Pääministerin kirje

Päätoimittaja Ilmari Turja.

Hyvä veli,

Kiitän Sinua, että olet suonut julkisuuden matkakirjeilleni Kainuun tiettömiin kyliin tekemältäni reissulta. Kun lehtesi suuri lukijakunta täällä etelässä saa kuulla kummakseen, miten tuolla Kainuussa eletään, niin sen on pakko herättää heissä myötätuntoa ja myötämielisyyttä tätä maakuntaa kohtaan. Ei Kainuu kulje ruinaamassa köyhäinapua, mutta kaiketi sillä on oikeus saada se, minkä muu Suomi on jo saanut, sanokaamme maantiet. Kyllä Kainuu itse tuottaa innolla hyödykkeitä valtakunnan yleistä tarvetta varten: halkoja, tukkeja, propsia, lapsia, selluloosaa, paperia jne. Ennen tuotti tervaa, pian tuottaa rautaa ja muita metalleja. Kyllä Kainuu kykenee maksamaan takaisin sen, mikä sinne sijoitetaan. Mutta kyllähän Sinä kaiken tämän ymmärrät, kun olet aikanasi jakanut Kainuun kansalle oikeutta ukko-Steniuksen apulaisena.

Osoitukseksi siitä, että tällaiset matkat herättävät rajan kansan keskuudessa luottamusta valtiovallan hyvään tahtoon, jäljennän tähän Suomussalmen Marjakylän Konttilasta saamani kirjeen. Se on tämän näköinen:

Arvoisa Herra Pääministeri Urho Kekkonen.

Minä allekirjoittanu tulen teitän kansa juttelemaan tämän paperin avulla van oisi se ollu mukava kun oisin sattunu kotiin että oisin saanu jutella suullisesti teitän kansa oisihan sitä ollut yhtä ja toista porisemista tätä minä olen monta kertaa ennen aina ajatellu että kun ne ei tule valtion päämiehet tänne kahtelemaan näitä rajaseutun oloja ja tiettömijä perukoita van nyt olen ilonen siitä kun niin suuret vieraat kun Pääministeri ja Maaherra kävi täällä kahtelemassa näitä rajaseutun oloja niin te olette kyllä nähnyt semmoiseksi kun se on jota minun tässä ei tarvihe selittää enempää toivon vaan että te isänmata rakastavat valtion päämiehet ja etuskunta laskette rakkaan lämpimän sytämenne tätä meitänkin kylää kohten että saisimme maantien ja kaikkea muuta jota maataloutennousun etistämiseksi tarvitsemme tämmöinen on minun raja asukkaan toivomukseni.

Kalle Pekka Huotari

Suomussalmi Ylänuokki Konttila

Mutta olen nähnyt surukseni toisenkinlaista suhtautumista. Erään pääkaupungin lehden pääkirjoituksesta tapasin seuraavaa:

Elokuun intiaanikesän ei pidä antaa tuudittaa kuvitelmiin, ettei syksy ole nurkan takana. Ehkä pääministerikin, joka viime viikot on rämpinyt vaalipiirinsä Kainuun soita, vähitellen ehtii tutustua tilanteeseen itse pääkallopaikalla.

Halveksuntaa osoittava letkaus kohdistuu niihin ihmisiin, joitten luokse ei pääse kuin `rämpimällä`.

Parhain terveisin