19.5.1955 Turussa

SUOMEN KIRKON

800-VUOTISJUHLASSA

Esittäessään onnittelunsa Suomen kirkolle sen suurena juhlapäivänä valtiovalta voi viitata siihen lujaan yhteenkuuluvuuteen, joka kansamme historian kaikkien vaiheiden aikana on vallinnut valtion ja kirkon välillä. Katkeamattomin sitein on Suomen kirkko liittynyt Suomen kansan elämään, ja kirkkomme historiasta voimme seurata kansamme kohtaloita niin sen onnellisina, valoisina aikoina kuin hädän, puutteen ja vainon pimeinä päivinä.

Hengellisen julistus- ja pelastuskutsumuksensa ohella Suomen kirkko on vuosisatojen mittaan suorittanut arvokkaan ja monipuolisen kasvatustehtävän. Itsenäisen Suomen valtion kannalta on ajallisesti kaukainen, mutta vaikutukseltaan tärkeä se muokkaustyö, jolla kirkko on luonut otollisen henkisen pohjan kansan vakaaseen tahtoon perustuvalle vapaalle valtio- ja yhteiskuntajärjestykselle. Uskonpuhdistuksen ajoista lähtien alkoi maamme kirkoissa kuulua paitsi Lutherin oppi ihmisen omakohtaisesta uskon ja armon suhteesta Jumalaan myös Lutherin tinkimätön julistus omantunnon vapaudesta ja yksilön vapaudesta. Nämä luterilaiset periaatteet ovat historialliseen vapausperinteeseen ja kansanluonteen erikoislaatuun liittyneinä luoneet pohjan sille demokraattiselle elämänkäsitykselle, johon suomalainen valtioelämä perustuu ja jonka voima on aina vaikeuksien aikana ollut valtiomme suojamuurina.

Suomen kirkko on todellinen kansankirkko. Sen piirissä Suomen kansa on voinut toteuttaa itseään, samalla kun Suomen kansan henkinen omaperäisyys on antanut leimansa kirkollemme ja rikastuttanut sen työtä. Suomen kansaa on Korkeimman tahdosta armoitettu väkevillä, syvälle yksityisen ihmisen sydämeen murtautuvilla sekä koko yhteiskuntaan vaikutuksensa ulottavilla uskonnollisilla herätyksillä. Yksilön ja kirkon suhde evankeliumin sisäisessä omistamisessa on niiden voimasta uudistunut. Toisaalta nämä herätysliikkeet ovat säilyttäneet kansankirkossamme raittiin maallikkohengen, joka on kyennyt torjumaan väärät henkiseen holhoukseen johtavat pyrkimykset.

Suomen kirkon 800-vuotisjuhlaan antamassaan julkilausumassa ovat maamme piispat lausuneet: Pyytäkäämme voimaa siihen, että Jumalan Henki saisi yhdistää sydämemme sovussa rakentamaan isänmaatamme, meille suotua yhteistä kotiamme. Esittäessään kiitoksensa Suomen kirkolle sen suorittamasta siunauksellisesta työstä ja toivottaessaan kirkollemme menestystä valtiovalta panee tyydytystä tuntien merkille piispojen julkilausumaan sisältyvän toteamuksen, että kirkko ei ole olemassa itsensä vuoksi vaan kaikkien meidän takia.

Kunnioittaakseen kirkkomme juhlavuotta ja edistääkseen kirkon työtä isänmaamme parhaaksi on valtioneuvosto päättänyt valtion v:n 1956 menoarvioesitykseen ottaa määrärahan uuden hiippakunnan perustamiseen Etelä-Pohjanmaalle.