Kunnallinen vaalikelpoisuus.

1

Yleiset edellytykset.

Kunnallista vaalikelpoisuutta, s.o. kelpoisuutta tulla valituksi kunnallisiin luottamustehtäviin, koskeva säännös mkl. 10 §:n I momentissa ja kkl. 11 §:n I momentissa, molemmissa samasanainen. kuuluu seuraavasti:

Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muihin luottamustoimiin, mikäli niistä ei ole erikseen säädetty, on jokainen kunnassa asuva henkilö, joka on oikeutettu valtuutettuja valitsemaan.

Vaalikelpoisuuden yleisenä edellytyksenä siis on, I) että henkilö on vaalioikeutettu ja 2) että hän on kunnassa asuva. Eräisiin kunnallisiin luottamustoimiin on voimassa erikoiset vaalikelpoisuusedellytykset.

Edellä olemme maininneet eron aineellisen ja muodollisen vaalioikeuden välillä. Kun edellinen tarkoittaa sitä, että henkilö täyttää vaalioikeuden omaamiselle laissa asetetut edellytykset ja jälkimmäinen sitä, että nämä edellytykset täyttävä henkilö on rekisteröity tiettyyn vaaliin osanotto-oikeutetuksi, pitäisi siis aineellisen ja muodollisen vaalioikeuden peittää toisensa. Mutta saattaa -sattua, että vaaliviranomaiset virheellisesti jättävät muodollisesti vaalioikeutettujen luettelosta pois jonkun henkilön, joka olisi pitänyt siihen ottaa, siis jonkun aineellisesti vaalioikeutetun. Tällainen vaaliluettelosta poisjätetty henkilö ei kylläkään saa ottaa kyseelliseen vaaliin osaa, kuten jäljempänä esitetään, mutta hän voi siitä huolimatta olla vaalikelpoinen kunnassa. Se määräys mkl. 10 §:n I momentissa ja kkl. 11 §:n I momentissa, että vaalikelpoinen on henkilö, joka on oikeutettu valtuutettuja valitsemaan, tarkoittaa siis aineellisesti vaalioikeutettua. Siitä johtuen kunnassa asuva henkilö, joka on jäänyt pois kunnallisten vaalien vaaliluettelosta, on kuitenkin vaalikelpoinen kyseellisissä vaaleissa, jos hän on aineellisesti vaalioikeutettu eikä ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan menetysperusteiden nojalla. Mutta vaalikelpoisuus on sidottu aineelliseen vaalioikeuteen niin kiinteästi, että muodollisesti vaalioikeutettu ei ole vaalikelpoinen, ellei hän ole myöskin aineellisesti vaalioikeutettu. Poikkeustapauksessa saattaa näet sattua, että vaaliluetteloon syystä tai toisesta on tullut vaalioikeutettuna otetuksi henkilö, joka ei täytä vaalioikeuden saamiselle asetettuja vaatimuksia ja jota siis ei olisi laillisesti pitänyt vaaliluetteloon ottaa. Tällainen henkilö, esim. kansalaisluottamusta vailla oleva, holhouksenalainen yms., vaikka häntä ei voidakaan estää äänestämästä, on kuitenkin vaalikelpoisuutta vailla, koska hän ei ole aineellisesti vaalioikeutettu.

Voidaan siis todeta, että vaalikelpoisuuden yleinen edellytys on aineellinen vaalioikeus. Toinen vaalikelpoisuuden yleinen edellytys on se, että henkilö on kunnassa asuva. Tällä tarkoitetaan tosiasiallista asumista. Jos SiiS henkilö on muuttanut kunnasta pysyväisesti pois, hän on vaalikelpoisuutta vailla, vaikkapa olisikin tullut kunnassa henkikirjoitetuksi. Kirkonkirjoihin merkitsemisellä ei ole merkitystä tässä suhteessa.

P o i k k e u s: Kunnan tilintarkastajaksi voidaan mkl. 10 §:n 2 mom. ja kkl. 11 §:n 2 mom. mukaan valita toisessakin kunnassa asuva Suomen kansalainen, jos hän siihen suostuu.

Vuokralautakunnan puheenjohtajaksi ja varapuheenJohtajaksi voidaan valita myös muu kuin kunnassa asuva henkilö, jos hän muuten on vaalikelpoinen ja suostuu toimen vastaanottamaan (asetus torpan ym. vuokrauksesta 12/3 1909, 61 § 2 mom.).

Kaupunginjohtajaksi ja apulaiskaupunginjohtajaksi voidaan valita toisessakin kunnassa asuva vaalikelpoinen Suomen kansalainen (kkl. 32 § 5 mom.).

H u o m. !

Lailla 25/5 1934 oli mkl. 10 §:n 2 momentti ja kkl. 11 §:n 2 momentti muutettu näin kuuluvaksi

Se, joka on tuomittu rangaistukseen valtio- tai maanpetoksesta, osallisuudesta sellaiseen rikokseen tai sellaisen rikoksen valmisteluista taikka yrityksestä, olkoon kuitenkin aina kuudennen kalenterivuoden loppuun siitä, kun hän on täydelleen kärsinyt rangaistuksensa Ja siihen kuuluvat muut rangaistusseuraamukset, vailla

vaali kelpoisuutta kunnallisiin luottamustoimiin. Vaalikelpoisuutta vailla on niinikään se, joka on syytteessä tässä mainitusta rikoksesta tai jota vastaan sellaisesta rikoksesta nostettavaa syytettä varten asianomainen syyttäjä on jättänyt syytekirjelmän oikeuteen

Tämä lainkohta on kumottu lailla I päivältä joulukuuta 1944. Täten on poistunut ainoa vaalikelpoisuuden erillinen menetysperuste.

Kuten s. 21 on esitetty, on vuoden 1945 vaaleissa vaalioikeutettu ja vaalikelpoinen myös se, joka kahden lähinnä edellisen vuoden aikana on jättänyt suorittamatta hänen maksettavikseen pannut kunnalliset maksut. Onko mkl. 9 § 2 mom. 2 kohta ja kkl. 10 § 2 mom. 2 kohta tämän nojalla kumottu koko vaalikaudeksi 1946_47, s.o. onko vaalikelpoisuus jatkuvasti riippumaton kunnallisverojen maksusta? V. 1945 vaaleissa voidaan valita valtuustoon myös veronsa maksamatta jättäneet, siltä osalta asia on selvä. Samaten on luonnollista, että tällainen henkilö on vaalikelpoinen koko vaalikauden 1946_ 47. Mutta jos henkilö vaalikauden 1946 47 aikana on jättänyt maksamatta muita kunnallisia veroja kuin niitä, joiden suorittamatta jättäminen v. 1945 vaaleja varten 20/7 1945 annetun lain mukaisesti ei poistanut häneltä vaalioikeutta ja vaalikelpoisuutta, on hän menettänyt vaalikelpoisuutensa. a Seuraava esimerkki valaisee asiaa:

Henkilö, jolle oli sekä vuonna 1944 että vuonna 1943 pantu kunnallisveroja maksettavaksi, mutta joka ei ollut suorittanut niistä kumpaakaan, olisi mkl. 9 § 2 mom. 2 kohdan ja kkl. 10 § 2 mom. 2 kohdan mukaisesti ollut vaalioikeutta vailla, mutta 20/7 1945 annetun lain nojalla hän v. 1945 vaaleissa oli vaalioikeutettu ja vaalikelpoinen. Hän on vaalikelpoinen v. 1947 loppuun, vaikka verot olisivat jatkuvasti maksamatta. Mutta jos hän jättää maksamatta lisäksi v. 1945 aikana hänelle pannut kunnallisverot eikä suorita v. 1944 veroja, menettää hän kunnallisen vaalikelpoisuutensa.

Vaalikelpoisuuden erikoiset ehdot.

Edellä on selostettu vaalikelpoisuuden yleiset edellytykset,jotka siis vaaditaan jokaiselta kunnalliselta luottamushenkilöltä. Mutta kaikki nämä edellytykset täyttävät henkilöt eivät ole eräisiin kunnallisiin luottamustehtäviin vaalikelpoiset, vaan niihin vaaditaan lisäksi asetettujen erikoisten ehtojen täyttäminen. Lainsäätäjä on näet harkinnut, että eräät kunnalliset tehtävät vaativat siinä määrin joko erikoisten olosuhteiden tai ammattien tuntemista taikka sellaista asemaa ja itsenäisyyttä, että niiden täyttämiselle on asetettu erikoisvaatimukset. Kun nämä eivät välittömästi liity kunnallisiin vaaleihin, jätämme niiden luettelemisen

Vaalikelpoisuuden menettäminen toimikauden kuluessa.

Mkl. 10 § 3 mom. ja kkl. 11 § 4 mom. sellaisena kuin ne ovat laissa 1/12 1944 säätävät:

Jos kunnalliseen luottamustoimeen valittu henkilö menettää vaalikelpoisuutensa, lakkaa hänen toimensa.

Se seikka, että henkilö on vaalin aikana tai vaalin tuloksen julistamisen aikana ollut vaalikelpoinen, ei riitä turvaamaan hänelle oikeutta hoitaa hänelle silloin annettua kunnallista luottamustointa, ellei hän säilytä vaalikelpoisuuttaan toimikautensa kuluessa. Kunnallisen luottamusmiehen tulee siis jatkuvasti täyttää vaalikelpoisuuden aineelliset edellytykset s.o. hänen tulee olla aineellisesti vaalioikeutettu ja asua kunnassa. Mikäli esim. kunnanvaltuutettu menettää jonkin vaalioikeuden aineellisen edellytyksen, esim. joutuu holhouksen alaiseksi, hän samalla kadottaa vaalikelpoisuutensa ja hänen valtuutetun toimensa lakkaa. Siitä, miten kyseellisessä tapauksessa on meneteltävä, antaa selvityksen tässä julkaistu selonteko eräästä Kho:n päätöksestä (3).

3

Konginkankaan kunnan kunnanvaltuusto 13/3 1934 otti kiireellisenä käsiteltäväkseen kysymyksen valtuuston jäsenten vaalikelpoisuudesta. Sitten kuin oli todettu, että valtuutetut T.K. ja E.K. olivat jättäneet suorittamatta heidän maksettavikseen vuosilta 1931 ja 1932 vuosina 1932 ja 1933 pannut kunnallisverot, valtuusto päätti kieltää T. K:lta ja E. K:lta oikeuden toimia valtuuston jäseninä ja kutsui heidän sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi heidän varamiehensä. T. EC. valitti. Vaasan l\ maaherra hylkäsi valituksen. I(ho katsoi, että kysymystä T. W:n ja E. K:n erottamisesta kunnanvaltuutettujen toimesta oli pidettävä sellaisena kiireellisenä asiana, jonka valtuusto mkl:n.l9 §:n 5 momentin mukaan oli voinut ottaa käsiteltäväkseen siitä riippumatta, että asiasta ei ollut ilmoitettu valtuuston koollekutsumisesta annetussa ilmoituksessa; niin myös että T. K:n ja E. W:n kieltäminen ottamasta osaa asian käsittelyyn valtuustossa ei ollut ollut lainvastainen. Tämän vuoksi ja kun asiassa oli käynyt selville, että T. W:n maksettaviksi pannut v. 1932 kannettavat kunnallisverot osaksi ja v. 1933 kannettavat samanlaiset verot kokonaan olivat suorittamatta siihen aikaan, kun puheenalainen valtuuston päätös tehtiin, eikä ollut väitettykään, että näiden verojen suorittamatta jättäminen oli johtunut varattomuudesta, niin ja kun T. W, siis mkl. 9 ja 10 §:n mukaan oli menettänyt vaalikelpoisuutensa valtuuston jäseneksi, ja valtuustolla niin ollen oli oikeus erottaa hänet valtuuston jäsenyydestä, Kho katsoi, että T. K. ei ollut esiintuonut syytä maaherran päätökseen lopputuloksen muuttamiseksi, jonka varaan asia siis jäi. Maalaiskuntain kunnallislaki

Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917

6 §.

(Laki 21/2 1925.)

Kunnanvaltuutettuja valitaan maalaiskunnassa, jonka

väkiluku henkikirjan mukaan 1) on*:

yli  1,000 tai vähemmän    11

yli 1,000 vaan ei yli 2,000   13

2,000   4,000   15

4,000   6,000   17

6,000   8,000   19

8,000   10,000  23

10,000  15,000  29

15,000  20,000  35

20,000     41 2)

Valtuutettujen varajäseniä valitaan niin monta, kuin kunnallisessa vaalilaissa säädetään 3).

Lapin kihlakunnassa, Kuolajärven ja Ranuan kunnissa Kemin kihlakuntaa, Kuusamon, Pudasjärven ja

Taivalkosken kunnissa Oulun kihlakuntaa, Suomussalmen kunnassa Kajaanin kihlakuntaa sekä Petsamon kihlakunnassa saatakoon kuitenkin maaherran luvalla määrätä pienempikin määrä valtuutettuja asetetavaksi, ei kuitenkaan vähemmän kuin yksitoista.

*Tässä ja seuraavissa (puolilihavalla painetuissa) lakiteksteissä esiintyvät numerot viittaavat jäljempänä oleviin selityksiin.

1) Kunnanvaltuuston jäsenmäärä vahvistetaan vaalivuonna seuraavaan vaaliin saakka. Väkiluvun muutos vaalien välivuosina ei aiheuta

valtuuston jäsenluvun muutosta.

Saattaa nousta kysymys siitä, minkä vuoden henkikirjan mukainen kunnan väkiluku on otettava valtuutettujen lukumäärää määrättäessä huomioon. Kun vaaleihin osanotto tapahtuu vaalivuoden henkikirjoituksen mukaan, on johdonmukaista, että valtuutettujen lukumäärä määrätään myös vaalivuoden henkikirjoituksen mukaan (4). Kun lisäksi vaaliluettelot laaditaan vaalivuoden henkikirjoituksen perusteella, niin tulee valtuutettujen lukua määrättäessä ottaa huomioon kunnan väkiluku vaalivuoden alussa toimitetun henkikirjoituksen perusteella. Henkikirjoitusasetuksen 38 §:n mukaan on henkikirja päätettävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta, joten kltk:t voivat ennen lokakuun 15 päivänä pidettävää kokousta saada henkikirjoittajalta tarvittavat tiedot (kvl. 11 ja 12 § 2 mom.)

4

Jyväskylän kaupungissa oli v. 1921 kunnallisvaaleissa käytetty v:n 1920 henkikirjaa kaupungin väkilukua määrättäessä, koska 5. kltk:lla ei päätöstä tehdessään valtuutettujen lukumäärästä ollut ollut tietoa kaupungin v. 1921 henkikirjan mukaisesta väkiluvusta. Kho tehdyn valituksen johdosta katsoi. että kunnan väkiluku, josta valtuutettujen lukumäärä oli riippuva, oli todettava vaalivuonna toimitetun henkikirjoituksen perusteella, jonka takia, kun valituksenalaisessa vaalissa valtuutettujen lukumäärä oli asetettu riippuvaksi vaalivuoden edellisenä vuonna toimitetusta henkikirjoituksesta, Kho kumosi kltk:n Julistaman vaalin tuloksen ja palautti asian kltk:lle tältä osalta uuden vaalituloksen julistamista varten.

Kho 1923 II 193.

19/5 1925 kunnallisen jaoituksen muuttamisesta annetun lain 17 §:n mukaisesti on sellaisissa kunnissa, jotka vaalivuotta seuraavan vuoden alusta joutuvat kunnallisen jaoituksen alaiseksi, siirtyväin - alueiden väkiluku henkikirjojen mukaan laskettava siihen kuntaan kuuluvaksi, johon alue vuoden vaihteessa siirtyy. Näin saadun väkiluvun perusteella määrätään sitten valtuutettujen lukumäärä.

2) Valtuutettujen lukumäärän määrää kltk. (ks. kvl.11 §)

3) Ks. kvl. 38 § ja 43 §.

7 §.

(Laki 21/2 1925.)

Kunnanvaltuutetut 1) valitaan välittömillä 2) ja suhteellisilla 3) vaaleilla.

Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen 4) äänioikeus.

Alköön vaalioikeutta asiamiehen kautta käytettäkö 5).

Vaaleista ja niiden toimittamisesta säädetään tarkemmin kunnallisessa vaalilaissa 6).

1) Ennen vuoden 1925 lainmuutosta toimitettiin kunnallisvaaleissa sekä valtuutettujen että kunnan tilintarkastajien vaali. Nyt suoritetaan tilintarkastajien vaali valtuustossa (ks. mkl. 20 § ja kkl. 17 §).

2) Vaali voi olla joko välitön taikka välillinen. Edellisessä vaalioikeutetut suorastaan valitsevat ne henkilöt, jotka muodostavat vaalilla asetettavan elimen. Jälkimmäisessä vaalioikeutetut taas valitsevat erityiset valitsijamiehet, jotka suorittavat varsinaisen vaalin. Kunnallisvaalit meillä ovat välittömät, samaten kuin valtiolliset vaalit; sen sijaan tasavallan presidentin vaali on välil-

linen.

3) Vaali voi olla joko enemmistövaali tai suhteellinen vaali. Edellisessä katsotaan valituksi se taikka ne ehdokkaat jotka ovat saaneet eniten ääniä. Suhteellinen on vaali silloin kun valittavien lukumäärä lasketaan suhteellisesti eri ehdokkaiden tai ehdokasryhmien saamien äänien mukaan. - Silloin jokainen äänestäjäryhmä vaikuttaa vaalin lopputulokseen sen mukaan, kuinka suurta äänimäärää se edustaa. Kunnallisvaaleissa samaten kuin valtiollisissakin vaaleissa meillä on voimassa suhteellinen vaalitapa.

4) Vaalioikeus voi olla joko yhtäläinen, jolloin jokaisella vaalioikeutetulla on yhtä monta ääntä, taikka erilainen, jolloin vaalioikeutetut äänestävät eri suurilla äänimäärillä siitä voimassaolevien perusteiden mukaan. Kunnallisvaaleissa meillä vuoden 1917 jälkeen on ollut voimassa yhtäläinen äänioikeus siten, että jokaisella vaalioikeutetulla on ollut-yksi ääni. Manttaalikunnissa on äänioikeuden suuruus riippuva manttaaliluvusta.

(Ks. mka 24 § 2_4 mom.) Kirkollisissa vaaleissa on äänioikeutetuilla 1-3 ääntä; lisä-äänien saaminen riippuu iästä ja aviosuhteesta (ks. kirkkolaki 311 §).

5) Kunnallinen vaalioikeus on siinä määrin henkilökohtainen oikeus, että valitseminen on vaalioikeutetun itsensä suoritettava. Asiamiestä ei vaalioikeutettu saa käyttää.

6) Kaikki yksityiskohtaiset säännökset, joissa on otettu huomioon erityisesti tämän pykälän yleiset periaatteet} sisältyvät kunnalliseen vaalilakiin.

8 §.

(Laki 21/2 1925.)

Kunnanvaltuutetut ja näiden varajäsenet valitaan joka kolmas 1) vuosi toimitettavissa varsinaisissa vaaleissa kolmeksi vuodeksi, ja kestää heidän toimikautensa sen kalenterivuoden loppuun, jolloin seuraava valtuutettujen varsinainen vaali on toimitettava 2).

1) Vuoteen 1925 saakka suoritettiin kunnallisvaalit joka vuosi, ja joutui 1/3 valtuutettuja vuosittain erovuoroon.

2) Eräissä tapauksissa voi valtuutettujen toimikausi olla joko lyhyempi taikka pitempi kuin kolme vuotta.

a) Jos valtuutettujen lukumäärä jostakin syystä on vähentynyt niin, että se toimeen kutsuttujen varajäsentenkään kanssa ei-nouse 3/4:aan heidän määräluvustaan, valtioneuvosto voi määrätä täydennysvaalin toimitettavaksi. Tässä vaalissa valitut valtuutetut ovat toimessa, ei kolmea vuotta eteenpäin, vaan sen ajan, mikä varsinaisessa vaalissa valituilla on vielä jäljellä kolmivuotiskaudesta. (Ks. kvl. 45 § 2 mom.)

b) Kun uudessa kunnassa (kaupungissa, kauppalassa, maalaiskunnassa tai taajaväkisessä yhdyskunnassa) tai supistetussa tai laajennetussa kunnassa valtuutetut valitaan kesken muissa kunnissa voimassaolevaa kolmivuotiskautta, valtuutettujen toimiaika kestää sen kalenterivuoden loppuun, jolloin kunnallinen vaalikausi maan muissa kunnissa ensi kerran kuluu umpeen. (Ks. kvl. 49 § 3 mom., ltmy 3 §, verr. 12 § 5 mom.) c) Milloin kunnallisvaalit kumotaan valituksen johdosta, valtuutettujen toimikausi voi olla vähemmän kuin 3 vuotta. (Ks. kvl. 45 § I mom.) d) Jos valtuutettujen vaalia ei jostakin syystä voida toimittaa laissa määrättynä aikana, valtioneuvosto määrää uuden ajan sen toimittamista varten. Edellisessä vaalissa valitut valtuutetut ovat tällaisessa tapauksessa velvolliset pysy-

mään toimessaan, kunnes vaali on suoritettu ja valittujen toimikausi on alkanut. (Ks. kvl. 47 §.) e) V. 1945 vaalilain 5 §:n mukaan kestää v. 1945 valittavien valtuutettujen toimikausi kaksi vuotta, vuoden 1947 loppuun.

9 §

(Laki 21/2 1925.)

Oikeus valita valtuutettuja on jokaisella maalaiskunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja 30ka ennen vaalivuoden alkua on täyttänyt kaksikymmentäyksi vuotta ja joka viimeksi toimitetussa henkikirjoituksessa on kunnassa hengillekirjoitettu.

Vaaliolkeutta vailla on kuitenkin:

1) se, joka on holhouksen alaisena;

2) se, joka muun syyn kain kunnallishallituksen todistuksella näytetyn varattomuuden tähden on kahden lähinnä edellisen vuoden aikana jättänyt suorittamatta hänen maksettavikseen pannut kunnalliset maksut;*

3) se, joka kunnalliskodissa, muussa kunnallisessa köyhäinhoitolaitoksessa tai vuosihoidokkina on täydenköyhäinhoidon varassa;

4) se, joka oikeuden lainvoimaisen päätöksen nojalla on kansalaisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan; sekä

5) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kunnallisissa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä tai äänestänyt useammassa kain yhdessä vaalipaikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaalivapautta tai sitä yrittänyt, aina kolmannen kalenterivuoden loppuun, siitä !ukien kuin päätös on saanut lainvoiman 1). I) Ks. selontekoa s. 6_22.

10- §.

(Laki 1/12 1944.)

*Tämän kohdan on v. 1945 vaaleissa kumonnut poikkeuksellisessa vaalioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta vuonna 1945 toimitettavissa kunnallisvaaleissa 20/7 1945 annettu laki. Ks. s. 21.

Vaalikelpoinen valtuutetuksi Ja kunnan muihin luottamustoimiin, mikäli niistä ei ole erikseen säädetty, on jokainen kunnassa asuva henkilö, joka on oikeutettu valtuutettuja valitsemaan.

Tilintarkastajaksi voidaan kuitenkin valita toisessakin kunnassa asuva Suomen kansalainen, jos hän siihen suostuu.

Jos kunnalliseen luottamustoimeen valittu henkilö menettää vaalikelpoisuutensa. lakkaa hänen toimensa.

Täytäntöönpanosäännös laissa 1/12 1944.

Tämä laki tulee voimaan heti ja on sitä sovellettava siten, että ne valtuutetut ja kunnan muihin luottamustoimiin valitut henkilöt, jotka maalaiskuntain kunnallislain 10 §:n 2 momentin tai 10 a §:n säännösten johdosta, sellaisena kuin sanotut lainkohdat tätä ennen olivat, ovat menettäneet vaalikelpoisuutensa kunnallisiin luottamustoimiin ja joiden toimikausi muutoin vielä jatkuisi, palaavat niihin takaisin ja heidän sijaansa tulleet valtuutetut tai kunnan muihin luottamustoimiin heidän tilalleen valitut henkilöt poistuvat

vastaavista toimista. Näin poistunut valtuutettu palaa entiseen asemaansa varajäsenenä ja jos hänen valtuutettuna ollessaan on kunnallisen vaalilain 43 §:n mukaan valtuustosta poistuneen tilalle kutsuttu toinen varajäsen, hän asettuu tämän siialle valtuutetuksi.