Hullunkurista Suomi-tietoutta.

Me suomalaiset mairittelemme itseämme sillä ajatuksella, että velanmaksumme, talvisota ja Sibeliuksen musiikki ovat saattaneet Suomen edulliseen valoon amerikkalaisten silmissä. Olemmehan todella saaneetkin monta konkreettista todistusta heidän goodwillistään.

Mutta minkälaisen kuvan meistä antaa suuri amerikkalainen  t i e t o s a n a k i r j a, kuuluisa The Encyclopedia Americana, josta v. 1951 on ilmestynyt uusi 30-osainen painos. Suomen osalle siinä on tullut kokonaista 23 tiheätä palstaa. Kirjallisuudesta, musiikista ja kielestä on lisäksi omat lukunsa. Mukaan on liitetty Suomen kartta ja useita hyviä kuvia Helsingistä, Tampereelta ja Lapista. Mutta tiedot ovat varsin vanhentuneita, tilastot esimerkiksi ovat järjestään 30-luvulta ja lisäksi on esitys täynnä virheellisyyksiä, usein mitä mielikuvituksellisimpia väitteitä.

Ensimmäisessä kappaleessa kiintyy huomiomme lauseeseen: "Suomi on nauttinut vain 20 vuoden ajan (vv. 1919-1939) rajoittamatonta kansallista vapautta." Onko ihme, että niin monet ulkomaalaiset kuvittelevat meidän olevan rautaesiripun takana. Luku `Ihmiset` on erittäin mielenkiintoinen. Saamme nimittäin tietää, että Suomessa on kolme eri rotua: suomalaiset, ruotsalaiset ja lappalaiset ja vaikkakin suomalaiset ja ruotsalaiset ovat asuneet yhdessä vuosisatoja, ei rotujen sekoittumista tapahdu. Seka-avioliittoja solmitaan kuitenkin suuressa määrin Ahvenanmaalla! Suomalaisilla on mongolipiirteitä - tosin myös pohjoiseurooppalaisia - ja Suomen kieli viittaa aasialaiseen alkuperään.

Meille kerrotaan edelleen, että monet suomalaiset asuvat vielä pyrtti-nimisissä vanhanaikaisissa mökeissä. Pyrtit on rakennettu mahtavista hirsistä ja niissä on valtava tulisija ja alkeellinen huonekalusto. Ne pidetään varsin puhtaina. Suomalaiset ovatkin hyvin puhtautta rakastavaa kansaa, onhan heillä saunansa, jossa eri ikäkaudet ja molemmat sukupuolet kylpevät yhdessä.

Saunaa saavat suomalaiset kiittää hyvästä terveydestään, joka olisi vieläkin parempi, elleivät he käyttäisi niin kohtuuttomasti väkijuomia. Väkijuomien liiallinen käyttö yhtyneenä suomalaisten luontaiseen sotaisuuteen on suuren väkivaltarikollisuuden syynä. Useimmat suomalaiset pitävät aina vyössään lyhyttä, terävää tikaria, nimeltä  p u k u, jonka he pienimmästäkin aiheesta tempaavat esiin. Myöskin jotkut naiset käyttävät  p u k u a. Kappale loppuu seuraavaan suomalaisen luonteen kuvaukseen: "alkoholinkäyttö ja väkivaltaisuus tuovat oman lisänsä suomalaisen luonteen synkkyyteen ja tekevät suomalaisesta ihmisen, joka on vihassaan taipumaton ja altis niin suuttumuksen kuin rohkeuden purkauksille."

Hämmästymme melkoisesti lukiessamme maanomistusoloistamme. Suomessa vallitsi esityksen mukaan vielä v. 1945 torpparijärjestelmä ja 70 % maanviljelijöistä ei itse omistanut maataan. Heillä on maanomistajan kanssa vain suullinen sopimus, joka voidaan purkaa milloin tahansa ja he ovat täydellisesti isäntiensä mielivallasta riippuvaisia. Maanvuokran he suorittavat päivätöiden ja viljelystuotteiden muodossa.

Kuvattuaan palkkausoloja ja suomalaisten ruotsalaisiin verrattuna peräti alhaista elintasoa, siirtyy artikkelin kirjoittaja puhumaan työllisyydestä ja ammattiyhdistyksistä. Omasta mielestämme on SAK aikamoinen poliittinen mahtitekijä, seikka, joka meitä puoluekannastamme riippuen joko harmittaa tai ilahduttaa, mutta amerikkalainen ystävämme on asiasta toista mieltä: "Suomalaiset ammattiyhdistykset ovat suunnattomasti jäljessä länsimaisista. V. 1937 esimerkiksi kuului ammattiyhdistyksiin ainoastaan 64.000 jäsentä. Poliittiset syyt aiheuttavat ammattiyhdistysliikkeen voimattomuuden. Sosiaalidemokraattinen puolue yrittäen monopolisoida kaiken järjestyneen työvoiman, saattoi ammattiyhdistykset epäsuosioon taistelemalla bolshevikkien rinnalla v. 1917-1918."

Mitä sitten Suomen historiaan tulee, niin voimme vähitellen lakata pohtimasta kysymystä siitä, missä alkukotimme on sijainnut. Kysymys on nyt ratkaistu! Kaikkein varhaisimpina aikoina asuivat sotaiset suomalaiset heimot Kiinan rajoilla ja puolustivat keisarikuntaa hyökkääjiä vastaan. Nyt sen kuulitte!

"Ruotsinvallan aikana Suomella oli huomattava paikallinen itsemääräämisoikeus. Suomalaiset eivät kuitenkaan itse saaneet nauttia tästä edusta, vaan Suomeen muuttaneet ruotsalaiset siirtolaiset: upseerit, papit ja kauppiaat. Syntyi  r u o t s a l a i s t a alkuperää oleva talonpoikaisaristokratia The Pirkkalaiset. Jokainen, joka sitoutui sodan tullessa toimittamaan kymmenen aseistettua ratsumiestä, sai aatelisarvon ja maata. Aseistetut  o r j a s o t i l a a t  olivat suomalaisia." Pirkkalaiset kummittelevat artikkelissa pitkälle uuteen aikaan asti. Esityksessä sanotaan mm.: "Pirkkalaisilla oli Suomessa valta käsissään ja Turkuun v. 1623 perustettu hovioikeus ei tehnyt paljoakaan parantaakseen kaoottisia olosuhteita maassa, jossa feodaaliruhtinaat hallitsivat. Pirkkalaiset ne myöskin toimittivat Kustaa Adolfille 30-vuotisessa sodassa suurimman osan hänen tarvitsemaansa sotaväkeä. Osa näistä oli kenraali Stålhandin komennossa." Nimivirheitä esiintyykin runsaasti: Stålhandin lisäksi Iryö Koskinen, Rysto Ryti jne.

Kävisi liian pitkäksi luetella tässä kaikkia virheitä, joita Ruotsinvallan aikuisessa historiankuvauksessa esiintyy varsin runsaasti. Venäjän vallan aika on esitetty paljon asiallisemmin. Kuvaus Lönnrotista ja Kalevalasta on kuitenkin varsin hupainen: "Lönnrot, jonka isä oli juoppo, vietti lapsuutensa kauhistuttavissa olosuhteissa. Oltuaan sitten poissa paikkakunnalta muutamia vuosia, hän palasi v. 1831 ilmoittaen viettäneensä aikansa Sisä-Suomen syrjäseutujen asukkaiden parissa ja keränneensä rikkaan kansanlauluaarteen. Amerikkalaisen Longfellow`in ylistettyä näitä runoja ne saivat tunnustusta myös kotimaassa ja se päivä, jona Lönnrot palasi erämaasta, julistettiin kansalliseksi juhlapäiväksi."

Kuvatessaan itsenäisyyden aikaa artikkelin kirjoittaja korostaa kerta toisensa jälkeen Suomen politiikan suurta saksalaismielisyyttä. Talvisodasta hän sanoo mm., että eduskunta menetti valtansa ja valtiollinen poliisi, joka oli fascistien valvonnassa, tuli määrääväksi tekijäksi maassa. Lotat ja heidän natsiystävällinen johtonsa vaikuttivat paljon maan yleiseen mielipiteeseen. Perustuslakia ei avoimesti loukattu, mutta fascistidiktatuuri kehittyi kulissien takana. Talvisota oli pakko lopettaa, kun Suomi oli - haavoittuneet mukaan luettuna - menettänyt 60 % sotilaistaan ja maa kärsi nälkää. Kirjoittaja lopettaa kuvauksensa talvisodasta esittämällä sen kerrassaan hämmästyttävän väitteen, että vain 30-50 % karjalaisista mieluummin valitsi evakkotaipaleen kuin Venäjän kansalaisuuden. Olisi hauska tietää, mitkä ovat ne eri lähteet (various sources), joihin hän väittää tässä nojautuvansa.

"Talvisodan jälkeen saksalaiset alkoivat soluttautua Suomeen toukokuussa 1940 ja rakentaa lentotukikohtaa Petsamoon. Mannerheim ei vastustellut ja maaliskuussa 1941 neuvottelussa rovasti Kareksen kanssa hän antoi lapualaisille ja jääkäreille vapaat kädet. Suomen kansakaan ei ollut tästä millänsäkään. Ainoastaan presidentti Kallio erosi epätoivoisena ja murtuneena presidentinvirasta ja kuoli pian sen jälkeen." Esitys loppuu lauseeseen: "Nähtäväksi jää, missä määrin Venäjä tulee sekaantumaan Suomen sisäisiin asioihin."