Hki 8/1 1940.

Rakas Sylvi.

Kyllä ne kirjeet saattavat viipyä ja haihtua. Tänään sain Sinulta ensimmäisen kirjeen. Se oli päivätty 2/1 ja kortin 4/1. Kaipa olet lähettänyt jo ennenkin kirjeen, luulisin, mutta se ei ole siis tullut perille.

Toissapäivänä kirjoitin Sinulle matkastani Mikkeliin ja Viipuriin. Eilen olin v. F[ieandti]n luona tekemässä selkoa suunnitelmastani, joka on: sis.m:öön S.V. (siirtoväen) Huoltokeskus, jossa on 6 toimistoa ja jolle S.V. asiat tulevat. Vaikka v.F:n ministeriö siis menettää tämän mukaan työalansa, hyväksyi hän oitis suunnitelmani. Panen sen tänään paperille ja asia joutunee muodollisestikin valmiiksi tällä viikolla.

Säipän tavatessani eilen hän tiesi, että rehtori oli yritellyt minua käsiinsä matkoilla ollessani. Hän olisi tarjonnut johtamassaan Suomen Huollossa tointa, palkka- ym. edut olisin saanut itse määrätä. Soitan hänelle, mutta jos SV-homma menee suunnitelmieni mukaan, olen luvannut jäädä siihen. Mutta jos suoraan sanon, kun olen lukenut ruots. ja norj. urheilijain tulosta vapaaehtoisina tänne, omatunto pakottaisi lähtemään rintamalle. Mutta se on nyt katki, se tie.

Juuri kun olin tätä kirjoittamassa, tuli Inni [Hilja Hämäläinen] käymään. Hän oli 6/12 matkustanut Pertunmaalle ja nyt pyhien jälkeen tullut tänne. Ystävissä ei tarvita, hän etsii itselleen parhaillaan jotakin tointa ja tehtävää. Vaikutti reippaalta. Kyseli teistä ja minä kerroin, kuinka olimme pahoillamme, kun emme tavanneet häntä ottaaksemme hänet mukaamme.

Kalle saapuu vasta ylihuomenna tänne. Kirjoitan sitten tarkemmin siitä Pallastunturin asiasta. En minä kyllä sitä tyylittömyyttä näe sinne menossa, mutta vastedes tarkemmin, kun puhun K:n kera.

Muuten olen voinut hyvin, uni on ollut riittävä ja ruokaa olen saanut. Nyt pitäisi vain saada pyykki pesuun. Eilen olin Säipän luona ammeessa ja muutin alusvaatteet. Kylläpä se tuntuikin mainiolta. Olinkin Kuvasmäen saunan jäleltä ja tunsin itseni likaiseksi kuin Molotoffin solttu, mutta täitä ei ole.

Sodasta ei kuulu minulle muuta kuin mitä olen lukenut lehdistä. Mutta avustusjutut ulkomailta tiettävästi sujuvat edelleen ja vastaisuudessa hyvin.

Kirjoitan taas pian, mutta jos joskus ei kirjettä tule, ei huoli olla levoton, kirjeitten kulku on sellainen kuin se yleensä nykyään on.

Rakkain terveisin Urho.

Tanelille: Don Quijote tuo vanha kelmi ukko

Se oli järkevä ja hullu kukko

Mut Molotovi, vanha viekas kettu

nyt näkee että Suomea ei pannussaan paistettu.