Kirje kotiin 16.3.1922

Sisko hyvä!

Kiitos kirjeestäsi, korteistanne ja lähetyksistä. Korput olit hyviä, vaikka suureksi osaksi murenneita, ja ovat jo suissa eikä turvissa. Puulaaki [Eino Kääriä] saa pian voita kotoaan, niin antaa olla lähetysten toistaiseksi teidän lähettämättä. - Sano sitten isälle heti, että minä lahjotan ne 3 soldaa hänelle, koska hän vielä niin suree. Mutta minun ne silti ovat.

Sehän oli hyvä, että saitte Bergliotiin suomalaiset sanat. Muistankin, että se on suomennettu, mutta en kuka.

Niitä lilliput-sanakirjoja ei ole ruotsista suomeksi, eikä tulekaan. Hyvänen aika! Harjottele ja ota lisätunteja, kun saat. Mikset Sinä uskalla sanoa rva Karvista sinuksi kun kerran on esittelehtinyt. Paukuttele päälle vain, ei se auta.

Ole vaikka 2 viikkoa Annilassa yötä!

En tiedä milloin tulen. Ensi tai touko- tai kesä- tai syyskuussa. Hii haa. Kukapas sen tietää.

Käy katsomassa Ingmanin tytöt, jos on Sulla rautaa.

Miksei Hyökyllä ole jo neljänsiä baaleja?

Isä kirjotti, että hän on viime aikoina huomattavasti parantunut. No se nyt ainakin oli poikaa. Kirjotahan, Siiri, onko siinä perää. "Alaa on, mutta ei ole juuria."

Kysy myös, että jos häntä joku erikoisesti vaivaa niin käyn spesialistin luona. Kirjottakoon myös tarkalleen, mitä pitää selittää ja mitä kysyä. Jos vielä tarvitsee käydä. Vieläkö isä sanoo: rrrimpan, rrrauta, rrraha.

Äidille selitä, että suolasenlaista se voi oli, mutta kohta se on kaikki. Siis hyvin lipuu. Hyvin olen voinut.

Uunolle sano, että 8 numero on hyvä numero, varsinkin todistuksessa laskennon ja ruotsin kohdalla. Kysy häneltä: eller huru? Ja kerro, että kun Urho-veikka hiihti ennen nuorra miesnä oli hän viimeistään kolmas. Joskus toka, ja joskus ekakin. Juoksussa oli Urho aina eka, selitä. Mutta julista, että hyvin oli esiinnytty Uunon puolelta, kun 100 iikasta hiihti 8:nneksi. Ei siinä heitä kaikki räkänokat sen pojan rinnalle, hiihdossa. Monesko oli Raappana, Ipatoffin Vikke ja Pauli, Tossavaisen poika, Länkkä-Ruotsalainen, Tolakka-Kalle, Alvira, Heikki-Eino, Hirvelän Pertun poika, Söntsänä, Kemppaisen pojat, Komulais-pojat, Säke, Laru, Närhi j.n.e. Eläköön Uneli! Mutta mites ne luvut menee. Joko Uneli alkaa tavottaa Larua ja Lökeä. Olisi aika.

Tämän kirjeen mukana seuraa tämä pieni paketti. Sen pyydän Sinun viemään rva Karvoselle, saattaen samalla perille terveiseni.

Miten Sinun lukusi edistyvät. Algebrasta 9 ja saksasta 4! Ajatella. Käy, käy useammin saksantunneilla. Ei auta, oppia täytyy. Neuvoni: ota enemmän yksityistunteja. Ne auttavat.

Leinosen Esa, jonka mukana tämä kirjekin tulee, tuo Uunolle sen kartan. Se on aivan viimeisiä, v. 1921 painettu. Aikaisemmin ei täällä kaupoissa ole sitä ollut myytävänä. Eilen tuli juuri Saksasta lähetys ja se oli juuri otettu laatikoista, kun menin hakemaan. Hinta oli 32 markkaa, kartta tulee Uunolle lahjaksi allekirjoittaneelta sillä ehdolla että hänellä on aina maantieteestä yhtä hyvä numero kuin minulla oli, siis 8-10, vain harvoin 8. Se on kova urakka, mutta kyllä sen kiva mies täyttää. Paljoko oli Uunolla viimeksi maantieteestä? Lue Uuno! Partiopuku!

Älä unohda, Siiri, millään muotoa äidille pitää puhe: "Kun kello nyt lähenee 12 pyydän lausua sanan isännällemme, veli A j.n.e.

Mitäs tykkäisitte, jos kävisin kotona pääsiäisen aikana. Huonoako? Olisin neljä viisi päivää. Mitä? Mitä tykkäätte. Näkisin lasten todistukset ja isän tervehtymisen. Ka vastatkaa! En kai minä väkisten pakkaa, jos ei huolita. Mutta voisin saada loman, ja jos en saisi lomaa, niin ottaisin omin luvin.

Hyvin minä olen voinut. Silmät ovat joskus reistailleet kipeäksi j.n.e., mutta kaipa ne asettuvat nekin ajanpitkään. Syöty on ja on pysytty hengissä. Joko ne on palautettu ne minun kenkäni, ne saappaat, vai ovatko ne vielä lainassa. Jos on tuotu, ovatko pysyneet kunnossa vielä.

Sano paljon kaikille kotiväelle, äidistä Elliin, terveisiä. Kehota hyvään vointiin.

Monin tervehdyksin. Urho