6.12.1955

JUHO NIUKKASEN MUISTOLLE

Talonpoika on vuosisatojen aikana lyönyt Pohjoismaissa leimansa kansansa poliittiseen historiaan. Kun tarkastelemme säätyvaltiopäivien vuosisatoja Ruotsi-Suomen ja myöhemmin Suomen suuriruhtinaskunnan historiassa, tapaamme eri aikoina talonpoikaishahmoja, jotka olivat näkyvinä esillä poliittisessa elämässä. Mutta niin paljon ansioita kuin heillä voidaan katsoa olleenkin, lopultakin he jäivät ensi sijassa edustushenkilöiksi, jotka olivat välttämättömiä, jotta säätyedustuksen voitaisiin osoittaa olevan todellista kansaa edustava aina vakaata talonpoikaa myöten. Paljon puhutut talonpoikaispäälliköt olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta koristeellisia keulahahmoja ilman mainittavaa tai ainakaan ratkaisevaa vaikutusta käytännöllisessä poliittisessa elämässä.

Suomalainen kansanvalta toi suomalaisen talonpojan poliittisen elämän johtopaikoille yhteiskuntaryhmänä ja yksityisinä poliittisina johtajina.

Kirvulainen talonpoika Juho Niukkanen on erikoislaatuisessa poikkeusasemassa talonpoikaisten poliittisten johtomiesten joukossa älykkyytensä ja vaikutusvaltansa perusteella. Minulla on ollut onni lähes kolmen vuosikymmenen ajan läheisesti tutustua Suomen poliittisen elämän merkkihenkilöihin. Voin ilman varausta sanoa, että Juho Niukkanen oli mies, jolle älykkyyden puolesta ei hänen omassa ryhmässään ollut vertaista, eikä hänen rinnalleen voi korottaa montakaan yhtä lahjakasta korkeimman sivistyksenkään saanutta henkilöä. Eduskunta- ja hallitusmiehenä hän oli niin suurten mittojen mies, että käytännöllisten päivänkysymysten käsittelyn suvereenisessa hoitamisessa en rohkenisi nostaa ketään toista hänen yläpuolelleen. Hänellä oli harvinaisen pitkäaikainen kokemus ja hyvä ihmistuntemus, hänellä oli poikkeuksellinen työkyky ja nopea käsityskyky. Hän oli ihmeellinen mies siinä, että hän näki vastapuolen toimenpiteiden perimmäiset tarkoitukset ja oivalsi jo alkuvaiheissa, mihin vastustaja lopuksi pyrki, osaten sen perusteella suorittaa vastatoimenpiteet, jotka yllättivät vastustajan. Hän oli yhtaikaa puolueensa taitava strategi ja taktikko.

Juho Niukkasta arvosteltiin ja vihattiin, mutta hänelle ei voitu mitään, niin voimakas hänen vaikutusvaltansa ja asemansa oli ja niin lujasti hän seisoi tosiasioiden pohjalla. "Minä tiedän, että minusta ei pidetä, mutta minut on pakko noteerata", oli hänellä tapana sanoa.

Mutta hänestä pidettiin ja hänellä oli paljon vilpittömiä ystäviä. Karjalainen väestö piti hänestä ja piti häntä omana korvaamattomana johtajanaan. Suurimmilleen kohosi Niukkasen merkitys karjalaisen väestön etujen valvojana sodan jälkeisinä vaikeina vuosina. Silloin tarvitsi siirtoväki Juho Niukkasen lannistumatonta tarmoa ja vuosikymmenien aikana hankittua arvovaltaa. Ilman Juho Niukkasta siirtoväen asema ei olisi niin hyvä kuin se tänä päivänä sittenkin on.

Juho Niukkanen ei ollut aatteen mies sanan vetistelevässä merkityksessä, mutta hän oli aatteen mies omalla kovalla tavallaan. Hänen aatteensa oli maaseudun kohottaminen käytännöllisen poliittisen työn ja taistelun avulla. Sille aatteelle hän oli uskollinen, se aate oli hänestä saanut menestyksellisen työntekijän.

Juho Niukkanen oli ulkoisesti karu ja vaikutti usein töykeältäkin. Hän ei ollut loistava puhuja eikä nopea, nokkela väittelijä. Mutta hänellä oli poikkeuksellisen suuri poliittinen vaikutusvalta. Se perustui hänen lahjakkuuteensa ja älykkyyteensä, hänen asiantuntemukseensa ja taitoonsa sekä hänen koskaan lannistumattomaan, peräänantamattomaan taistelumieleensä. Ja se perustui siihen, että hänen takanaan olivat maalaisliitto ja erityisesti sen karjalaiset naiset ja miehet.