois, se lisätään perustamiskirjaan, jos perustamiskirjan päiväys on virheellinen, se korjataan, jos asiamiehen vakuutus hakemuksesta puuttuu, se siihen lisätään jne. Milloin 25/8 jälkeen postitse saapuneissa asiakirjoissa, jotka ovat myöhästyneet ilman hakijan syytä, havaitaan virheellisyyksiä, tulee kysymys, onko kltk:n annettava asiamiehelle oikaisuoikeus. Sen yleisen periaatteen nojalla, joka laista käy ilmi, on asianmukaista menetellä siten, että kun tällaiset asiakirjat kltk:lle saapuvat ja vastaanottaja havaitsee niissä virheellisyyksiä, hän viipymättä huolehtii siitä, että kltk. kutsutaan kvl. 12 §:n 1 mom. mukaan (>>muulloinkin, milloin asiain käsittely sitä vaatii>>) koolle. Tällöin kltk. menettelee myöhästyneen hakemuksen suhteen samoin kuin 25/8 pidetyssä kokouksessaan oikeassa ajassa saapuneen virheellisen hakemuksen suhteen. Asiamiehelle ilmoitetaan 27§. muistutus hakemusta vastaan ja sen syy, ja täten osoitetaan asiamies oikaisemaan virheellisyys. Jos hakemus on postitse saapunut niin myöhään, esim. 2/9 aamulla, että oikaisua ei voida ennen klo 12 suorittaa, on hakemus virheellisenä hylättävä. 2/9 pidettävässä kokouksessa ei vy:sten hakemuksia tutkita muulta kuin siltä osalta, mikä oikaisujen perusteella tulee kltk:n tutkittavaksi. Tämä merkitsee sitä, että kltk:lla ei ole oikeutta, huomattuaan, että jokin 25/8 hyväksytyksi tulleen vy:n hakemus ei ole ollutkaan oikea, ottaa asiaa 2/9 uudelleen käsiteltäväksi. Tämä ei ole mahdollista siinäkään tapauksessa, että vy:n hakemuksessa, jota vastaan tehtiin 25/8 muistutus, mutta joka myönnetyn oikaisuoikeuden nojalla 2/9 mennessä oli laillisesti korjattu, havaittaisiin 2/9 pidettävässä kokouksessa jokin uusi virheellisyys, ehkäpä sellainenkin, jota ei lainkaan voisi oikaista. Kun tätä ei ollut huomattu 25/8 pidettävässä kokouksessa, ei kltk:lla enää myöhemmin ole mahdollisuutta laiminlyöntiään korjata. 2/9 pidettävässä kokouksessa myös esitellään ne hakemukset, joita useammalle ehdokaslistalle otetut ehdokkaat ovat tehneet heidän nimensä pyyhkimiseksi joltakin ehdokaslistalta. Tällainen hakemus voidaan KVaaliL 18 §:n mukaan tehdä vielä 2/9 ennen klo 12 päivällä. Kun KVaaliL 27 §:n mukaan asianomaisen vy:n asiamiehille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluiksi, ei asiaa voida aina ratkaista jo 2/9 pidettävässä kokouksessa, vaan se siirtyy johonkin kltk:n myöhemmin pidettävään kokoukseen. Jos kyseellinen hakemus jätetään kltk:lle niin hyvissä ajoin ennen 2/9 pidettävää kokousta, että vy:n asiamiehelle on asiasta tiedotettu ja ilmoitettu, että hänellä on tilaisuus antaa lausuntonsa kltk:lle viimeistään 2/9 pidettävässä kokouksessa, voidaan hakemus ratkaista 2/9, vaikka asiamies ei ole lausuntoansa antanutkaan. Asiamiehelle voidaan varata aikaa, jollei asiaa ratkaista jo 2/9 päivän kokouksessa, enintään 5/9 saakka. Hakemuksen tekijällä on ehdoton oikeus saada nimensä pyyhityksi niistä ehdokaslistoista, mistä hän oli hakemuksen tehnyt, jollei hän ole tuon vy:n perustaja tai jollei hän muutoin ole suostunut siihen, että hänet asetetaan vy:n ehdokkaaksi. Asiamiehen lausunto voi sisältää todistuksen siitä, että ehdokkuudesta kieltäytyvä henkilö on siihen suostunut, jolloin kltk:n päätös on hylkäävä. Kaikilta niiltä listoilta, joilla henkilö on ehdokkaana, hän ei voi vaatia nimeään pyyhittäväksi. Hänen on oltava ehdokkaana yhdellä niistä, halusipa tai ei. Jos vaatimus käsittää kaikki listat, on kltk:n pyydettävä häneltä ilmoitusta, minkä ehdokaslistan osalta hän peruuttaa hakemuksensa, ja jos hän ei suostu sitä tekemään, näyttää vaatimus kokonaisuudessaan olevan hylättävä, jolloin hän jää ehdokkaaksi kaikille listoille. Kltk. vahvistaa 2/9 pidettävässä kokouksessa lopullisesti, mitkä ehdokaslistat pääsevät ehdokaslistojen yhdistelmään, vaikkakin vy:llä on mahdollisuus KVaaliL 28 §:n mainitsemassa tapauksessa saada poistetuksi ehdokaslistansa ehdokaslistojen yhdistelmästä. Kun kltk. varusti 25/8 pitämässään kokouksessa järjestysnumerolla kaikki sille jätetyt ehdokaslistat, säilyvät nämä samat numerot ehdokaslistoilla aina siihen saakka kunnes kltk. laatii ehdokaslistojen yhdistelmän, jolloin uusi numerointi tapahtuu, mikäli ehdokaslistojen hylkääminen tai yhdistelmästä poistaminen sen aiheuttaa. 28 §. Valitsijayhdistyksellä, jonka ilmoitusta vaaliliittoon yhtymisestä ei ole hyväksytty, on oikeus saada ehdokaslistansa poistetaksi ehdokaslistojen yhdistelmästä. Tätä koskeva ilmoitus on joko asiamiehen tai hänen valtuuttamansa kirjallisesti tehtävä keskuslautakunnalle viimeistään 5 päivänä syyskuuta ennen kello kahtatoista. Jos siinä asiakirjassa, jolla yhdistys on perustettu, asiamiestä ei ole nimenomaan valtuutettu päättämään tästä toimenpiteesta, on ilmoitukseen liitettävä sellainen julkilausuma, kuin 17 §:n 3 momentissa on sanottu, ja tässä on myös oltava asiamiehen vakuutus, että allekirjoitukset ovat omakätisiä 1). I) Vaikka oikaisuoikeus vaaliliittoon yhtymistä koskevan julkilausuman osalta on rajoittamaton, voi kuitenkin kahdessa tapauksessa sattua, että vy:n yhtyminen vaaliliittoon joudutaan lopullisesti epäämään. Toinen niistä on se, että julkilausumaa vaaliliittoon yhtymisestä ei asiakirjoissa ole lainkaan ollut (vaikka vy:llä oli ollut tarkoitus vaaliliittoon yhtyä). Toinen taas on se, että vaaliliiton asiamies ei ole hänelle varatun ajan kuluessa oikaissut niitä kohtia, joita vastaan muistutuksia oli tehty ja joiden perusteella ilmoitus vaaliliittoon yhtymisestä oli hylätty. Näissä tapauksissa vy:n ehdokaslista joutuu vaaliliiton ulkopuolelle yksinäiseksi ääniryhmäksi. Tällaiselle villille listalle annetut äänet menevät tavallisesti hukkaan. Tämäntapaisten sekaannusta tuottavien listojen poistaminen ehdokaslistojen yhdistelmästä on tehty mahdolliseksi säännöksellä KVaaliL 28 §:ssä. Jos siis vy:n yhtyminen vaaliliittoon on evätty, voi vy:n asiamies viimeistään 5/9 ennen kello 12 päivällä jättää kltk:lle kirjallisen ilmoituksen ja siinä pyytää ehdokaslistan poistamista ehdokaslistojen yhdistelmästä. Vy:n asiamies tarvitsee tätä ilmoitusta varten vy:n antaman valtuutuksen. Valtuutus voidaan antaa joko a) vy:n perustamiskirjassa tai b) erillisellä kirjallisella selityksellä, jossa tulee olla allekirjoittajina enemmän kuin puolet yhdistyksen jäsenistä. Jos jälkimmäistä muotoa on käytetty, tulee asiamiehen vakuuttaa ilmoituksessaan, että selityksen allekirjoittajat ovat omakätisesti merkinneet nimensä selitykseen. 29 §. Syyskuun 5 päivänä pidettävässä kokouksessa keskuslautakunta tekee päätökset 18 §:n 2 momentissa ja 28 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten johdosta 1), 2). I) Ks. selontekoa edellä 18 ja 28 §:ien kohdalla. 2) Kltk:n valmistavista toimenpiteistä, joista edellä on tehty selkoa, ei saa valittaa erikseen, vaan valitus niissä tapahtuneiksi katsotuista virheellisyyksistä on tehtävä vaalin tuloksesta valitettaessa. Jos siis kltk. on hylännyt valitsijayhdistyksen puolesta tehdyn anomuksen, ei kysymystä ole mahdollisuus saattaa valitusteitse ratkaistavaksi ennen kuin vasta vaalin tuloksesta valitettaessa siten kuin KVaaliL 61 §:ssä säädetään (Kho 1921 1 93). Kltk. ei saa valmistavissa toimenpiteissä antamistaan päätöksistä antaa valitusosoitusta (Kho 1923 1 119). Poikkeus: Ks. KVaaliL 30 §. 30 §. Jos vaalia varten hyväksytyissä ehdokaslistoissa mainittujen ehdokkaiden lukumäärä on enintään sama kuin valittavien valtuutettujen lukumäärä, ei erityistä vaalitoimitusta toimeenpanna, vaan keskuslautakunta menetelköön, niin kuin 56 §:n 3 momentissa säädetään 1). Muassa tapauksessa keskuslautakunnan on kiireellisesti laadittava ehdokaslistojen yhdistelmä. Vaaliliittojen keskinäinen järjestys yhdistelmässä määrätään arpomalla. Kaikki ehdokaslistat järjestetään samalle puolelle lehteä siten, että samaan vaaliliittoon kuuluvat ehdokaslistat yhdistetään yhteisen nimityksen alle numerojärjestyksessä ylhäältä alaspäin tai, Jos ehdokaslistat on lukumääränsä vuoksi järjestettävä kahdelle tai useammalle vierekkäiselle palstalle, riveittäin vasemmalta oikealle, ja erotetaan maista listoista siten, että selvästi ilmenee, mitkä ehdokaslistat kuhunkin vaaliliittoon kuulavat. Vaaliliittojen ulkopuolella olevat ehdokaslistat otetaan yhdistelmään viimeisinä järjestysnumeroiden mukaan. Tämän jälkeen merkitään hyväksytyt ehdokaslistat uusilla järjestysnumeroilla siten, että arpomisen mukaan järjestyksessä ensimmäiseksi tulleeseen vaaliliittoon kuuluvat ehdokaslistat merkitään entisessä numerojärjestyksessään ensimmäisillä numeroilla, alkaen numerosta 2, järjestyksessä toisen vaaliliiton listat samalla tavalla seuraavilla järjestysnumeroilla ja niin edelleen, sekä yksinäiset ehdokaslistat viimeisillä järjestysnumeroilla 2). Jollei keskuslautakunta hyväksy ehdotusta vaaliliiton nimitykseksi taikka jollei ehdotusta siitä ole tehty, määrätköön keskuslautakunta nimityksen, joka ilmaisee vain vaaliliiton järjestyksen yhdistelmässä 3). Yhdistelmässä ei saa olla mitään muata kuin yhteinen otsake, josta käy selville, mitä vaalia varten yhdistelmä on laadittu, vaaliliittojen nimitykset, jotka on merkittävä vaaliliittoryhmiensä yläpuolelle, seka kaikki ehdokaslistat järjestysnumeroineen 4). Yhdistelmä on heti, kun se on vahvistettu, saatettava äänioikeutettujen tiedoksi sillä tavalla, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, seka sen lisäksi keskuslautakunnan kokoushuoneessa julkaistavalla ilmoituksella. Yhdistelmiä on lähetettävä kunnan vaalilautakuntien puheenjohtajille riittävä määrä syyskuun 12 päivään mennessä, ja niitä on myös pidettävä valitsijayhdistysten asiamiesten ja kunnan jäsenten saatavina 5). 1) Vaalitoimitusta ei suoriteta lainkaan, milloin vain yksi hyväksytty ehdokaslista on olemassa. Kun kunnallisissa vaaleissa on kiinteät listat, joten muita henkilöitä kuin valmistavissa toimenpiteissä ehdokkaiksi määrättyjä ei saa äänestää, on vaalitoimitus tällaisessa tapauksessa tarpeeton. Ellei ole muuta kuin yksi hyväksytty lista olemassa, katsotaan tarpeellinen määrä listan ehdokkaita yksimielisesti valituiksi. Jos taas yhtään ehdokaslistaa ei ole määräajassa jätetty tai jos yhtään jätetyistä ehdokaslistoista ei ole voitu hyväksyä, tulee kunnanvaltuuston viipymättä pyytää valtioneuvostoa määräämään uusi aika vaalien toimittamista varten, kuten KVaaliL 65 §:ssä säädetään. Miten on meneteltävä siinä tapauksessa, että ehdokaslistoissa mainittujen ehdokkaiden lukumäärä on pienempi kuin valittavien valtuutettujen lukumäärä? KVaaliL 30 §:n 2 momentin sanonta: >>muussa tapauksessa>>, näyttäisi edellyttävän, että vaali on toimitettava. Sitäkin tietä saataisiin valtuusto täysimääräiseksi ainakin eräissä tapauksissa KVaaliL 56 § 3 momentin säännöstä soveltamalla. Kun kuitenkin otetaan huomioon KVaaliL:n yleinen rakenne ja yleiset perusteet, voidaan pitää kiistattomasti selvänä, että milloin hyväksyttyjen ehdokaslistojen ehdokkaiden lukumäärä on vähempi kuin valittavien valtuutettujen määrä, vaalia ei toimiteta, vaan menetellään KVaaliL 65 §:n edellyttämällä tavalla. Kltk:n tulee tällaisessa tapauksessa ilmoittaa kunnallisvaltuustolle, että vaalia ei voida säädettynä ajankohtana suorittaa, ja valtuuston tulee esittää asia valtioneuvostolle, jonka tehtävänä on määrätä uudet vaalit kunnassa suoritettavaksi sekä samalla määrätä niiden aika. Milloin kltk. on hylännyt valitsijayhdistysten tai vaaliliittojen hakemukset, ja hylkäämisen seurauksena on ollut, ettei vaaleja voida toimittaa hyväksyttyjen ehdokaslistojen puutteessa, saadaan kltk:n päätöksestä valittaa lääninhallitukselle. Kltk:n valmistavista toimenpiteistä ei saa valittaa erikseen, mutta tällaisessa tapauksessa päätös valmistavasta toimenpiteestä on samalla päätös itse pääasiasta, vaalin toimittamisesta. 2) Kltk:n suorittamien valmistavien toimenpiteiden viimeinen vaihe käsittää ehdokaslistojen yhdistelmän laatimisen ja äänestyslippujen painattamisen. Ehdokaslistojen yhdistelmä vastaa pienoisäänestyslippujen käytäntöönottamisen jälkeen vaalilippua aikaisemmissa vaaleissa. Yhdistelmään otetaan kaikki hyväksytyt ehdokaslistat vaaliliitoittain järjestettyinä. Vaaliliittojen keskinäinen järjestys määrätään arpomalla. Kussakin vaaliliitossa ehdokaslistat järjestetään sen numerojärjestyksen mukaan joka ehdokaslistoilla on vaaliliiton sisällä. Vaaliliiton ehdokaslistat järjestetään joko ylhäältä alaspäin, milloin ehdokaslistoja on vähän, tai vasemmalta oikealle, milloin ehdokaslistat on järjestettävä useampaan riviin. Vaaliliittojen ulkopuolella olevat ehdokaslistat otetaan yhdistelmään vaaliliittojen jälkeen. Kun vaaliliittojen järjestys ja ehdokaslistojen järjestys vaaliliittojen sisällä ynnä vaaliliittojen ulkopuolelle mahdollisesti jääneiden ehdokaslistojen järjestys vaaliliittojen jälkeen on saatu selville, suoritetaan ehdokaslistojen varustaminen uusilla numeroilla. Ensimmäiseksi tulleen vaaliliiton ensimmäinen ehdokaslista on numero 2 ja siitä lähtien varustetaan seuraavat ehdokaslistat järjestysnumeroilla. Yksinäisten ehdokaslistojen järjestysnumerot ovat siis alhaisimmat. Kukin vaaliliitto erotetaan toisistaan niin, että selvästi näkyy, mikä lista kuuluu mihinkin vaaliliittoon. Kun aikaisemmin oli useamman nimen listoja, oli voimassa määräys, että vaaliliiton sisälläkin ehdokaslistat oli erotettava toisistaan sivu- ja poikkiviivoilla. Yhden nimen listoja ei tarvitse erottaa viivoilla toisistaan, jos asia voidaan niin hoitaa, että yhdistelmästä käy valitsijalle vaivattomasti ja täsmällisesti selville, mikä numero kullakin ehdokkaalla on. 3) KVaaliL 20 §:n mukaan vaaliliitto on oikeutettu vaaliliittojulkilausumassa ehdottamaan vaaliliittoa varten vaaliliiton yhteisen nimityksen, jonka kltk. päättää. Kltk:lla on siis oikeus joko hyväksyä ehdotettu vaaliliiton nimitys tai olla se hyväksymättä sekä jälkimmäisessä tapauksessa määrätä nimitys. Mielivaltainen ehdotetun otsakirjoituksen hylkääminen ei kuitenkaan ole sallittua. Vain sellaisessa tapauksessa, että nimitys on lakien tai hyvien tapojen vastainen tai se on harhaan johtava tai sopimaton (Vrt. oikeuskanslerin päätös 14/1 1932), on kltk:lla oikeus hylätä ehdotettu otsakirjoitus ja määrätä uusi. Milloin ehdotettu vaaliliiton nimitys on hylätty tai milloin nimitystä ei ole lainkaan ehdotettu, tulee kltk:n menetellä siten, että vaaliliitot varustetaan järjestysnumeroilla, esim. >>Vaaliliitto III>>, milloin vaaliliitto on kolmas järjestyksessä. On huomattava, että nimitys on sallittu ainoastaan vaaliliitolle. Jos siis yhdistelmissä esiintyy yksinäisinä olevia ehdokaslistoja, niille ei saa antaa nimitystä kuten vaaliliitoille. 4) Ehdokaslistojen yhdistelmissä on, paitsi järjestysnumeroilla varustettuja ehdokaslistoja ja vaaliliittojen nimityksiä, jotka on merkittävä vaaliliittoryhmiensä yläpuolelle, sekä vaaliliittojen rajaviivoja, myös yhdistelmän yhteinen otsake, josta käy selville, mitä vaaleja varten yhdistelmä on laadittu. Otsake voi kuulua esim. >>Ehdokaslistojen yhdistelmä Karhuvaaran kunnassa lokakuun 4 ja 5 päivänä 1956 toimitettavissa kunnallisvaaleissa>>. Ehdokaslistoissa ei saa esiintyä mitään ehdokaslistojen nimityksiä tai tunnuslauseita. Yhdistelmän otsake yksikielisessä kunnassa on ainoastaan kunnan virallisella kielellä. Kaksikielisessä kunnassa se on sekä suomen- että ruotsinkielinen (kielilaki 10 §), ensimmäisellä sijalla enemmistön kieli. Sen sijaan vaaliliittojen nimitykset voivat kaksikielisissäkin kunnissa olla yksikieliset, sen mukaan kuin vaaliliitto itse on esittänyt, sekä yksikielisessä kunnassa myös yksinomaan muulla kotimaisella kielellä kuin kunnan kielellä. Sellaisessa tapauksessa, että vaaliliiton ehdotettu nimitys hylätään, on sen tilalle määrättävässä nimityksessä käytettävä sitä kieltä, jota ehdotuksessa oli käytetty. 5) Sitten kun ehdokaslistojen yhdistelmän sisältöön vahvistettu, tulee kltk:n saattaa se äänioikeutettujen tietoon samalla tavoin kuin muut kunnalliset ilmoitukset sekä sitä paitsi ilmoituksella kltk:n kokoushuoneessa. On siis pidettävä mielessä, että se kltk:n kokoushuoneessa ilmoittaminen, joka liittää KVaaliL 26 § 1 mom. mainitsemassa tapauksessa, ei riitä kun yhdistelmä kuulutetaan äänioikeutettujen tiedoksi. Ehdokaslistojen yhdistelmien varsinainen käyttö itse vaalitoimituksessa rajoittuu siihen, että niitä on vaalihuoneistossa riittävä määrä nähtävänä. Kun itse äänestäminen tapahtuu pienoisvaalilippua käyttäen siten, että valitsija merkitsee vaalilipussa olevan ympyrän sisäpuolelle sen ehdokaslistan numeron, jota hän tahtoo äänestää, tulee vaalihuoneistossa olla tässä tarkoituksessa valitsijain nähtävänä ehdokaslistojen yhdistelmiä. Ehdokaslistojen yhdistelmiä on jaettava vltkuntien puheenjohtajille. Sen lisäksi niitä on pidettävä vy:sten asiamiesten ja kunnan jäsenten saatavina. Yhdistelmä lienee yleensä paras painattaa. Huomattava on myös KVaaliL 12 §:n säännös, että vaaliotteen mukana on annettava, mikäli mahdollista, ehdokaslistojen yhdistelmä. Vain pienissä kunnissa voitaneen selviytyä monistamalla muuten tarpeellinen määrä yhdistelmiä. Milloin yhdistelmiä julkaistaan kunnallisena ilmoituksena sanomalehdissä, saadaan ladelmasta pienin kustannuksin riittävä määrä eripainoksia. On syytä erityisesti huomauttaa, että ehdokaslistojen yhdistelmiä laadittaessa on huolellisesti valvottava, että ehdokkaitten nimet yhdistelmissä tulevat alkuperäisissä ehdokaslistoissa olevien nimien kanssa täysin yhtäpitäviksi. Tässä suhteessa tapahtunut virheellisyys voi aiheuttaa koko vaalien kumoamisen (Kho 1926 II 1752,1937 II 3813). 31 §. Keskuslautakunnan on laadittava vaalissa käytettävä äänestyslippu ja toimitettava sitä kunkin äänestysalueen vaalilautakunnalle tarpeellinen määrä suljetussa päällyksessä, johon on merkittävä ilmoitus äänestyslippujen luvusta. Äänestyslipun on oltava vakiokokoa 148 x 210 mm, ja sen sisäpuolelle on painettava tai monistettava otsake, jossa mainitaan, missä vaalissa sitä käytetään, sekä lisäksi viivalla merkitty ympyrä, halkaisijaltaan 90 mm, joka lippua kokoon taitettaessa jää taittamattomaksi. Keskellä ympyrää tulee olla selvästi havaittava merkintä: N:o .... sen ehdokaslistan numeron merkitsemista varten, jota äänestäjä tahtoo äänestää. Äänestyslippuihin käytettävän paperin pitää olla valkeata, paitsi 12 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa värillistä, sekä läpinäkymätöntä ja laadultaan muutoinkin sellaista, ettei se vaaranna vaalisalaisuuden säilymistä 1). 1) Kunnallisvaaleissa on käytettävä ns. pienoisvaalilippua. Aikaisemmin sekä valtiollisissa että kunnallisissa vaaleissa oli vaalilippuna yhdistelmä vaaleja varten hyväksytyistä ehdokaslistoista, ja äänestäminen tapahtui siten, että valitsija merkitsi viivalla sen ehdokaslistan, jonka hyväksi hän antoi äänensä. Kun tällaiset vaaliliput varsinkin valtiollisissa vaaleissa tulivat varsin suuriksi ja siten hankaloiksi käsitellä sekä äänestämisessä että vaalin tulosta laskettaessa, on nyt siirrytty vaaleissa ns. pienoisvaalilipun käyttämiseen. Ensimmäisen kerran pienoisvaalilippu oli käytännössä siirtoväen osalta v. 1945 valtiollisissa vaaleissa. Kunnallisvaaleissa tapahtuu äänestäminen pienoisvaalilipulla, jota lakitekstissä nimitetään äänestyslipuksi. Sen koko on 148x210 mm. Äänestyslippu sisältää ainoastaan otsikon, josta ilmenee, missä kunnallisvaaleissa sitä käytetään, sekä halkaisijaltaan 90 mm suuruisen ympyrän, johon valitsija piirtää sen ehdokaslistan numeron, jota hän äänestää. Ympyrä, jonka keskellä täytyy olla merkintä: N:o ..., on niin sijoitettava äänestyslippuun, että se taitettaessa jää taittamattomana äänestyslipun sisäpuolelle. Kun äänestyslippu taitetaan kahdesti, jolloin äänestyslippu jakaantuu neljään osaan, on ympyrä sijoitettava äänestyslippuun siten, että se tulee olemaan toisessa niistä osista, jotka muodostavat taitetun äänestyslipun sisäpuolen. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että näin järjestettynä äänestysnumeron näkeminen paperin läpi ei ole mahdollista. Kltk:n tulee painattaa riittävä määrä äänestyslippuja ja lähettää niitä hyvissä ajoin ennen vaalipäivää kunkin äänestysalueen vltk:lle kuoressa, johon on merkitty äänestyslippujen määrä. Vltk:n puheenjohtaja saa avata äänestyslippuja sisältävän kuoren vasta vaalitoimituksen alkaessa (KVaaliL 36 §). Äänestyslippuja lienee turvallisinta lähettää kuhunkin äänestysalueeseen suunnilleen yhtä monta kuin siinä on äänioikeutettuja. Toisessa kunnassa oleva otteella äänestäjä käyttää otteen ohessa olevaa äänestyslippua (KVaaliL 38 §). Äänestyslipun paperi on valkeaa paitsi otteella äänestettäessä KVaaliL 12 §:n edellyttämässä tapauksessa, jolloin äänestyslippu on värillinen. Laissa on nimenomaan korostettu, että äänestyslippuun käytetyn paperin pitää olla läpinäkymätöntä ja materiaalin laadultaan sellaista, että vaalisalaisuus säilyy. 5 LUKU. Vaalitoimitus. 32 §. Vaalitoimitus alkaa kussakin äänestysalueessa ensimmäisenä vaalipäivänä kello kaksitoista ja toisena vaalipäivänä kello yhdeksän sekä jatkuu kumpanakin vaalipäivänä yhtäjaksoisesti kello kahteenkymmeneen 1). 1) Kussakin äänestysalueessa on yksi äänestyspaikka, vaalihuoneisto, jossa äänestäminen toimitetaan. Sen on oltava äänestysalueen piirissä maalaiskunnassa, mutta kaupungeissa ja kauppaloissa se ei ole välttämätöntä (Vrt. KVaaliL 6 §). Kussakin äänestysalueessa suoritetaan äänestys yhdessä ainoassa vaalihuoneistossa ja jokaisessa vaalipaikassa koko sen ajan, mikä äänestämistä varten on määrätty. Vaalitoimitus alkaa ensimmäisenä vaalipäivänä, siis sunnuntaina kello 12 päivällä. Vltk:n tulee koko vaalitoimituksen ajan olla päätöksenvoivassa kokoonpanossa saapuvilla, s.o. vähintään kolmijäsenisenä (Ks. siitä KVaaliL 3 §). Vaaliaika on ensimmäisenä päivänä kello kahdestatoista kello kahdeksaan illalla. Toisena vaalipäivänä on vaaliaika kello yhdeksästä aamulla kello kahdeksaan illalla. Aikaisemmin oli sallittua, että vaalitoimitus keskeytettiin kerran päivässä enintään kahden tunnin ajaksi vltk:n päätöksen mukaan. Tämä ei enää ole luvallista. Vaalitoimitus jatkuu siis kumpaisenakin päivänä keskeytymättä. Äänestäminen voi jatkua kumpanakin päivänä jälkeen kello kahdeksan, jos saapuvilla tänä ajankohtana on niin paljon valitsijoita, että he eivät ehdi äänestää kello kahdeksaan mennessä (Ks. KVaaliL 34 § 2 mom.). Vaalitoimitus on suoritettava siinä vaalipaikassa, joka on kuntalaisille ilmoitettu. Vaalipaikan muutos ei ole sallittu muuta kuin erittäin pakottavien asianhaarojen vuoksi, esim. jos vaalihuoneisto on tuhoutunut jne. Milloin vaalipaikka muutetaan, on vltk:n huolehdittava siitä, että muutos saatetaan sopivalla tavalla valitsijoiden tietoon (Kho 1929 II 2348). 33 §. Vaalilautakunnan on ryhdyttävä kaikkiin vaalin toimittamista varten tarpeellisiin toimenpiteisiin. Vaalilautakunta pitäköön huolta siitä, että vaalisalaisuuden säilyminen on turvattu. Vaalihuoneeseen on järjestettävä riittävä määrä vaalisuojuksia, joissa on äänestysmerkinnän tekemistä varten kyniä ja kovapintainen, kiinteä levy 1). Vaalilautakunnan on myös huolehdittava siitä, että keskuslautakunnan julkaisema ehdokaslistojen yhdistelmä on nähtävänä ja saatavana vaalihuoneessa sekä etuhuoneissa. Yhdistelmä on myös asetettava äänestäjien nähtäväksi vaalisuojukseen. Vaalileima, joka on samanlainen kaikissa kunnissa, vahvistaa sisäasiainministeriö 2). 1) Vaaleissa tarvittavat välineet hankkii vltk:lle kaupungissa ja kauppalassa yleensä kltk., maalla taas joko kltk. tai sen toimeksiannosta kunnantoimisto. Niinpä niiden tulee huolehtia paitsi vaalihuoneiston hankkimisesta ja äänestyslippujen lähettämisestä myös vaalisuojusten sekä äänestyskynien, paperin, levyn, jne. toimittamisesta vltk:lle. Vltk:n puheenjohtajan tulee hyvissä ajoissa ennen vaalitoimituksen alkamista tarkastaa vaalihuoneisto ja järjestää tai järjestyttää se kuntoon vaalitoimitusta varten. Vaalisuojukset on asetettava paikoilleen, riittävä määrä lyijykyniä on varattava äänestäjien käytettäväksi, vaalisuojuksessa pitää olla kovapintainen kiinteä levy ehdokaslistan numeron kirjoittamista varten, esim. pöydän tai pulpetin pinta jne. Äänestykseen käytettäviä lyijykyniä tilattaessa on syytä hankkia pehmeäteräisia lyijykyniä, jotta numerosta tulisi mahdollisimman hyvin näkyvä, mistä on etua kltk:lle vaalin tulosta laskettaessa. Vaalihuoneistoon on heti äänestyksen alusta lähtien pantava esille riittävä määrä ehdokaslistojen yhdistelmiä, jotka on niin esille asetettava, että äänestäjillä on tilaisuus niitä tarkastella ennen äänestämään menoaan. Nimenomaisesti on pidettävä huolta siitä, että yhdistelmä on nähtävänä siellä, missä valitsija tekee äänestysmerkintöään, s.o. vaalisuojuksen sisäpuolella. Vaalisalaisuuden säilyttämiseksi on kuhunkin vaalipaikkaan järjestettävä kolmelta sivulta suojatut suojukset, jotka estävät ulkopuolisia näkemästä valitsijan äänestysmerkinnän tekemistä. Suojuksia on tehtävä kaksi tai useampiakin äänestysalueen tarpeiden mukaisesti. Jos voidaan näyttää vaalien jälkeen toteen, että suojuksia ei ole ollut tai että vaalisalaisuus muuten ei ole voinut säilyä, silloin voidaan vaalit sen perusteella kumota. 2) Vaalisalaisuuden säilyttäminen, kun äänestetään otteella toisessa kunnassa, edellyttää sitä, että vaalileimasimet koko maassa, kaikissa kunnissa, ovat samanlaiset. Vaalileimasimen vahvistaa sisäasiainministeriö, vaalileimasimet hankkii itselleen kukin kunta. 34 §. Vaalilautakunnan on myös varattava riittävä tila vaalihuoneen viereen niitä äänestäjiä varten, jotka odottavat vuoroaan vaalihuoneeseen päästäkseen. Kaikilla niillä äänestäjillä, jotka ovat ennen kello kahtakymmentä tulleet saapuville odottamaan äänestysvuoroaan, on oikeus äänestää, ennen kuin vaalitoimitus keskeytetään ensimmäisen vaalipäivän päättyessä tai lopetetaan. Vaalihuoneen vieressä oleva odotustila on suljettava tai eristettävä kello kaksikymmentä, sen jälkeen kun siitä on selvästi ilmoitettu saapuville tulleille äänestäjille 1). 1) Odotushuoneessa nimenomaan ei saa suorittaa 35 §:ssä kiellettyä vaalikiihotusta. 35 §. Älköön vaalihuoneistossa taikka sen vieressä pidettäkö puheita, julkipantako tai jaettako painettuja tai kirjoitettuja kehoituksia älköönkä millään tavoin vaikutettako tai yritettäkö vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen. Saapuvilla olevien on noudatettava niitä määräyksiä, joita vaalilautakunta harkitsee tarpeelliseksi antaa järjestyksen ylläpitämiseksi ja vaalitoimituksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi 1). 1) Poliisiviranomaiset ovat velvolliset antamaan vltk:lle virka-apua. 36 §. Vaalitoimituksen alkaessa vaalilautakunnan puheenjohtaja näyttäköön läsnäolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, ja avatkoon sitten päällyksen, jossa vaalilautakunnalle lähetetyt äänestysliput ovat 1). 1) Vltk:n puheenjohtajan asiana on läsnäolijoille, siis myös vaalitoimituksen alkaessa vaalihuoneessa oleville valitsijoille, näyttää, että vaaliuurna on tyhjä, ja sulkea se sitten avaimella. Sen jälkeen, kun se on suljettu, sitä ei saa avata, ennen kuin äänestysliput siitä otetaan äänestyksen päätyttyä. Vaaliuurnan avaaminen äänestyksen aikana, esim. sen takia, että huomataan jonkun äänestäjän epähuomiossa panneen uurnaan leimaamattoman äänestyslipun, on kielletty ja seurauksena voi olla vaalien kumoaminen (Kho 1929 II 2300). 37 §. Äänestäjä, joka haluaa käyttää äänioikeuttaan, ilmoittautukoon vaalilautakunnalle saadakseen äänestyslipun. Vaalilautakunta huolehtikoon tarkoin siitä, ettei äänestäjä saa äänestyslippua, ennen kuin on todettu, että hänet on merkitty äänioikeutettuna vaaliluetteloon 1). 1) Vaalien lailliseen menoon kuuluu, että äänestyslippua ei anneta muille kuin niille, jotka on havaittu äänioikeutetuiksi, s.o. joiden nimet on merkitty vaaliluetteloon äänioikeutettuina. Vltk:aa sitoo vaaliluettelo siinä, kuka saa äänestää ja kuka ei. Kun vaaliluettelo on ollut laillisesti tarkastettavana ja jokaisella on ollut oikeus vaatia siihen tarpeelliseksi katsomiaan oikaisuja, edellytetään, että näin virallisen tarkastuksen läpikäynyt vaaliluettelo on oikea. Sen takia vltk:n velvollisuus on sitä noudattaa. Äänestämään siis ei saa päästää henkilöä, joka on vaaliluettelosta jätetty pois tai vltk:n merkinnällä tehty äänioikeutta vailla olevaksi, vaikka hän näyttäisi toteen, että poisjättäminen tai merkintä on virheellinen. Missään tapauksessa vltk. ei ole oikeutettu muuttamaan vaaliluetteloa (Kho 1935 II 1763). Äänestämään taas on laskettava jokainen vaaliluetteloon äänioikeutettuna merkitty (Oikeuskanslerin kertomus v. 1919, s. 31). Mikäli toisin menetellään, ja voidaan osoittaa, että vaalin tulos olisi voinut tulla toiseksi, jos olisi oikein menetelty, on seurauksena vaalien kumoaminen (Kho 1929 II 2300). Vltk:lla on oikeus tutkia, milloin syytä siihen ilmenee, onko äänioikeuttaan käyttämään ilmoittautunut henkilö se, joka sanoo olevansa. Jos vaaliluettelossa on jokin pienehkö virhe tai erheellisyys, valitsijaa ei ole estettävä äänioikeuttaan käyttämästä, ellei virhe ole olennainen, ja jos sen ohessa on ilmeistä, että vaaliluettelossa olevan nimi ei voi tarkoittaa ketään toista. Milloin on kysymys samannimisistä henkilöistä, on otettava selko, kuka heistä on äänestämään ilmoittautunut, jotta merkintä voidaan tehdä oikean nimen kohdalle. Vaaliluettelon tarkastamisen jälkeen tehdyt merkinnät, mikäli ylemmän asteen päätökset eivät ole niihin antaneet aihetta, ovat vailla merkitystä (Kho 1931 II) Vain vltk:lta saatua äänestyslippua saadaan vaaleissa käyttää. Ks. KVaaliL 51 §. Vltk:n työn käytännöllisestä järjestämisestä mainittakoon, että Helsingissä on kunnallisissa vaaleissa vltk:n jäsenten työnjako ja vaalitoimituksen kulku ollut järjestettynä seuraavasti: a) Yksi vltk:n jäsenistä hoitaa aakkosellista äänestäjien luetteloa. Hänelle ilmoittautuu äänestäjä. Vltk:n jäsen toteaa aakkosellisesta luettelosta, onko henkilö äänioikeutettu. b) Yksi vltk:n jäsen pitää pöytäkirjaa. Hän antaa äänestyslipun äänestäjälle, jonka äänioikeus on todettu aakkosellisen luettelon mukaan. c) Aakkosellisen luettelon hoitaja kirjoittaa äänioikeutetun nimen pienelle paperilapulle, jonka lähettää vltk:n puheenjohtajalle. d) Äänestysmerkinnän tehtyään äänestäjä vie äänestyslipun vltk:n puheenjohtajalle, joka hoitaa vaaliluetteloa. Saamansa nimi-ilmoituksen nojalla todettuaan, että äänestäjän nimi on vaaliluettelossa, puheenjohtaja leimaa äänestyslipun ja antaa sen takaisin äänestäjälle. Puheenjohtaja nostaa vaaliuurnan aukolla olevan suojapaperin, jonka jälkeen äänestäjä pudottaa äänestyslippunsa uurnaan. Tämän jälkeen puheenjohtaja merkitsee vaaliluetteloon, että äänestäjä on käyttänyt äänioikeuttansa. Pienehköissä äänestysalueissa voi menettely olla mutkattomampi. Äänestäjä, joka on hankkinut vaaliluettelon otteen, voi äänestää joko omassa tai muussa äänestysalueessa, jos hän ilmoittautuessaan vaalilautakunnalle luovuttaa sille vaaliluettelon otteensa. Äänestäjälle, joka äänestää vaaliluettelon otteen nojalla omassa kunnassa, antakoon vaalilautakunta äänestämistä varten kunnassa käytettävän äänestyslipun. Jos ote on annettu toisesta kunnasta, vaalilautakunnan on irrotettava äänestyslippu vaaliluettelon otteesta ja annettava se äänestäjälle. Tarpeen vaatiessa annettakoon äänestäjälle mainitun äänestyslipun tilalle uusi, kunnassa käytettävä äänestyslippu, sitten kun sen kääntöpuolelle on vaalilautakunnan toimesta kirjoitettu äänestäjän kunnan nimi. Äänestäjällä, joka kuulu muuhun kuntaan, kuin missä hän äänestää, on oikeus antaa äänensä vain oman kuntansa ehdokaslistojen yhdistelmään otetun ehdokaslistan hyväksi merkitsemällä ehdokaslistan numero äänestyslippuunsa sillä tavalla kuin 39 §:ssä säädetään 1). 1) Vaaliluettelon otteella äänestäminen toisessa kunnassa kuin missä äänestäjä on äänioikeutettu voi tapahtua missä valtakunnan vaalipaikassa tahansa. Äänestäjän tulee esittää vaaliluettelon ote ja sen nojalla on hänen sallittava äänestää. KVaaliL 12 §:n mukaan tulee vaaliluettelon otteen yhteydessä olla äänestyslippu, jonka selkäpuolella on asianomaisen kunnan nimi. Kun äänestäjä ilmoittautuu vltk:lle äänestämään otteella, irrotetaan vltk.:n toimesta äänestyslippu vaaliotteesta, ja äänestäjä tekee äänestysmerkinnän tähän äänestyslippuun, jossa on siis valmiina hänen kotikuntansa nimi selkäpuolella. Milloin äänestäminen tällä äänestyslipulla ei jostakin syystä ole mahdollista, on vltk:n annettava valitsijalle uusi, kunnassa käytettävä äänestyslippu, mutta sellaisessa tapauksessa on huolehdittava siitä, että äänestäjän oman kunnan nimi kirjoitetaan vltk:n toimesta äänestyslipun selkäpuolelle. Vaaliotteella äänestäjä voi äänestyksensä suorittaa myös oman kuntansa alueella, vieläpä omassa äänestysalueessaankin. Tällaisessa tapauksessa hän käyttää kunnan yleistä äänestyslippua eikä vaaliotteeseen liittyvää äänestyslippua. Tämä järjestys on tarpeen vaalisalaisuuden turvaamiseksi. 39 §. Vaalissa merkitköön äänestäjä äänestyslipussa olevaan viivalla merkittyyn ympyrään sen ehdokaslistan numeron, jonka hyväksi hän tahtoo äänensä antaa, niin selvästi, ettei epätietoisuutta voi syntyä siitä, mitä ehdokaslistaa hän tarkoittaa. Merkintä on tehtävä vaalisuojuksessa siten, että vaalisalaisuus säilyy 1). 1) Äänestysmerkintä kunnallisvaaleissa tehdään siten, että äänestäjä piirtää äänestyslipussa olevan ympyrän sisäpuolelle sen ehdokaslistan numeron, jota hän tahtoo äänestää. Kun numeron merkitsemisessä saattaa huolimattoman kirjoittamisen vuoksi tehdä helposti virheitä, on äänestäjän pyrittävä numeronsa merkitsemään mahdollisimman täsmällisesti. Esim. 6 ja 9 on parasta varustaa pisteellä, jotta erehdyksiä ei syntyisi (22). Äänestysmerkki on ehdottomasti tehtävä äänestyssuojuksessa. Vltk:n nähden täytettyä äänestyslippua vltk ei ole oikeutettu ottamaan vastaan. Vain vltk:lta saatua äänestyslippua on äänestäjä oikeutettu vaalitoimituksessa käyttämään. Äänestäjän on suoritettava äänestystoimitus yksinään. Aviopuolisotkaan eivät saa olla yhtaikaa vaalisuojuksessa. Ainoan poikkeuksen muodostaa vaaliavustajan avustuksella suoritettu äänestäminen (Ks. siitä 42 §). Muussa tapauksessa on äänestäminen suojuksessa yhtaikaa ollen kielletty. 22. Eino Yliruusi oli valittanut Parkanon kunnassa v. 1953 toimitetuista kunnallisvaaleista lääninhallitukseen ja valituskirjassaan lausunut, että kltk. oli hylännyt ainakin viisi Puolueettoman Syrjäkylien Vaaliliiton hyväksi, minkä asiamiehenä Yliruusi oli ollut, annettua äänestyslippua, vaikka ehdokaslistojen numerot oli niihin merkitty täysin selvästi. Äänestyslippujen hylkääminen oli vaikuttanut vaalin tulokseen, sillä sanotusta vaaliliitosta, jos se olisi saanut kaksi ääntä enemmän kuin mikä nyt oli ollut sen hyväksytty äänimäärä, olisi tullut valituksi kolme valtuutettua. Mainittuihin viiteen äänestyslippuun merkittyjä numeroita ei voitu katsoa epäselviksi, sillä vaalipöytäkirjojen mukaan paikalliset vaalilautakunnat olivat hyväksyneet ne kaikki; Tämän vuoksi ja huomauttaen vielä, että kltk. ei ollut säilyttänyt vaalilautakuntien sille toimittamia äänestyslippuja ennen tarkistuslaskentaa ja sen aikana ja sen jälkeen kokouksiensa väliaikoina sinetöitynä, vaan sinetöinyt ne vasta sen jälkeen, kun vaalin tulos 23. 10. 1953 pidetyssä kokouksessa oli määrätty, Yliruusi on vaatinut, että kltk:n päätös vaalin tuloksen vahvistamisesta kumottaisiin ja tulos oikaistaisiin. Lääninhallitus oli ratkaissut asian seuraavasti: Koska kltk:n hylkäämiin äänestyslippuihin oli ehdokaslistan numero merkitty siten, ettei täysin selvästi ilmennyt, mitä ehdokaslistaa se tarkoitti, eikä ollut esitetty muutakaan pätevää syytä valituksen tueksi, lääninhallitus KVaaliL 51 §:n nojalla on hylännyt valituksen. Lääninhallituksen päätökseen Yliruusi oli hakenut muutosta sekä valituskirjassaan lääninhallituksessa esittämillään perusteilla ja koska ehdokaslistojen yhdistelmään oli ollut listan n:o 72 ehdokkaaksi merkitty Helmi Serafia Mattila, vaikka ehdokkaan nimen olisi pitänyt olla Helvi Serafia Mattila, vaatinut, että lääninhallituksen päätös ja Parkanon kunnassa toimitettu kunnanvaltuutettujen vaali kumottaisiin ja uusi vaali määrättäisiin toimitettavaksi. Kho on tutkinut asian ja katsoo tosin käyneen selville, että ehdokaslistojen yhdistelmään on painovirheen takia ehdokaslistan n:o 72 ehdokkaaksi merkitty Helmi Serafia Mattila, vaikka ehdokkaan nimen olisi pitänyt olla Helvi Serafia Mattila. Koska kuitenkaan ei ole näytetty, että sanottu virheellisyys on vaikuttanut vaalin tulokseen, Kho tällä ja lääninhallituksen valituksenalaisessa päätöksessä mainituilla perusteilta katsoo, ettei ole esitetty syytä sen lopputuloksen muuttamiseen, johon lääninhallitus päätöksessään on johtunut. Kho 13/4 1954 No 2002. 40 §. Äänestäjä, joka on tehnyt merkintänsä äänestyslippuun, antakoon sen kokoon taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi ja pankoon leimatun äänestyslipun vaaliuurnaan 1). 1) Äänestäjän itsensä on vietävä äänestyslippu vltk:lle. Poikkeuksen muodostavat 42 §:n mukaan avustajaa käyttävät äänestäjät. Äänestyslipun tulee olla kokoontaitettuna, kun se annetaan vltk:lle. Avonaisena sisäänjätettyä äänestyslippua vltk. ei ole oikeutettu ottamaan vastaan. Samaten on kieltäydyttävä vastaanottamasta äänestyslippua, jos sen nurjalle puolelle on tehty merkintöjä. Vltk:n siihen määrätyn jäsenen tulee leimata äänestyslippu vaalileimasimella. Äänestäjä itse tai vaaliavustaja panee äänestyslipun uurnaan. Uurnaa vartioivan vltk:n jäsenen on valvottava, että vain leimatut liput pannaan uurnaan. Sitä varten on palasta, että vaaliuurnan aukko pidetään jollakin paperilla tai pahvinpalasella peitettynä ja että vltk:n asianomainen jäsen äänestäjän tuodessa äänestyslipun sen uurnaan pudottamista varten poistaa siksi ajaksi suojan uurnan aukolta. Jos kaikista varotoimenpiteistä huolimatta äänestäjä panee uurnaan leimaamattoman äänestyslipun, ei sitä saa sieltä ottaa pois leimaamista varten (Kho 1929 II 2300). Samaten on kiellettyä vaaliuurnan aukaisemisen jälkeen leimata vaaliuurnaan pantuja leimaamattomia äänestyslippuja, vaikka vltk:lle olisikin tehty ilmoitus jokaisesta leimaamattomana uurnaan pannusta äänestyslipusta (Kho 1931 II 1247). 41 §. Kun äänestäjä on pannut äänestyslipun uurnaan, merkittäköön vaaliluetteloon taikka, jos äänestäjä äänestää vaaliluettelon otteen nojalla maussa kuin omassa äänestysalueessaan, otteeseen sekä 46 §:ssä mainittuun vaalipöytäkirjaan, että hän on käyttänyt äänioikeuttansa 1). 1) Vaaliluettelossa sitä varten varattuun sarakkeeseen on siihen määrätyn vltk:n jäsenen tehtävä merkintä äänioikeuden käyttämisestä heti, kun äänestäjä on pannut äänestyslipun uurnaan. Miten on meneteltävä, jos äänestämään tulee henkilö, joka on vaaliluetteloon merkitty äänioikeutensa jo käyttäneeksi? Jos vltk:ssa v a r m u u d e l l a t i e d e t ä ä n tai jos voidaan muuten t ä y s i n l u o t e t t a v a s t i saada selville, ettei k.o. henkilö ole käyttänyt äänioikeuttaan vaan että on tullut virheellinen vaaliluettelomerkintä, ei häntä ole estettävä äänioikeuttaan käyttämästä. Mutta todistusten tällaisessa tapauksessa tulee olla erityisen vahvat. Milloin muita kuin omasta äänestysalueesta olevia on äänestänyt, on heidän äänestämisestään tehtävä merkintä sekä vaaliotteeseen että vltk:n pöytäkirjaan. 42 §. Vaalihuoneessa olkoon saapuvilla erityinen vaalilautakunnan ottama ja sen määräämällä käsivarsinauhalla varustettu vaaliavustaja, joka äänestäjän pyynnöstä avustaa häntä merkinnän tekemisessä äänestyslippuun. Jos äänestäjä haluaa käyttää vaalilautakunnan jäsentä avustajana äänestysmerkinnän tekemisessä eikä se viivytä vaalitoimitusta, olkoon hänellä siihen oikeus. Jos äänestäjä on sokea, on hänellä oikeus käyttää äänestysmerkinnän tekemisessä apuna itse valitsemaansa henkilöä. Se, jolla on oikeus avustaa äänestäjää, on velvollinen tunnollisesti täyttämään äänestäjän osoitukset sekä pitämään salassa vaalitoimituksessa saamansa tiedot. Tämän velvollisuuden rikkomisesta rangaistakoon niin kuin virkamiestä virkarikoksesta 1). 1) Vltk:n on määrättävä vaaliavustaja, jonka tulee virkaedesvastuun uhalla tunnollisesti täyttää äänestäjän osoitukset ja pitää salassa näin saamansa tiedot. Vaaliavustajan tulee olla saapuvilla koko vaalitoimituksen ajan. Kun vltk:n jäsen äänestäjän halutessa voi toimia vaaliavustajana, on selvää, että määrätyn vaaliavustajan mahdollisesti poissaollessa on vltk:n jäsenten hoidettava hänen tehtävänsä. Sokea saa tuoda mukanaan itse valitsemansa henkilön äänestysmerkinnän tekemistä varten 43 §. Äänestyksen päättyessä ensimmäisenä vaalipäivänä on vaaliuurna suljettava paheenjohtajan tai varapaheenjohtajan ja vähintään yhden jäsenen sinetillä sekä pantava varmaan talteen. Kun toimitusta jatketaan, tulee lautakunnan ennen sinettien poistamista tarkastaa, että ne ovat eheät 1). 1) Kun äänestys keskeytetään ensimmäisen vaalipäivän iltana, vaaliuurna on suljettava puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään yhden vltk:n jäsenen lakkasinetillä. Vaaliuurna samaten kuin vaaliluettelot, vaalileimasimet ja äänestysliput on pantava keskeytyksen ajaksi varmaan talteen. Kun äänestys taas uudelleen aloitetaan, sinetit on tarkastettava ennen kuin ne poistetaan. 44 §. Heti kun vaalilautakunnan puheenjohtaja on julistanut vaalitoimituksen päättyneeksi, otetaan annetut äänestysliput uurnasta ja lasketaan niiden lukumäärä. Samaten lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon ja vaalipöytäkirjaan tehtyjen merkintöjen makaan ovat äänioikeuttaan käyttäneet 1). Jos äänestyslipuissa on sellaisia, joiden kääntöpuoIelle on merkitty toisen kunnan nimi, on nämä avaamatta heti maista erotettava 2). Muut äänestysliput avataan ja tarkastetaan. Ne äänestysliput, joista puuttuu leima tai jotka 51 §:n mukaan muutoin on katsottava mitättömiksi, erotetaan eri ryhmäksi. Jäljellä olevat liput järjestetään siten, että kunkin ehdokaslistan hyväksi annetut liput ovat eri ryhmänä. Kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan 3). Sen jälkeen ne äänestysliput, joiden kääntöpuolelle on merkitty toisen kunnan nimi, lasketaan ja pannaan kestävään päällykseen, jonka vaalilautakunnan paheenjohtaja tai varapaheenjohtaja ja vähintään yksi muu jäsen sinetillään huolellisesti sulkevat. Päällykseen vaalilautakunta merkitköön oman kuntansa keskuslautakunnan osoitteen, lähetyksen sisällyksen ja lähettäjän. Muutkin äänestysliput pannaan kestävään päällykseen, joka suljetaan 4 momentissa mainitulla tavalla. Päällykseen merkitään kunnan keskuslautakunnan osoite, lähetyksen sisällys ja lähettäjä. Äänestyslippujen järjestämisessä ja laskemisessa sekä vaalin tuloksen tiedottamisessa viranomaisille on noudatettava sisäasiainministeriön antamia ohjeita 4). Valitsijayhdistyksen tai vaaliliiton asiamiehellä tai vaaliliiton asiamiehen kutakin vaalilautakuntaa varten erikseen kirjallisesti valtuuttamalla henkilöllä on oikeus olla läsnä vaalilautakunnassa äänestyslippuja järjestettäessä ja laskettaessa. 1) Laskentaa ei saa aloittaa ennen äänestysajan ja äänestyksen päättymistä. Äänestysliput otetaan uurnasta ja lasketaan lukumäärältään niitä avaamatta. Samaten lasketaan vaaliluetteloon tehtyjen merkintöjen mukaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka ovat käyttäneet äänioikeuttaan. Äänestyslippujen määrän tulee olla yhtä suuri kuin äänestäneiden lukumäärä vaaliluettelon ja vaalipöytäkirjan mukaan. Jollei laskenta lyö yhteen, on suoritettava uusintalaskenta ja jos tämänkään avulla ei saada molempia lukuja yhtä suuriksi, on asiasta pantava ilmoitus vaalipöytäkirjaan. 2) Kun äänestyslippuien lukumäärän laskeminen on suoritettu, erotetaan ne värilliset ja välittömät (38 §3 mom.) äänestysliput, joiden selkäpuolella on toisen kunnan nimi. Niitä ei missään tapauksessa saa avata, vaan ne on, kuten 4 mom. on säädetty, avaamatta pantava kestävään päällykseen ja lähetettävä oman kunnan kltk:lle. Lähetyksen sulkevat sinetillään puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään yksi jäsen ja päällykseen on osoitteen lisäksi merkittävä lähetyksen sisällys, siis esim. 5 kpl. äänestyslippuja jne. Lähettäjän nimen tulee samoin olla selvästi merkittynä. Ks. KVaaliL 50 § 2 mom. 3) Muut kuin toisista kunnista olevat äänestysliput, siis kaikki oman kunnan äänestysliput, avataan tämän jälkeen vltk:n toimesta. Aluksi suoritetaan äänestyslippujen tarkastus ja tutkitaan, ovatko äänestysliput hyväksyttäviä vai onko jokin niistä KVaaliL 51 §:n mukaan katsottava mitättömäksi. Ne äänestysliput, jotka vltk. harkitsee mitättömiksi, erotetaan eri ryhmäksi. Tämän jälkeen hyväksytyt äänestysliput järjestetään siten, että kunkin ehdokaslistan hyväksi annetut äänestysliput pannaan eri ryhmäksi. Samalla vltk. suorittaa äänestyslippujen ennakkolaskennan eri ryhmissä. Täten saadaan alustavasti selville vaalien tulos äänestysalueessa. Omassa kunnassa annettujen äänestyslippujen ryhmittämisen ja laskemisen jälkeen panee vltk. äänestysliput ehdokaslistojen numerojärjestyksessä ryhmittäin kestävään päällykseen ja merkitsee siihen kltk:n osoitteen sekä tiedon lähetyksen sisällyksestä. Vltk:n puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään yksi jäsen sulkevat päällyksen sinetillään. 4) Sisäasiainministeriön edellytetään antavan tarkemmat ohjeet äänestyslippujen järjestämisestä ja laskemisesta sekä erityisesti vaalin tuloksien viipymättömästä tiedottamisesta viranomaisille. K.o. ohjeet on annettu 7. 8. 1953. Ks. asiakirjamalleja. Äänestyslippujen järjestäminen Ja laskeminen on viipymättä loppuunsaatettava 1). 1) Mitään keskeytystä ei vaalilaskennassa saa järjestää, mikä ennen v. 1953 lakia oli mahdollista. Kun vaalilaskenta pienoisvaalilippujen käytäntöönottamisen jälkeen on varsin nopeaa, on laskeminen suoritettava toisen vaalipäivän jälkeen yötä myöten keskeytymättä. Vaalitoimituksessa pitää vaalilautakunnan määräämä jäsen pöytäkirjaa, johon merkitään toimituspäivä, lautakunnan läsnä olevat jäsenet, lautakunnan määräämät vaaliavustajat, kellonlyömät, jolloin äänestys alkoi ja keskeytyi sekä vaalitoimitus julistettiin päättyneeksi ne henkilöt jotka toisen äänestysalueen vaaliluettelon otteen nojalla ovat olleet äänestämässä ja ketkä näistä kuuluvat toiseen kuntaan äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä annettujen äänestyslippujen kokonaismäärä ja niiden lukumäärä kussakin ryhmässä joihin liput 44 §:n makaan on ryhmitelty sekä aika jolloin äänestysliput suljettiin päällyksiin. Vaalilautakunnalle annetut vaaliluettelon otteet on liitettävä pöytäkirjaan. Pöytäkirjaan merkitään myös onko valitsijayhdistyksen tai vaaliliiton asiamies tai jälkimmäisen valtuuttama henkilö ollut 44 §:n 7 momentin nojalla saapuvilla äänestyslippuja laskettaessa. Jos valitsijayhdistyksen asiamiehen valtuuttama henkilö on ollut saapuvilla on valtuutuksen osoittava asiakirja liitettävä pöytäkirjaan. Toimitus lopetetaan siten että pöytäkirja julkiluetaan ja vaalilautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään yksi muu jäsen pöytäkirjaan merkitsevät että se on oikea minkä jälkeen pöytäkirja liitteineen suljetaan eri päällykseen johon kirjoitetaan kunnan keskuslautakunnan osoite sekä merkintä päällyksen sisällyksestä ja lähettäjästä 1). 1) Vrt. 48 §, jonka mukaan sisäasiainministeriö vahvistaa vltk:n pöytäkirjan laatimisessa käytettävät lomakkeet. 47 §. Vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapaheenjohtajan ja yhden maun jäsenen on toimituksen päätyttyä viipymättä vietävä keskuslautakunnalle tai lähimpään postitoimipaikkaan 44 ja 46 §:ssä mainitut keskuslautakunnalle osoitetut lähetykset 1). 1) On erityisesti otettava varteen että vaaliasiakirjat toimittaa postiin tai suoraan kltk:lle vltk:n puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä yhden jäsenen tai varajäsenen kanssa. Väärin on jos asiakirjoja lähetetään viemään puheenjohtaja yksin tai jäsen yksin taikka puheenjohtaja tai jäsen erikseen yhdessä jonkun vieraan henkilön kanssa tai joku ulkopuolinen henkilö yksin. Äänestysliput ja vaalipöytäkirja on lähetettävä tai tuotava kltk:lle eri kuorissa. Vrt. 46 § 3 mom. Kltk:n tulee valtuuttaa joko puheenjohtajansa tai joku jäsenensä vastaanottamaan äänestyslippuja tulivatpa ne postitse taikka vltk:n puheenjohtajan ja jäsenen henkilökohtaisesti tuomina. Sivullisen henkilön käyttö vastaanotossa on kielletty 48 §. Vaalilautakunnan pöytäkirjan laatimisessa käytettävät lomakkeet vahvistaa sisäasiainministeriö joka voi myös antaa tarvittaessa ohjeita lähetysten toimittamisesta keskuslautakunnille 6 LUKU. Äänten laskeminen ja vaalin tuloksen vahvistaminen. 49 §. Tämän lain 30 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa julistakoon keskuslautakunta lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina pidettävässä kokouksessa valtuutetuiksi valituiksi hyväksytyissä ehdokaslistoissa mainitut henkilöt 1). Kun ehdokkaiden lukumäärä on yhtä suuri kuin valittavien valtuutettujen määrä, ei vaalia toimiteta, vaan kltk. pitää kokouksen lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina ja julistaa valtuutetuiksi hyväksytyissä ehdokaslistoissa mainitut henkilöt sekä 56 §:n 3 mom. mukaan varajäseneksi valitsijayhdistyksen 14 §:n 1 mom. mukaan asettamat varaehdokkaat. KVaaliL 64 §:ssä säädetään, että jos muu määräpäivä kuin vaalipäivä sattuu pyhäpäiväksi, on seuraava arkipäivä pidettävä määräpäivänä. Sen mukaan tässä pykälässä tarkoitettu kokous lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina näyttäisi olevan pidettävä vasta maanantaina. Kuitenkin on katsottava, että se erikoistarkoitus, joka tässä pykälässä sitoo kokouksen pidon juuri ensimmäiseen vaalipäivään. edellyttää. että kltk:n kokous pidetään juuri lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. 50 §. Äänestyksen tapahduttua on keskuslautakunnan viimeistään kello yhdeksän vaalin jälkeisenä päivänä ryhdyttävä tarkastamaan saapuneita vaaliasiakirjoja ja vaalilautakuntien suorittamaa äänestyslippujen laskentaa sekä tällöin päätettävä, mitkä äänestysliput on hylättävä 1). Ne äänestysliput, joiden kääntöpuolelle on merkitty toisen kunnan nimi, pannaan kunnittain kestäviin päällyksiin, jotka suljetaan sinetillä niin kuin 51 §:n 2 momentissa on säädetty. Päällykseen merkitään asianomaisen keskuslautakunnan osoite, lähetyksen sisällys ja lähettäjä. Nämä lähetykset on viipymättä vietävä lähimpään postitoimipaikkaan toimitettavaksi perille kirjattuina lähetyksinä. Vastaaville keskuslautakunnille on samalla lähetettävä eri postilähetyksenä sisäasiainministeriön vahvistamalle lomakkeelle laadittu ilmoitus lähetyksen äänestyslippujen lukumäärästä. Muista kunnista saapuneiden äänestyslippujen lukumäärä merkitään pöytäkirjaan niin, että siitä ilmenee kustakin eri keskuslautakunnasta tulleet äänestysliput 1). 1) Kun laissa on säädetty, että laskeminen on aloitettava viimeistään vaalin jälkeisenä päivänä, osoittaa se, että laskeminen voidaan aloittaa jo viimeisen vaalipäivän iltana. Kltk:n ei tarvitse odottaa kaikkien äänestyslippujen tuloa, vaan se voi aloittaa laskemisen heti osankin tultua. Ääntenlasku suoritetaan siten, että kukin äänestysalue lasketaan erikseen, niin että laskentapöytäkirjasta näkyy, miten äänet ovat jakaantuneet eri ehdokaslistoille kussakin äänestysalueessa. Kun kltk. aloittaa ääntenlaskun, se ensiksi avaa ne vltk:ien lähettämät kirjekotelot, jotka sisältävät vltk:ien pöytäkirjat. Ennen kuin äänestyslippupaketit avataan, kltk. tutkii, että niiden päällys ja sinetit ovat ehjät ja että vaalipöytäkirjan merkintä äänestyslippujen luvusta on sama kuin paketin päällä oleva merkintä. Jos näissä suhteissa on muistuttamisen aihetta, se tulee merkitä kltk:n pitämään pöytäkirjaan. Tämän jälkeen avataan päällys, jossa äänestysliput ovat tulleet kltk:lle. Äänestysliput on vltk:ssa ryhmitelty siten, että vltk:n mitättömiksi harkitsemat äänestysliput ovat erillään ja kunkin ääniä saaneen ehdokaslistan äänestysliput kukin omassa ryhmässään. Aluksi kltk:n tulee tarkastaa mitättömiksi merkityt äänestysliput ja ratkaista, onko ne vaalilaskennassa pidettävä KVaaliL 51 §:n nojalla mitättöminä. Vltk:n päätös ei ole kltk:aa sitova, vaan kltk. voi hyväksyä vltk:n hylkäämiä äänestyslippuja ja siirtää ne hyväksyttyjen joukkoon asianomaiseen ryhmään. Tämän jälkeen. tai jos kltk:ssa on useampia työryhmiä, samanaikaisesti tämän kanssa kltk. laskee vltk:n hyväksymät ja ehdokaslistojen mukaisessa järjestyksessä ryhmittämät äänestysliput. Tällöinkin on kltk:n vielä tarkastettava, onko vltk:n hyväksymien äänestyslippujen joukossa ehkä sellaisia, jotka 51 §:n mukaan olisi ollut katsottava mitättömiksi. Suoritetun laskemisen perusteella saadaan selville äänestysalueen äänestyslippujen kokonaismäärä sekä se, kuinka monta ääntä kukin ehdokaslista on saanut. Tulos verrataan vltk:n pöytäkirjassa oleviin merkintöihin. Kltk:lle tulevat myös muista kunnista vaaliotteen nojalla annetut äänet. Nekin tutkitaan kltk:n kokouksessa vastaavaan tapaan ja otetaan huomioon lopputulosta määrättäessä (23). Muista kunnista saapuvien äänestyslippujen laskemista varten on kltk:n kokoonnuttava myös sen jälkeen kun äänestysliput oman kunnan äänestysalueista ovat kltk:lle tulleet. KVaaliL 59 §:n mukaan kltk. kokoontuu päättämään vaalin tuloksesta lokakuun 23 päivänä, johon mennessä kltk:lle saapuneet äänestysliput otetaan huomioon. KItk:n tulee pitää pöytäkirjaa, josta käy selville vaalilaskennan tulos. Vltk:ista lähetetään vieraista kunnista annetuilla otteilla äänestäneiden henkilöiden äänestysliput avaamattomina oman kunnan kltk:lle. Se ryhmittää ne kunnittain, panee kuhunkin kuntaan menevät äänestysliput päällyksiin ja viipymättä toimittaa ne lähimpään postitoimipaikkaan kirjattuina perille toimitettaviksi. Vastaaville kltk:ille toimitetaan vahvistetulle lomakkeelle laadittu ilmoitus äänestyslippujen lähettämisestä ja lukumäärästä. 23. Työmies Taavetti Sinisalo oli valittanut Siilinjärven kunnan v. 1956 kunnallisvaaleista ja esittänyt, että sanotussa keskuslautakunnan kokouksessa oli todettu kaikkien keskuslautakunnalle osoitettujen ja saapuneiden kirjeiden, jotka sisälsivät toisista kunnista saapuneet oteäänet ja ilmoituskirjelmät, olleen avattuja. Kirjeiden avaamisen oli keskuslautakunnan varapuheenjohtaja, pankinjohtaja Mikko Setkänen ilmoittanut suorittaneensa yhdessä kunnanjohtaja Jaakko Pantsarin kanssa, joka ei ollut keskuslautakunnan jäsen. keskuslautakunta oli tästä virheellisestä menettelystä huolimatta hyväksynyt kirjeissä olleet oteäänet, yhteensä 65, mikä oli vaikuttanut vaalin tulokseen siten, että ilman oteääniä hyväksytyksi tulleen maanviljelijä Otto Vainikaisen tilalle oli oteäänien hyväksymisen jälkeen tullut mielisairaanhoitaja Erkki Poikolainen. Tämän vuoksi ja kun keskuslautakunnan ei olisi tullut hyväksyttyä avatuissa kirjeissä olleita äänestyslippuja, joita oli voitu muuttaa, Sinisalo oli vaatinut, että kunnanvaltuutettujen vaali kumottaisiin ja uusi vaali määrättäisiin toimitettavaksi. Lääninhallitus: Siilinjärven kunnallisvaalien keskuslautakunnalle muilta keskuslautakunnilta saapuneita oteäänilähetyksiä avattaessa ei ollut noudatettu kunnallisvaalilain 50 §:n säännöksiä, mutta koska asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan mainitun virheellisen menettelyn yhteydessä ei ollut esiintynyt seikkoja, joiden perusteella puheena oleva vaali olisi kumottava, ja kun tuo virheellinen menettely niin ollen ei ollut vaikuttanut vaalin tulokseen, lääninoikeus on hylännyt valituksen. Kho: ei muutosta. (Vastaava oikeustapaus Kho 19/2 1957 N:o 790). Kho 4/2 1957 N:o 554 51 §. Äänestyslippu on mitätön: 1) jos äänestyslipussa on merkitsemällä osoitettu useampia kuin yksi ehdokaslista; 2) jos ehdokaslistan numero on merkitty siten, ettei täysin selvästi ilmene, mitä ehdokaslistaa se tarkoittaa; 3) jos ehdokaslistan numero on kirjoitettu äänestyslipun kääntöpuolelle; 4) jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä; (24) 5) Jos äänestyslippuna on käytetty muuta kuin vaalilautakunnalta saatua äänestyslippua; sekä 6) jos äänestyslippu on leimaamaton 1). Keskuslautakunnan hylkäämät äänestysliput erotetaan ja pannaan äänestysalueittain ryhmiteltyinä eri päällykseen, joka suljetaan keskuslautakunnan paheenjohtajan tai varapaheenjohtajan ja yhden muun jäsenen sineteillä. 1) Sen yleisen periaatteen mukaisesti, joka on läpikäyvänä piirteenä kunnallisvaalilaissamme, on äänestyslippujen tarkastamisessa pyrittävä menettelemään siten, että äänestyslippu on hyväksyttävä aina, milloin voidaan päästä selville, mitä ehdokaslistaa valitsija on tarkoittanut äänestää. Edellä kohdissa 1 - 6 mainitut hylkäämisperusteet ovat kuitenkin ehdottomia. Kohdan 4) sanonnasta käy ilmi, että äänestyslippua ei ole hylättävä sillä perusteella, että valitsija on liittänyt sen sisälle erilliselle irtonaiselle paperille tehdyn kirjoituksen. Oiva Kärnä oli valittanut Ilomantsin kunnassa vuonna 1953 52 §. toimitetuista kunnallisvaaleista lääninhallitukseen ja valituskirjassaan lausunut, että kltk. siitä huolimatta, että se kokouksessaan 14. 10. 1953 oli hylännyt erään äänestyslipun, jonka kääntöpuolelle oli mustekynällä kirjoitettu nimi E. Andersson, oli 23. 10. 1953 pidetyssä kokouksessa hyväksynyt sanotun äänestyslipun. Koska äänestyslippua mainitun asiattoman merkinnän vuoksi ei olisi saanut hyväksyä, ja kun sen hyväksyminen tai hylkääminen vaikutti vaalin tulokseen, Kärnä oli vaatinut, että kltk:n päätöstä muutettaisiin siten, että puheena oleva äänestyslippu hylättäisiin ja että vaalin tulosta vastaavasti muutettaisiin. Valituksen johdosta kltk. on antanut selityksen ja sitten kun asiassa oli vielä toimitettu poliisikuulustelu, lääninhallitus oli valituksenalaisessa päätöksessään katsonut selvitetyksi, että Helsingin kaupungin 80. äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtaja Elnes Andersson oli erehdyksessä kirjoittanut nimikirjoituksensa puheena olevaan äänestyslippuun, minkä vuoksi ja kun vaaliviranomaisen tekemää sanotunlaista merkintää ei voitu pitää sellaisena asiattomana merkintänä, jota KVaaliL 51 §:n 4 kohdassa tarkoitettiin, lääninhallitus oli sanotun lain 51, 59 ja 61 §:n nojalla hylännyt valituksen. Kho: ei muutosta. Kho 1/2 1954 N:o 523. 52 §. Eri äänestysalueissa saman ehdokaslistan hyväksi annetut äänet muodostavat yksinkertaisen ääniryhmän, Jonka äänimäärä on äänestyslippujen luku. Ne äänet, jotka äänestäjät ovat antaneet samaan vaaliliittoon kuuluvien ehdokaslistojen hyväksi, muodostavat yhdistetyn ääniryhmän, jonka äänimäärä on siihen kuuluvien yksinkertaisten ääniryhmien yhteenlaskettu äänimäärä 1). Jos äänestäjän osoittamassa ehdokaslistassa oleva ehdokas ei ole vaalikelpoinen tai selvästi nimetty, on sellaisen ehdokkaan nimi katsottava mitättömäksi, mutta äänestäjän ääni tulkoon sen vaaliliiton hyväksi, johon ehdokaslista kuuluu 2). 1) Vaalin tuloksen määräämistä varten tarvitaan selvyys yksinkertaisten ääniryhmien ja yhdistettyjen ääniryhmien suuruudesta. Yksinkertainen ääniryhmä on niiden hyväksyttyjen äänien summa, jotka on annettu saman ehdokaslistan hyväksi kunnassa. Yhdistetty ääniryhmä on niiden hyväksyttyjen äänien summa, jotka on annettu samaan vaaliliittoon kuuluvien ehdokaslistojen hyväksi, s.o. vaaliliittoon kuuluvien yksinkertaisten ääniryhmien yhteenlaskettu äänimäärä 2) KItk. tarkastaa ehdokkaiden vaalikelpoisuuden KVaaliL 26 §:n 2 mom. mukaan 25/8 pidettävässä kokouksessa. Jos kltk. tällöin on virheellisesti hyväksynyt ehdokkaaksi henkilön, joka ei ole vaalikelpoinen tai jos 25/8 vaalikelpoinen ehdokas on myöhemmin menettänyt vaalikelpoisuutensa, on kltk:n vaalin tulosta määrätessään meneteltävä siten, että jos joku ehdokas ei ole vaalikelpoinen tai jos ehdokasta ei ole selvästi nimetty, tulee kltk:n jättää tämä ehdokas vaalin tulosta määrätessään huomioon ottamatta. äänestäjän ääni tulee kuitenkin sen yhdistetyn ääniryhmän hyväksi, johon ehdokaslista kuuluu. 53 §. Samaan vaaliliittoon kuuluvien yksinkertaisten ääniryhmien ehdokkailla on etusija toistensa edellä vaaliliitossa saamiensa äänimäärien suuruuden mukaan. Mainitussa järjestyksessä annetaan yhdistetyn ääniryhmän ehdokkaille vertauslavat siten, että ensimmäinen ehdokas saa vertauslavakseen yhdistetyn ääniryhmän äänestyslippu]en koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen, Ja niin edespäin. 54 §. Jos äänimäärät tai vertauslavat ovat yhtä suuret, ratkaistaan niiden keskinäinen järjestys arpomalla. 55 §. Äänestyksen tuloksen määräämiseksi menetellään seuraavalla tavalla: 1) Yksinäisten ääniryhmien ehdokkaiden nimet kirjoitetaan järjestykseen heidän saamiensa äänilukujen suuruuden makaan, Joka merkitään nimien kohdalle niiden vertauslukuna. 2) Yhdistetyn ääniryhmän ehdokkaiden nimet kirjoitetaan 53 §:n 2 momentin määräämään Järjestykseen ja nimen kohdalle merkitään vertausluku. 3) Jos samalla ehdokkaalla on vertausluvut kahdessa tai useammassa ryhmässä, hänen vertauslukunaan pidetään hänen saamaansa suurinta vertauslukua. 4) Kaikkien ehdokkaiden nimet kirjoitetaan uudestaan heidän lopullisten vertauslukujensa suuruuden mukaiseen Järjestykseen, ja kunkin ehdokkaan nimen kohdalle merkitään hänen lopullinen vertauslukunsa. Ehdokkaiden 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta lopullisesta nimisarjasta julistaa keskuslautakunta valtuutetuiksi valituiksi, nimisarjan alusta alkaen, niin monta ehdokasta, kuin vaalissa on valtuutettuja valittava. Jos kaikkien ääniryhmien ehdokkaita on yhteensä vähemmän kuin vaalissa on valittava valtuutettuja, valtuutettujen lukumäärä jää toistaiseksi vajanaiseksi. 56 §. Valtuutetun varajäseneksi tulee ehdokas, jota ei ole valittu valtuutetuksi, siitä ääniryhmästä, josta valittu on saanut suurimman vertausluvun. Yhdistetylle ääniryhmälle määrätään yhteisiä varajäseniä yhtä monta, kuin sen puolesta on valittu valtuutettuja. Tätä varten julistetaan 55 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta nimisarjasta yhteisiksi varajäseniksi tarpeellinen määrä niistä ensimmäisistä ehdokkaista, joita ei ole valittu valtuutetuiksi. Jos valtuuston toimikauden aikana on kunnallislain 38 §:n säännöksen nojalla kutsuttava valtuutetun sijaan varajäsen, mutta edellä 1 momentissa säädetyin tavoin määrättyjä varajäseniä ei enää ole käyttämättä, keskuslautakunnan on valtuuston paheenjohtajan pyynnöstä määrättävä yhdistetylle ääniryhmälle uusia yhteisiä varajäseniä niin, että niitä jälleen on 1 momentissa tarkoitettu määrä. Edellä 30 §:n 1 momentissa ja 49 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa tulevat varajäseniksi 14 §:n 1 momentissa tarkoitetut varaehdokkaat. Jollei soveltamalla edellä tässä pykälässä annettuja säännöksiä saada kaikkia varajäsenten paikkoja täytetyiksi, jää varajäsenten luku vajanaiseksi. VAALIN TULOKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Yhden nimen ehdokaslistojen systeemi on tehnyt vaalituloksen määräämisen varsin yksinkertaiseksi. Vaaliliittoon kuuluvien ehdokaslistojen yhteinen äänimäärä on yhdistetyn ääniryhmän, vaaliliiton, äänimäärä. Yhdistetyn ääniryhmän sisällä määrätään eri ehdokaslistojen, yksinkertaisten ääniryhmien, järjestys niiden saamien äänimäärien mukaan. Kun tämä järjestys on tullut selville, tarpeen vaatiessa arpomalla (54 §), määrätään ehdokkaiden vertausluvut. Suurimman yksinkertaisen ääniryhmän ehdokaslistan ehdokas saa vertausluvukseen yhdistetyn ääniryhmän koko äänimäärän, s.o. kaikkien ehdokaslistojen yhteenlasketun lukumäärän. Toinen saa siitä puolet, kolmas kolmannen osan jne. Näin menetellään kaikissa, vaaliliitoissa. Yksinäisinä olevien ääniryhmien s.o. vaaliliittojen ulkopuolella olevien ehdokaslistojen ehdokkaiden vertausluvuiksi tulee heidän saamiensa äänien määrä. EHDOKASLISTOJEN YHDISTELMÄ 64 §._ Vaaliliitto I. Vaaliliitto II. Vaaliliitto III._ 86 ääntä 14 ääntä 100 ääntä 10 ääntä 20 ääntä 12 ääntä_ N:o 2 N:o 3 N:o 19 N:o 20 N:o 36 N:o 37_ A. A. A. B. Y. S. B. S. K.K K. A._ 18 ääntä 22 ääntä 40 ääntä 56 ääntä 14 ääntä 5 ääntä_ N:o 4 N:o 5 N:o 21 N:o 22 N:o 38 N:o 39_ A. C. A. D. S. S. T. S. W. B. K. C._ 20 ääntä 25 ääntä 49 ääntä 41 ääntä 6 ääntä 7 ääntä_ N:o 6 N:o 7 N:o 23 N:o 24 N:o 40 N:o 41_ A. E. A. F. E. S. F. L. K. D. S. E._ 15 ääntä 10 ääntä 29 ääntä 31 ääntä 8 ääntä 9 ääntä_ N:o 8 N:o 9 N:o 25 N:o 26 N:o 42 N:o 43_ A. G. A. H. G. S. H. S. SC. F. W. H._ 4 ääntä 16 ääntä 19 ääntä 24 ääntä 10 ääntä_ N:o 1O N:o 11 N:o 27 N:o 28 N:o 44_ A. l. A. J. I. S. J. S. W. M._ 9 ääntä 21 ääntä 15 ääntä 39 ääntä_ N:o 12 N:o 13 N:o 29 N:o 30_ A. K. A. L. W. S. L. S._ 8 ääntä 12 ääntä 15 ääntä 20 ääntä_ N:o 14 N:o 15 N:o 31 N:o 32_ A. M. A. N. M. S. N. S._ 5 ääntä 9 ääntä 11 ääntä 20 ääntä 61 ääntä_ N:o 16 N:o 17 N:o 33 N:o 34 N:o 45_ A. O. A. P. O. S. P. S. X. Y._ 6 ääntä 21 ääntä N:o 18 N:o 35_ A. R. R. S._ Suorittakaamme vaalin tulosten määrääminen edellä esitetyn ehdokaslistojen yhdistelmän eri ehdokaslistojen saamien äänimäärien perusteella. Yhdistelmässä on kolme vaaliliittoa ja yksi vaaliliittojen ulkopuolella oleva ehdokaslista. Vaaliliitto l:n ehdokaslistojen saama yhteinen äänimäärä on 300, vaaliliiton ll - 590 ja vaaliliiton III - 108. Yksinäinen ehdokaslista n:o 45 on saanut 61 ääntä. KVaaliL 55 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti suoritettu ehdokkaiden nimien asettaminen 53 §:n 2 momentin määräämään järjestykseen ja nimien varustaminen vertausluvulla antaa seuraavan tuloksen: Vaaliliitto I: Vaaliliitto II:_ A. A._300 Y. S._540_ A. F._50 T. S._270_ A. D._100 E. S._180_ A. L._75 F. S._135_ A. E._60 S. S._108_ A. C. _50 L. S. _90_ A. J._42.86 H. S. _77.14_ jne. G. S. _67.50_ J. S. _ 60_ R. S. _ 54_ P. S. _ 49.09_ jne._ Vaaliliitto III:_ K. K. _ 108_ K. A. _ 54 Y ksinäinen ehdokaslista:_ K. B. _ 36 X. Y._61_ jne._ Jos tässä vaiheessa havaitaan, että samalla ehdokkaalla on vertausluku kahdessa tai useammassa ryhmässä, poistetaan hänen nimensä kaikista muista ryhmistä paitsi siitä, jossa hänen saamansa vertausluku on suurin. Tämän jälkeen suoritetaan KVaaliL 55 §:n 1 momentin 4 kohdassa määrätty ehdokkaiden nimien kirjoittaminen nimisarjaan vertauslukujen suuruuden mukaan. Saamme seuraavan tuloksen Y. S. _ 540_ A. A. _ 300_ T. S. _ 270_ E. S. _ 180_ A. F. _ 150_ F. S. _ 135_ K. K _ 108 arpa ratkaisi järjestyksen_ S .S. _ 108 A. D. _ 100_ L. S. _ 90_ H. S. _ 77.14_ A. L. _ 75_ G. S. _ 67.50_ X. Y. _ 61_ A E _ 60 arpa ratkaisi järjestyksen_ J S _ 60 R S _ 54 arpa ratkaisi järjestyksen_ K A _ 54 jne KVaaliL 55 §:n 2 momentin mukaan julistaa kltk. tästä nimisarjasta valituksi, nimisarjan alusta alkaen, 17 ehdokasta. Valituiksi ovat tulleet: Vaaliliitosta I: A. A., A. F., A. D., A. L. ja A. E.; Vaaliliitosta ll: Y. S., T. S., E. S., F. S., S. S., L. S., H. S., G. S., J. S. ja R, S.; Vaaliliitosta III: K. K.; sekä Yksinäisen ehdokaslistan ehdokas X. Y. Vaaliliitto saa yhteisiksi varajäseniksi yhtä monta ehdokasta kuin se on saanut valtuutettuja. Varaehdokkaat määrätään vaaliliiton sisäisen nimisarjan mukaisesti niistä ensimmäisistä ehdokkaista, joita ei ole valittu valtuutetuiksi. Varajäseniksi tulevat tämän esimerkin mukaan määräten Vaaliliitosta I: A. C., A. J., A. G., A. B. ja A. N.; Vaaliliitosta ll: P. S., N. S. (arpa ratkaisee järjestyksen), I. S., K. S., M. S. (arpa ratkaisee järjestyksen), O. S. ja B. S.; sekä vaaliliitosta III: K. A. Havaitsemme, että vaaliliitto ll ei ehdokkaiden puutteen vuoksi voi täyttää kaikkia sille kuuluvia varajäsenen paikkoja. Varajäsenten järjestys vertausluvun ollessa yhtä suuri on kltk:ssa arvottava, koska siitä riippuu se järjestys, missä heidät kutsutaan valtuutetuiksi eron tai vapautuksen saaneen tilalle. KVaaliL 56 §:n 3 momentin mukaan voi kltk. joutua määräämään vaalikauden kestäessäkin uusia varajäseniä. Jos vaaliliiton varajäsenet on käytetty loppuun, tulee kltk:n valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä määrätä vaaliliitolle varajäseniä niin, että niitä on alkuperäinen määrä. Jos esim. vaaliliitossa K. K. eroaa valtuustosta, kutsutaan K. A. hänen tilalleen. Sen varalta, että K. A. joutuisi myös eroamaan, on kltk:n valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä määrättävä K. B. varajäseneksi. Yksinäinen ehdokaslista ei voi saada varajäsentä. Jos siitä valittu valtuutettu eroaa, ei valtuustoon voida kutsua muista ääniryhmistä hänen tilalleen varajäsentä, vaan valtuuston jäsenmäärä jää vajanaiseksi. Kun valtuusto on valittu sopuvaalilla, siis ilman vaalitoimitusta KVaaliL 30 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, tulevat varajäseniksi ne varaehdokkaat, joita valitsijayhdistykset KVaaliL 14 §:n 1 momentin mukaan mahdollisesti ovat asettaneet. Varaehdokkaat ovat tällöin henkilökohtaisia, siis jokainen varajäsen on vain sen valtuutetun varajäsen, jonka varaehdokkaana hän oli. Yhteisiä varajäseniä ei ole. Jos valtuutettu eroaa, saa hän oman valitsijayhdistyksensä asettaman varaehdokkaan tilalleen. Mutta jos tämä varajäsen eroaa, hänelle ei varajäsentä voida määrätä, vaan valtuusto jää vajaalukuiseksi. 57 §. Laskemistoimituksen ollessa keskeytyneenä on kaikki äänestysliput ja laskelmat niin säilytettävä, ettei kukaan saa niitä haltuunsa. 58 §. Keskuslautakunnan kokouksissa, jotka pidetään äänestyslippujen laskemista ja vaalin tuloksen vahvistamista varten, on valitsijayhdistysten tai vaaliliittojen asiamiehillä oikeus olla saapuvilla 1). 1) Tämä tapahtuu ehdolla, että saapuvilla olijat eivät häiritse kltk:n työtä. 1) Vaaliliiton ulkopuolella oleva ehdokaslista sijoitetaan ehdokaslistojen yhdistelmään oikealle yläriviltä alkaen. Ks. 30 §:n 2 mom. 59 §. Vaalin tuloksen vahvistakoon keskuslautakunta lokakuun 23 päivänä. Keskuslautakunnan on heti annettava valtuustolle tieto vaalin tuloksesta ja julkaistava se sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkistaan 1). 1) Muista kunnista otteella äänestäneiden vaalilippujen saapuminen postitse vie niin pitkän ajan, että vaalin tuloksesta päättäminen on ollut siirrettävä myöhemmäksi ajankohdaksi. Laissa on otettu lokakuun 23. päivä siksi määräpäiväksi, jolloin vaalin tulos koko maassa on määrättävä. Jos 23/10 on pyhäpäivä, on tuloksesta päättäminen siirrettävä seuraavaan arkipäivään. Ks. KVaaliL 64 §. Poikkeus KVaaliL 49 §. Kun kltk. tekee päätöksen vaalin tuloksesta ja saattaa päätöksensä julkisuuteen, asia on kltk:n osalta loppuunkäsitelty, eikä sillä ole oikeutta, vaikka se jälkeenpäin huomaisikin päätöksensä virheelliseksi, itse kumota aikaisempaa päätöstään ja oikaista sitä virheellisissä kohdissa (Kho 1929 II 2349). Mutta kltk:n tulee myös, vaikka se huomaisikin valmistavissa toimenpiteissä sellaisia virheellisyyksiä, että vaalit niiden perusteella tullaan valituksen johdosta kumoamaan, julistaa säädetyssä järjestyksessä vaalien tulos (Oikeuskanslerin päätös 6/5 1929 n:o 112). Kltk. ei ole oikeutettu kummassakaan tapauksessa ryhtymään itse toimenpiteisiin oikean tuloksen saamiseksi, mutta sen yksityiset jäsenet tietenkin voivat valittaa vaalin tuloksen johdosta, kuten KVaaliL 61 §:ssä säädetään. Kltk:n päätös katsotaan voimassa olevaksi heti julkaisemisen jälkeen. 60.§. Keskuslautakunnan kokouksissa tehdään pöytäkirja, johon merkitään kokouksen päivä, kellonlyömät, jolloin se alkoi, keskeytyi ja päättyi, läsnä olevat jäsenet sekä tehdyt päätökset. Erikseen on pöytäkirjassa mainittava valtuutetuiksi valitut henkilöt sekä ne, jotka kustakin ääniryhmästä on valittu valtuutettujen varajäseniksi, järjestyksensä mukaan. Pöytäkirjaan on myös merkittävä mitättömien äänestyslippujen luku äänestysalueittain. Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki vaalin tulosta määrättäessä syntyneet laskelmat keskuslautakunnan puheenjohtajan sinettisiteellä yhdistettyinä. Pöytäkirjan allekirjoittavat, sitten kun se on tarkistettu, keskuslautakunnan paheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen. Kaikki äänestysliput ja kappale ehdokaslistojen yhdistelmää on laskemistoimituksen päätyttyä pantava päällykseen, joka suljetaan keskuslautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sinetillä ja joka on säilytettävä, kunnes lähinnä seuraavat kunnallisvaalit on toimitettu. Keskuslautakunnan toimituskirjat allekirjoittaa lautakunnan puolesta puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjan pitäjä. 7 LUKU. Vaalista valittaminen. 61 §. Kunnallisvaltuutettujen vaaliin on oikeutettu hakemaan muutosta jokainen sillä perusteella, että hänen yksityistä oikeuttaan on loukattu, ja kunnan jäsen myös sillä perusteella, että vaali on tapahtunut laista poikkeavassa järjestyksessä 1). Muutosta haetaan kirjallisella valituksella, joka on valittajan itsensä tai hänen valtuuttamansa asiamiehen annettava taikka postitse toimitettava lääninhallitukselle kaupungin ja kauppalan keskuslautakunnan päätöksestä valitettaessa neljäntoista päivän ja muutoin kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin vaalin tulos on tiedoksipanolla julkaistu. Valituskirjaan on liitettävä se keskuslautakunnan päätös, josta valitetaan, ja jos muutosta haetaan keskuslautakunnan vaaliin valmistavaa toimenpidettä koskevaan ratkaistun, myös keskuslautakunnan siitä antama päätös, viran puolesta oikeiksi todistettuina pöytäkirjanotteina, sekä 62 §:n tarkoittamassa tapauksessa selvitys uudelleen toimitetun vaalin tuloksen julkaisemispäivästä 2). Kunnallisvaltuutettujen vaalia ja sen valmistelua koskevat valitusasiat on käsiteltävä kiireellisinä. 1) Valittaa saa jokainen sillä perusteella, että hänen yksityistä oikeuttaan on loukattu. Vaalimenettelyn lainvastaisuudesta muutoin saa valittaa ainoastaan kunnan äänioikeutettu jäsen (Vrt. Kho 1937 1 17). Vaalien valmistavista toimenpiteistä ei saa erikseen valittaa. Vrt. KunL 175 § 2 mom. Vaalivalitus käsittää joko sen, että vaaditaan koko vaalin kumoamista ja uuden vaalin toimittamisen määräämistä, taikka sen, että vaaditaan vaalin tuloksen muuttamista. Edellisentapaisten valitusten perusteena ovat joko valmistavissa toimenpiteissä taikka itse vaalin toimittamisessa tapahtuneet virheellisyydet, jälkimmäisten perusteena taas on vaalin tuloksen määräämisessä, vaalilaskennassa tapahtunut virheellisyys. Voidaanko vaalivalitus perustaa siihen, että vaaliluettelon laatimisessa on tapahtunut virheellisyys, s.o. voidaanko vaaleja vaatia kumottaviksi sillä perusteella, että vaaliluettelot, joiden mukaan vaalit oli suoritettu, ovat olleet virheelliset? Yleensä voidaan katsoa, että vaaliluettelon aineellinen puoli ei enää vaalivalituksen yhteydessä voi tulla tutkituksi, koska sitä varten on järjestetty valitusmenettely KVaaliL 7 §:ssä (Kho 1934 11 1621). Mutta jos vaaliluettelon laatimisessa on tapahtunut olennainen muotovirhe, joka sisällöllisesti merkitsee sitä, että äänioikeutetuilta on riistetty heille laissa edellytetty ja varattu mahdollisuus huolehtia vaaliluettelojen asiallisesta sisällöstä, voidaan valitus tästä tehdä vaalien tuloksen julistamisen jälkeen (25). Jos esim. vaaliluetteloa ei ole lainkaan tehty, tai se on tehty vltk:ssa, joka ei ole ollut päätöksenvoipa, jos sitä ei ole esillepantu tarkastettavaksi, jos vaaliluettelon esilläoloajasta ei ole laillisesti ilmoitettu (Kho 1925 19), jos vaaliluettelo on ollut esillepantu muuna aikana kuin laissa on säädetty, jos vaaliluettelo ei ole ollut esillepantuna siinä paikassa tai sinä aikana, joka on ilmoitettu, jos tehdyistä poistovaatimuksista ei ole asianomaisille laillisesti ilmoitettu, jos vltk. on vaaliluetteloon lisännyt nimiä, joita ei ole ollut esillepannuissa vaaliluetteloissa, jos oikaisuvaatimuksen esittämisaika ei ole ollut laissa säädetyn pituinen jne., voidaan vaalit valituksen johdosta kumota. 25. Tilallinen Reino Heikkinen oli valittanut Sodankylän kunnan v. 1956 kunnallisvaaleista. Lääninhallitus: Riipin äänestysalueen sitä vaalilautakunnan kokousta, joka kunnallisvaalilain 8 §:n mukaan olisi ollut pidettävä 4 päivänä syyskuuta 1956, ei ollut pidetty säädettynä aikana, vaan vasta ensimmäisen vaalipäivän aamuna eli 7 päivänä lokakuuta 1956; että säädettynä aikana nähtäville asetetun Riipin äänestysalueen vaaliluetteloa ei vaalilautakunta ollut laatinut päätöksenvoivassa kokoonpanossa eikä sitä laissa säädetyllä tavalla hyväksynyt ja allekirjoittanut; ja että saman äänestysalueen vaaliluetteloa oli kiistämättömästi ilmoituksen mukaan vielä sen jälkeen, kun vaaliluettelo oli asetettu nähtäville, ainakin- vielä vaalipäivänä muutettu siten, että siihen oli lisätty henkilöitä, jotka eivät laissa säädetyn määräajan kuluessa olleet tehneet vaatimusta vaaliluettelon oikaisemisesta heidän kohdaltaan. Sen vuoksi ja kun edellä mainitut virheellisyydet olivat saattaneet vaikuttaa vaalin tulokseen, lääninoikeus, hyläten valituksen muulta osalta, on edellä mainitun lainkohdan ja saman kunnallisvaalilain 5 §:n 6 momentin ja 11 §:n nojalla kumonnut Sodankylän kunnassa toimitetun kunnallisvaalin ja määrännyt, että uusi vaali oli päätöksen saatua lainvoiman viipymättä toimitettava. Tähän päätökseen oli Vilho Kiuru hakenut muutosta. Kho: ei muutosta. Kho 19/2 1957 N:o 789. 2) Valitus kltk:n päätöksestä on tehtävä KunL 176 §:n säätämässä järjestyksessä asianomaiselle lääninhallitukselle. Valitusaika maalla on 30 päivää sekä kaupungissa 14 päivää. Valituksen mukaan, joka on valittajan itsensä tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen jätettävä lääninhallitukseen tai sinne postitse toimitettava, on liitettävä se kltk:n päätös, josta valitetaan (Kho 1921 11 373, 9/2 1954 N:o 704, 15/2 1954 N:o 817). Jos kyseessä on valittaminen vaalin valmistavista toimenpiteistä, on mukaan liitettävä, paitsi kltk:n vaalin tuloksen julkaisemista koskeva päätös, myös se kltk:n valmistavista toimenpiteistä antama päätös, jota väitetään virheelliseksi (Kho 1925 11 1815, 17/2 1957 N:o 2478_81). Valittajan on varminta itse huolehtia siitä, että hän saa kaikki tarvittavat otteet kltk:n pöytäkirjoista (26). 26. Työmiehet Lauri Nieminen ja Pentti V. A. Helin olivat valittaneet Eräjärven kunnan v. 1956 kunnallisvaaleista ja valituskirjassaan mainitsemillaan perusteilla vaatineet, että Eräjärven kunnassa 1956 toimitetun kunnanvaltuutettujen vaalin lopputulosta, joka oli vahvistettu asianomaisen keskuslautakunnan päätöksellä, muutettaisiin siten, että Arvo Leo Viskuri, jota keskuslautakunta ei ollut katsonut vaalikelpoiseksi, julistettaisiin valituksi valtuustoon. Lääninhallitus: Koska kunnallisvaalilain 61 §:n mukaan haettaessa muutosta kunnanvaltuutettujen vaaliin valituskirjaan oli liitettävä se keskuslautakunnan päätös, josta valitettiin, ja, jos muutosta haettiin keskuslautakunnan vaaliin valmistavaa toimenpidettä koskevaan ratkaisuun, myös keskuslautakunnan siitä antama päätös viran puolesta oikeaksi todistettuina pöytäkirjanotteina, sen vuoksi ja kun Lauri Nieminen ja Pentti V. A. Helin vaatiessaan vaalin tulosta muutettavaksi eivät olleet liittäneet valitukseensa vaalin tulosta osoittavaa pöytäkirjanotetta, lääninoikeus ei ole ottanut valitusta tutkittavakseen. Tähän päätökseen olivat Nieminen ja Helin hakeneet muutosta ja valituskirjassaan lausuneet, että he, ilmoittaen aikovansa valittaa puheena olevasta vaalista. olivat pyytäneet kunnansihteeriltä valittamiseen tarvittavat pöytäkirjanotteet, jotka he olivat oheistaneet lääninhallitukseen toimittamaansa valituskirjaan. Sen vuoksi ja kun vaalin tuloksen vahvistamista koskevan pöytäkirjanotteen puuttumista ei voitu pitää Niemisen ja Helinin syynä eikä lääninoikeuden niin ollen olisi pitänyt jättää heidän valitustaan tutkimatta, Nieminen ja Helin olivat vaatineet, että lääninoikeuden päätös kumottaisiin ja asia palautettaisiin lääninhallitukselle laillista käsittelyä varten. Kho: Koska on jäänyt näyttämättä, että Lauri Niemiselle ja Pentti V. A. Helinille on kieltäydytty antamasta otetta siitä keskuslautakunnan pöytäkirjasta, jolla vaalin tulos on vahvistettu, sen tähden ja valituksenalaisessa päätöksessä muutoin mainitulla perusteella Kho harkitsee oikeaksi, hyläten valituksen, jättää asian sen lopputuloksen varaan, johon valituksenalaisessa päätöksessä on jouduttu. Kho 17/2 1957 N:o 2481. Tässä yhteydessä huomautettakoon KunL 211 §:n säännöksestä, että valitusasioissa on toimituskirja annettava valittajalle joutuisasti ja ainakin ennen kuin puolet kunkin tapauksen varalta säädetystä määräajasta on kulunut. Samassa valituskirjassa ei saa valittaa useammasta eri asiasta. Vaalin tuloksen kumoamista vaadittaessa on tietysti oikeus esittää useampia perusteita valituksen tueksi. Sen sijaan sama valituskirja ei saa sisältää useampia eri asioita, joista kustakin olisi pitänyt erikseen valittaa. (Kho 1926 11 1138.) Valitusaika luetaan vaalin tuloksen julkaisupäivästä, siis 23 päivästä lokakuuta, sitä päivää kuitenkaan lukuun ottamatta. Valitus on tehtävä viimeisenä määräpäivänä ennen kello 12 päivällä (Ks. laki säädettyjen määräaikain laskemisesta, 25/4 1930). Jos vaalin tulos kumottujen ja uudelleen toimitettujen vaalien jälkeen julkaistaan muuna päivänä kuin 23/10, on valituksen mukaan liitettävä selvitys julkaisupäivästä. Lääninhallituksen antamasta päätöksestä saa valittaa KunL 183 §:n säätämässä järjestyksessä Kho:teen. Valitusoikeus on kuitenkin, milloin lääninhallitus on tehdyn valituksen hylännyt, vain niillä, jotka olivat vaalista lääninhallitukselle valittaneet. Milloin lääninhallitus taas on kumonnut vaalit, silloin tästä päätöksestä on valitusoikeus kunnanvaltuustolla ja yksityisillä kuntalaisilla. Sitä vastoin kltk:lla ei valitusoikeutta ole (Kho 1923 11 1099, 1920 1 111, 1954 29/3 1736). Valitusaika lääninhallituksen päätöksestä KunL 183 §:n mukaan on 30 päivää. Valitusaika luetaan siitä päivästä, jolloin lääninhallituksen päätös on esitetty kltk:n kokouksessa (Kho 1923 1 119). Sen valitusaika, joka on ollut valittajana lääninhallituksessa, lasketaan siitä, kun hän tai hänen asiamiehensä on saanut lääninhallituksen päätöksen tiedokseen. 62 Jos valituksen johdosta uusi vaali määrätään toimitettavaksi, on keskuslautakunnan viipymättä ryhdyttävä sen toimeenpanemiseen. Vaalissa on käytettävä silloin voimassa olevaa vaaliluetteloa. Näin valittujen valtuutettujen toimikausi kestää sen kalenterivuoden loppuun, jolloin kunnallinen vaalikausi ensi kerran kuluu umpeen. Aikaisemmassa vaalissa valituiksi julistetut valtuutetut pysykööt kuitenkin toimessaan, kunnes uuden vaalin tulos on tiedoksipanolla julkaistu 1). 1) Valitus hyväksytään ja uusi vaali määrätään toimitettavaksi, milloin vaalin valmistavissa toimenpiteissä osoitetaan tapahtuneen olennainen virheellisyys, tai milloin itse vaalissa on tapahtunut olennainen virheellisyys, jonka voidaan katsoa voineen vaikuttaa vaalin tulokseen. Milloin vaalin tuloksen laskennassa ja valittujen määräämisessä on tapahtunut virheellisyys, kumotaan vaalin tulos ja määrätään uusi tulos laskettavaksi ja julistettavaksi. Jos uusi vaali on määrätty toimeenpantavaksi, on vaalien toimittaminen samojen kltkunnan ja vltkuntien asiana, jotka olivat toimessa kumotun vaalin aikana (KVaaliL 3 § I mom.). Samaten on huomattava, että uusissa vaaleissa on valittava niin monta valtuutettua kuin kumotussakin vaalissa, vaikkapa kunnan asukasluku olisi välillä niin paljon kasvanut, että KunL 36 §:n mukaan valtuutettujen lukumäärä olisi muuttunut, jos uusien vaalien sijasta olisi toimitettu varsinaiset vaalit. Kltk:n valmistavien toimenpiteiden laajuus uusia vaaleja varten riippuu niistä virheellisyyksistä, jotka ovat olleet vaalin kumoamisen syynä. Jos vaalien kumoaminen on aiheutunut virheellisyydestä vaaliluettelojen laatimista taikka tarkastamista koskevissa toimissa, täytyy vaalien valmistavat toimenpiteet ulottaa aina vaaliluettelojen laatimiseen saakka. Vaalithan oli kumottu sen vuoksi, että ne vaaliluettelot, joiden mukaisesti vaalit oli toimitettu, eivät olleet lailliset. Uusia vaaleja ei voida tällaisten virheellisten vaaliluettelojen mukaan suorittaa, vaan luettelot on valmistettava uudelleen. Kun uusia luetteloja käydään laatimaan, on pidettävä mielessä, että suoritettiinpa uudet vaalit minä myöhempänä vuonna tahansa, kyseessä ovat sen vuoden varsi- 62 §. naiset vaalit, jona kumotut vaalit alun perin suoritettiin, siis jos esim. vuoden 1960 vaalit kumotaan vaaliluettelojen laatimisessa havaittujen muodollista laatua olevien laittomuuksien vuoksi ja uudet vaalit olisi toimitettava vasta vuonna 1962, ovat kyseessä vuoden 1960 varsinaiset vaalit. Vaaliluettelot laaditaan siis vuoden 1960 henkikirjan mukaan vuoden 1960 äänioikeusolojen pohjalla. Mutta ne mahdolliset muutokset, jotka vuonna 1960 kunnassa hengillekirjoitettujen, ennen sen vuoden alkua 21 vuotta täyttäneiden henkilöiden äänioikeusoloissa ovat uuden vaaliluettelon allekirjoittamiseen mennessä sattuneet, on vaaliluetteloa laadittaessa otettava huomioon. Tämä merkitsee sitä, että vltk. poistaa vaaliluettelosta, paitsi kuolleita, ne, jotka eivät uusittavaa vaaliluetteloa laadittaessa ole enää kunnan jäseniä, sekä ne, jotka jonkin äänioikeuden menetysperusteen nojalla ovat menettäneet äänioikeutensa. Ne henkilöt, jotka eivät v. 1960- alaikäisinä olleet äänioikeutettuja, mutta jotka esim. v. 1961 jo olisivat äänioikeutettuja, eivät siis saa ottaa osaa kumottujen vaalien sijasta suoritettaviin uusiin vaaleihin. Jos virheellisyys, mikä aiheutti vaalien kumoamisen, on tapahtunut kltk:n suorittamissa valmistavissa toimenpiteissä, on uusien vaalien toimittaminen yleensä järjestettävä sen periaatteen mukaan, että niitä vaalien valmistavia toimenpiteitä, joissa ei virheellisyyttä ole sattunut, ei tarvitse uudelleen suorittaa. Vaalien valmistavat toimenpiteet vaalitoimituksen kumoamisesta huolimatta jäävät näin ollen voimaan uusiakin vaaleja varten valmistavien toimenpiteiden alusta lähtien siihen toimenpiteeseen saakka, jossa virheellisyys on sattunut. Vaalien kumoaminen ulottaa mitättömyysvaikutuksen ainoastaan siihen hetkeen, jolloin vaalivalmisteluissa tapahtui kumoamisen aiheuttanut virhe. Kltk. aloittaa siis uusien vaalien valmistelutoimet siten, että ne itsenäiset toimenpiteet, joissa vaalien alusta lukien ei ole todettu olleen virheitä, jäävät voimaan, ja uudelleen käsiteltäviksi otetaan valmistelutoimenpiteet siitä lähtien eteenpäin. Lääninhallituksen ja Kho:n päätöksessä on yleensä määrätty, mihin saakka valmistavat toimenpiteet ovat jääneet voimaan ja mistä lähtien ne on suoritettava uudelleen. Kun vaalit lainvoimaisella päätöksellä on kumottu, on kltk:n tehtävä päätös uusien vaalien toimittamisesta. Tässä päätöksessä on ensiksikin määrättävä, mikä osa valmistavista-toimenpiteistä on uusittava, ja sen mukaan yksityiskohtaisesti järjestettävä uudelleen määräajat, vaaliasiakirjojen vastaanottajat, kltk:n kokoukset, itse vaalipäivät jne. Määräajat on järjestettävä huomioon ottaen sen, että vaaliasiakirjojen vastaanottopäivät, kltk n kokoukset jne. on määrättävä yhtä pitkien väliaikojen päähän toisistaan kuin varsinaisissa vaaleissa on säädetty voimassaolevaksi. Vaalipäivien suhteen on noudatettava KVaaliL I §:n säännöstä, että ensimmäinen vaalipäivä on oleva sunnuntai ja toinen maanantai. Kltk:n tulee antaa päätöksestään tieto sillä tavoin kuin KVaaliL 25 §:ssä on säädetty. Tämän jälkeen suoritetaan valmistavat toimenpiteet ja vaalit toimitetaan tavallisessa järjestyksessä. Jos vaalin kumoamisen aiheuttanut virheellisyys taas rajoittuu itse vaalin toimittamisessa tapahtuneeseen virheellisyyteen, kltk:n ei tarvitse ryhtyä muihin valmistaviin toimenpiteisiin kuin määrätä kuulutuksella uuden vaalin aika ja toimituttaa uusi vaali, jossa on käytettävä ennen hyväksyttyä äänestyslippua. Jotta varsinaiset kunnallisvaalit toimitettaisiin koko maassa samaan aikaan, on säädetty, että valtuutettujen vaalikausi sellaisissakin kunnissa, joissa uusi vaali on toimitettu, pidetään sinä vuonna, jona kunnallinen vaalikausi muissa kunnissa ensimmäisen kerran kuluu umpeen. Kun kunnallisvaalit on toimitettu ja niiden tulos julkaistu, niin valittu valtuusto kltk:n päätöksessä mainitussa kokoonpanossa ryhtyy vaalivuoden loputtua hoitamaan valtuuston tehtäviä, vaikka vaalista olisi valitettukin. Tässä kokoonpanossa se hoitaa kunnallisvaltuuston tehtäviä siksi, kunnes tehdyn valituksen johdosta lääninhallitus lainvoiman voittaneella päätöksellä tai Kho päätöksellään ehkä on kumonnut vaalit ja määrännyt uudet vaalit toimitettaviksi sekä nämä vaalit on toimitettu ja vaalin tulos julkaistu. Tässä uudessa vaalissa valittu valtuusto on samoin edellytyksin sitten toimessa, vaikka uudestakin vaalista olisi valitettu. Vaalissa on noudatettava vastaavasti varsinaisissa vaaleissa voimassaolevia säännöksiä. 8 LUKU. Erityisiä säännöksiä. 63 §. Jos valtuutettujen lukumäärä jää alle kolmen neljänneksen heidän määräluvustaan, ilmoittakoon valtuuston puheenjohtaja lääninhallituksen kautta asian valtioneuvostolle, joka, jos katsoo syytä siihen olevan, määrää täydennysvaalin toimitettavaksi. Vaalissa on tällöin käytettävä viimeistä lainvoimaista vaaliluetteloa. Vaalissa valituille valtuutetuille valitaan myös varajäsenet samojen perusteiden mukaan kuin varsinaisessa valtuutettujen vaalissa. Vaalissa noudatetaan muutoinkin soveltavin kohdin tämän lain säännöksiä 1). 1) Vaalissa on siis valittava vain niin monta jäsentä kuin määräluvusta puuttuu, ja heitä varten varajäsenet. 64 §. Jos tässä laissa muuta kuin 1 §:ssä mainittua tapausta varten säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäivänä 1). 1) Poikkeuksen muodostaa KVaaliL 49 §:ssä edellytetty tapaus. 65 §. Jos valtuutettujen vaalia tai siihen kuuluvia valmistavia toimenpiteitä ei voida Jostakin syystä toimittaa tässä laissa säädettyinä aikoina, voi valtioneuvosto kunnallisvaltuuston esityksestä ja saatuaan lääninhallituksen lausunnon määrätä uuden ajan niiden toimittamista varten. Jollei vaali ole tapahtunut ennen vaalikauden loppua, ne valtuutetut ja varajäsenet, joiden toimikausi sillä välin päättyy, ovat velvolliset pysymaän toimessaan, kunnes vaali on suoritettu. 66 §. Kun on määrätty uusi vaali toimitettavaksi tai vaalin toimittamista varten on määrätty uusi aika, ei säännöksiä vaaliluettelon otteen nojalla äänestämisestä muussa kunnassa ole sovellettava. 67 §. Kun uudessa kunnassa on ensi kerran valittava valtuutetut, asettaa, jos uusi kunta on maalaiskunta tai kauppala, lääninhallituksen määräämä järjestelytoimikunta, sekä kaupungissa maistraatti keskuslautakunnan ja äänestysalueiden vaalilautakunnat, jotka pysyvät toimessaan kunnes uuden kunnan valtuusto on uudet lautakunnat valinnut. Mainitun järjestelytoimikunnan tai maistraatin on ryhdyttävä muihinkin valtuustolle vaalin osalta kuuluviin tehtäviin 1). Tässä vaalissa valitaan niin monta valtuutettua, kuin kunnallislaissa säädetään. Valittujen valtuutettujen toimikausi kestää sen kalenterivuoden loppuun, jolloin kunnallinen vaalikausi maan maissa kunnissa ensi kerran päättyy. 1) Vrt. KJaoitusL 24 §. 68 §. Keskuslautakunnan ja vaalilautakunnan Jäsenten palkkiot sekä maut vaalista Johtavat menot suorittaa kunta. Keskus- ja vaalilautakunnilla on vapaakirjeoikeus. 69 §. Mitä tässä laissa on säädetty kauppalasta, koskee myös sellaista kauppalaa, joka ei ole eri kunta 70 §. Tämä laki tulee voimaan 8 päivänä toukokuuta 1953, ja sillä kumotaan 27 päivänä marraskuuta 1917 annettu kunnallinen vaalilaki (108/17) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. |