56. Itävallan liittopresidentti Rudolf Kirchslägerin virallinen vierailu Suomeen 15.-18.3.1977 Tasavallan Presidentin puhe liittopresidentti ja rouva Kirchslägerin kunniaksi tarjotuilla illallisilla 15.3.1977 Herra Liittopresidentti, Rouva Kirchschläger, Minulla on erityinen ilo ja kunnia saada toivottaa Teidät, Herra Liittopresidentti ja Rouva Kirchschläger sekä seurueenne tervetulleiksi maahamme. Te, Herra Liittopresidentti, ette ole ensimmäistä kertaa Suomessa. Merkittävä ja menestyksellinen uranne Itävallan palveluksessa on usein saattanut Teidät kosketuksiin maamme ja kansamme kanssa. Muistissani on mieluisana kunnioitetun edeltäjänne liittopresidentti Jonaksen vierailu maahamme vuonna 1972, jolloin tervehdin Teitä ollessanne ulkoministeri. Toisaalta muistelen suurella mielihyvällä sitä vilpitöntä ystävällisyyttä ja itävaltalaisen aitoa vieraanvaraisuutta, jota sain osakseni vieraillessani maassanne liittopresidentti Schärfin kutsusta vuonna 1961. Minulle tuottaa suurta tyydytystä voida todeta, että Suomen ja Itävallan väliset suhteet ovat ongelmattomat ja erittäin hyvät. Ne ulottuvat yli virallisten yhteyksien kaikille niille aloille, joilla eri kansalaispiirit harjoittavat kansainvälistä kanssakäymistä. Suhteittemme perustana ovat maittemme ja kansojemme monet samankaltaiset ja yhdistävät tekijät, jotka ovat lähtökohtana kaikenpuolisen kanssakäymisen vahvistamiselle vastakin - mihin osaltamme pyrimme. Suomelle ja Itävallalle on viimeaikainen kehitys Euroopassa ollut rohkaisevaa. Maamme ovat pieniä, suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella pysytteleviä maita, joille omat kovat koettelemukset ovat opettaneet rauhaan pohjautuvan ilmapiirin tärkeyden. Molemmat maat ovat valinneet puolueettoman ulkopolitiikan, jota ne horjumatta noudattavat. Sitkeillä yhteisillä ponnistuksilla on ETYK:n myötä luotu perusta yli liittoutuminen ja ideologisten rajojen ulottuvalle yhteistyölle. Vastakkainasettelun ja epäluulon sijaan rakennamme nyt luottamuksen ilmapiiriä, jossa myös pienten maiden elintärkeät kansalliset edut ja omanarvontunto otetaan huomioon. Vaikka polku on näyttänyt ja usein näyttää kiviseltä ja kaidalta, on rauhan ylläpitämiseen tähtäävän prosessin tukeminen syvästi kansallisten perusintressiemme mukaista. Uskomme, että tämän päivän liennytykseen tähtäävistä kontakteista muodostuu huomispäivän korvaamaton traditio. Kuitenkaan emme saa sulkea silmiämme siltä tosiasialta, ettei useissa aseidenriisuntaan liittyvissä kysymyksissä olla edistytty. Pääkaupunkimme ovat toimineet SALT-neuvottelujen isäntinä, minkä vuoksi meillä on erityinen syy toivoa näiden keskustelujen uudelleen aloittamista. Viimeaikainen suurvaltojen välinen ajatustenvaihto antaakin toiveita myönteisestä kehityksestä. Perimmäinen tavoitteemme on luopuminen ihmiskunnalle turmiollisesta kilpavarustelusta. Voimiemme mukaan tahdomme edistää pyrkimyksiä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tuemme toteuttamiskelpoisia ehdotuksia, jotka tähtäävät tähän päämäärään yhdenkään kansan turvallisuutta vähentämättä. Suomi ja Itävalta ovat kauan löytäneet yhteistyökohteita myös YK-politiikassaan. Perusajatuksenamme on antaa maailmanjärjestölle järkkymätön tukemme sen pyrkimyksissä oikeudenmukaiseen rauhaan ja ihmisoikeuksien turvaamiseen maailmassa. Maittemme näkyvä toiminta YK:ssa perustuu paljolti siihen, että kansainvälinen yhteisö tarvitsee nimenomaan puolueettomien valtioiden palveluksia. Olen vakuuttunut siitä, että rakentava toimintamme on osaltaan turvaamassa rauhanomaisen kehityksen jatkumista maailmassa. Suomen ja Itävallan välisissä taloudellisissa suhteissa on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Näin siitäkin huolimatta, että kansainväliseen tavaranvaihtoon tarjoamamme hyödykkeet ovat jokseenkin samankaltaisia. Annamme suuren arvon sille, että näiden kysymysten tarkasteleminen on myös Itävallan taholta katsottu olevan aihetta. Itävallan rikas, vuosituhantinen kulttuuriperintö on tunnettu ja arvostettu. Meille suomalaisille Itävalta merkitsee varsinkin musiikin suurvaltaa, jolta saamme arvokkaita ja pysyviä vaikutteita. Suomessa tuskin on musiikkimiestä, joka ei joskus olisi käynyt hakemassa oppia maastanne. Herra Liittopresidentti, Rouva Kirchschläger, Tunnemme Teidät kovin tutuiksi vieraiksemme. Toivon, että Te viihdytte täällä ja vierailunne aikana vakuututte Suomen kansan aidosta ystävyydestä Itävallan kansaa kohtaan. Hyvät naiset ja herrat, Kohotan lasini Liittopresidentti ja rouva Kirchschlägerin onneksi ja menestykseksi, Itävallan kansan tulevaisuudelle sekä Suomen ja Itävallan monipuoliselle ja kehittävälle yhteistyölle. |