Insinööri Antti Pohjanheimo           8/12 1964

Kansas City

USA

  Olen saanut kirjeenne 6.11.1964. On mieluisaa todeta, että kotimaan ulkopuolella toimivat seuraavat asioitamme ja ajattelevat maan parasta. Teidän esittämänne ajatukset ovat mielestäni lähtöisin oikeista näkökohdista, mutta valtiollisen elämän organisointi historiallisen kehityksen rakentamaa pohjaa muuttaen ei ole demokraattisessa maassa helppo tehtävä sillekään, joka sitä tahtoisi. Esittämienne seikkojen johdosta eräitä näkökohtia.

  Kun esitätte toivomuksen, että olisi syytä jatkaa kyselytunteja, niin saanen mainita, että pääministeri antaa säännöllisesti kyselytuntien yhteydessä vastauksia hänelle esitettyihin kysymyksiin radiossa ja televisiossa. Saksan nousun syyt itse asiassa ovat luultavasti meillä Suomessa, eritoten talouselämän miehille varsin tunnetut. Ne tekijät, jotka ovat aiheuttaneet Saksan nousun, eivät sellaisenaan ole soveltuvat Suomessa. Voin mainita, että esimerkiksi Marshall-apua me emme Suomessa voineet ottaa vastaan. Ja kenties juuri Marshall-apu on ollut lähtökohtana Länsi-Saksan nousulle. Kun mainitsette, että meillä ihmiset olisi saatava työskentelemään entistä enemmän, on tällainen toivomus luonnollisestikin aivan ymmärrettävä. Mutta ammattijärjestöjen pyrkimykset eivät kohdistu tähän samaan, ja en usko, että verotuksen avulla voitaisiin aikaansaada tässä suhteessa muutoksia. Mutta selväähän tietysti on se, että jos palkkatulot nousevat, niin kulutus myöskin kasvaa, ja sillä tavalla edistetään kotimarkkinateollisuuden tuotantoa.

  Meillä on puunjalostusteollisuus keskittynyt muutamiin suurfirmoihin, ja se on sikäli onnellista, että kykenemme ainoastaan sen perusteella kilpailemaan Ruotsin kanssa, koska siellä yksiköt ovat, niinkuin hyvin tiedätte, huomattavasti pienemmät. Meidän metalliteollisuutemme on myöskin lisääntynyt ja lisääntyy edelleenkin. Kaikki luonnollisestikin riippuu meidän kaupankäyntimme mahdollisuuksista. Ja metalliteollisuusmiehemme, jotka ensisijassa vastaavat teollisuudenhaaransa kehityksestä, ovat minulle vakuuttaneet, että he tekevät käytettävissä olevien mahdollisuuksien rajoissa kaiken, jotta kansainvälinen kilpailu meidän edellytyksillämme olisi mahdollista, ja jotta tämän perusteella tuotantoa voitaisiin lisätä.

  Olen ollut Jugoslaviassa. En usko, että sieltä olisi meille välittömästi mitään opittavissa. Olin eräässä Jugoslavian oloihin katsoen suuressa metalliteollisuuslaitoksessa, autotehtaassa, ja siellä tehtaan toimitusjohtaja minulle kertoi, että hänen aikanansa nyt on meneillään kuudes systeemi, joka siis merkitsee omistusoikeutta ja tehtaan taloudellista hallintoa. Onko tämä kuudes systeemi lopullinen ja oikea, sitä ei tietenkään kukaan voi sanoa, mutta jos se olisi osoittautunut parhaaksi mahdolliseksi, niin on tietenkin selvää, että meidän on syytä siihen tutustua.

  Minua henkilökohtaisesti myöskin ihmetyttää ja ihastuttaa Japanin nousu. Mutta olen varma siitä, että ne tekijät jotka ovat tähän nousuun vaikuttaneet eivät voi sellaisenaan soveltua Suomen olosuhteisiin.

  Suomen mainostus ulkomailla mielestänne on kehno. Siitä olen samaa mieltä kanssanne. Meillä on todella ollut komitea tutkimassa, millä tavalla mainostus voitaisiin ulkomailla saada paremmaksi, mutta valitettavasti tässä suhteessa ei ole vielä päästy puuta pitemmälle.

  Olen lähettänyt Teidän eri paperilla tekemänne ehdotukset asianomaisiin paikkoihin jatkotoimenpiteitä varten. Nyt voin sanoa, että kuulin äskettäin televisiossa kerrottavan, että esim. kaikkiin Korvatunturille joulupukille lähetettyihin kirjeisiin, tulivat ne sitten mistä maan kolkasta tahansa, täältä lähetetään vastaus, mikäli osoite on selvillä.

  Kuten alussa mainitsin, olen erittäin mielissäni siitä, että ulkomaille siirtyneet suomalaiset seuraavat vanhan kotimaansa asioita, ja koettavat esittää korjauksia niihin epäkohtiin, joita epäilemättä meillä runsaasti on. Ja siinä suhteessa annan Teille parhaan kiitoksen kirjeestänne. Toiselta puolen asianlaita on sillä tavalla, että me itse luonnollisestikin tiedämme puutteita, joita yhteiskunnassamme vallitsee, mutta kuten sanottu niitä ei ole aivan helppo demokraattisen järjestyksen vallitessa saada korjatuksi. Kenties tässä saan Teille kuitenkin sanoa, että meidän taloudellinen kehityksemme sodanjälkeisinä vuosina on ollut suhteellisen tyydyttävä. En tiedä, onko montakaan maata maailmassa, jossa kansantuotteen vuosittainen nousu esim. vuodesta 1953 tähän vuoteen saakka olisi ollut niin suuri kuin Suomessa. Tämä ei tietenkään saa meitä tuudittaa tyytyväisyyden mietteisiin. Päinvastoin sen tulisi olla optimismia herättävä osoitus siitä, että meillä on edellytykset talouselämämme kohottamiseen, kun vain käytämme kaikki mahdollisuudet hyväksemme. Kaikki hyvät neuvot ovat meille tarpeen. Kiitos harrastuksestanne. Minä uskon, että tämä kirjeenne omalta osaltaan auttaa meitä, koska en aio tätä kirjettä pitää omana tietonani, vaan saattaa sen niitten henkilöitten tietoon, jotka lähinnä vastaavat esittämistänne asioista.