Yhtenäinen maaotteluedustus saatava jo tänä kesänä aikaan.

Pääministeri Kekkonen vetoaa molempiin liittoihin.

Suuri urheiluyleisö ja aktiiviurheilijat ovat varmasti sillä kannalla, että maan yleisurheilun täytyy maaotteluihin lähettää paras joukkue, sanoo pääministeri Urho Kekkonen todetessaan, että jos TUL:n miehet, joiden tulostaso on nyt jo kevätkesästä ollut korkea, jäävät pois maaotteluista, kohtaa Suomen urheilumainetta paha takaisku juuri olympiakisojen aattona. Pääministerillä on oma ehdotuksensa nykyisestä umpikujasta pääsemiseksi, kuten hänen lehdellemme antamastaan lausunnosta käy ilmi:

Tilanne urheilurintamalla on yhtenäisen urheiluedustuksen kannalta kehittynyt huolestuttavaksi. Olin tänä keväänä mukana SVUL:n piirissä tasoittamassa tietä sellaiselle SVUL:n ja TUL:n väliselle runkosopimukselle, jonka molemmat osapuolet olisivat saattaneet hyväksyä. Jos niin olisi tapahtunut, olisi sekä valtakunnanliittokysymys että maan yhtenäinen urheiluedustus saatu järjestykseen. Kun TUL:n liittokokouksen enemmistö hylkäsi SVUL:n hyväksymän ja yhteistyön ehdoksi asettaman runkosopimuksen, on asia joutunut takalukkoon. SVUL ei uusi entisiä yhteistoimintasopimuksia ja vaikka TUL:n johto haluaisi saada runkosopimuksen uudelleen käsitellyksi tarkoituksella viedä se positiiviseen lopputulokseen, ottaa uuden liittokokouksen koollekutsuminen vähintään kaksi kuukautta ja ainakin yleisurheilumaaottelut ovat silloin jo parhaasta päästä selän takana.

Jos molemmat osapuolet istuvat toimettomina tarrautuen kiinni tekemiinsä päätöksiin, Suomen yleisurheilun kansainvälinen edustus jää tämän kesän aikana Suomen Urheiluliiton miesten varaan. TUL:n urheilijat eivät asioiden nykyisellään ollen voi eivätkä saa ottaa osaa maan värien puolustamiseen. Tämä heikentää nykyisissä oloissa huomattavasti maan urheiluedustusta. Se olisi murheellinen välivaihe, varsinkin sen jälkeen kun Suomi viime kesänä suoriutui loistavasti maaotteluista, mihin seikkaan tärkeältä osalta vaikutti TUL:ään kuuluvien urheilijoiden mainiot saavutukset. Jos TUL:n miehet, joiden tulostaso on nyt jo kevätkesästä ollut korkea, jäävät pois maaotteluista, kohtaa Suomen urheilumainetta paha takaisku ja tämä tapahtuisi juuri olympiakisojen aattona.

Olen 1930-luvulla taistellut Suomen yhteisen urheiluedustuksen puolesta ja silloin se järjestyi. Haluan nyt vedota molempien liittojen johtomiehiin: yhteinen maaotteluedustus on jo tänä kesänä saatava aikaan. Valtakunnanliittoasian merkeissä se ei järjesty, ovet on kummaltakin puolelta lyöty ensi syksyyn saakka lukkoon. Mutta silloin täytyy etsiä muita vaihtoehtoja. Eräs sellainen olisi, jos TUL:n yleisurheiluseurat liittyisivät Suomen Urheiluliittoon ja TUL lopettaisi kokonaan yleisurheilun, siis samaan tapaan kuin on menetelty palloilun alalla. Mutta kun oletan, että tällainen järjestely kenties vaatii pitkän ajan ja uusia suuria kokouksia, on toisena vaihtoehtona ajateltavissa, että TUL:n piirissä perustettaisiin erikoisseura, esim. "Yleisurheilu -55", johon liittyisivät kaikki maaotteluedustajiksi tulevat TUL:n urheilijat. Tämä seura liittyisi Suomen Urheiluliiton jäseneksi, eikä se kuuluisi TUL:ään. Sen perusteella voitaisiin tämän seuran jäsenet kansainvälisten sääntöjen mukaan valita Suomen edustajiksi maaotteluihin.

Muuhun SUL:n alaiseen kansainväliseen urheiluedustukseen eivät "Yleisurheilu -55" -seuran jäsenet ottaisi osaa, vaan TUL:n järjestöjen piirissä he edustaisivat niitä seuroja, joihin ovat tähän saakka kuuluneet. Tämä järjestely edellyttäisi, että TUL:n puolesta olisi edustaja myös maaottelujen valintakomiteoissa.

Se ehdotus, jonka olen tässä tehnyt, saattaa herättää vastustusta molempienkin liittojen piirissä, koska se ei taida aivan sananmukaisesti seurata liittojen tekemien päätösten linjaa. Mutta maan yhteinen urheiluedustus on niin tärkeä, että liittojen on tässä asiassa joustettava. Suuri urheiluyleisö ja aktiiviurheilijat ovat varmasti sillä kannalla, että maan yleisurheilun täytyy maaotteluihin lähettää paras joukkue.