Inflaation myymistä.

Muutama aika sitten tuli törmättyä yhteen sveitsiläiseen viikkolehteen. Ei päässyt kääntämään sivua, sillä siitä paistoi koko sivun laajuisena otsikko "Emme tahdo maksaa inflaatiotanne".

Olipa sen verran tuttu ajatus, että piti oikein käydä lukemaan, kuka (ja miksi) on noin kovaa kieltä käyttänyt.

Haastateltu oli Iranin elikkä Persian sisäasiainministeri tohtori Jamshid Amuzegar, maansa edustaja Keski-idän öljyvaltioiden liitossa, joka tunnetaan lyhennyksestä OPEC.

Sen jälkeen kun Saudi-Arabia oli äskettäin nostanut öljy-yhtiöiden maksettavia rojaltimaksuja ja muita valtion perimiä maksuja, on vallinnut epätietoisuus, onko tämä merkkinä öljynhinnan yleisestä korottamisesta. Ministeri Amuzegar ei osannut vastata tätä koskevaan kysymykseen, mutta hän selvitteli eräitä periaatteita.

Lähtökohtana öljyn hintapolitiikalla Amuzegar piti sitä, että öljyn hinta on voitava mukauttaa teollisuusmaissa tapahtuvaan yleiseen hintatason nousuun. Kun hintataso esim. länsi-Euroopan teollisuusmaissa on noussut keskimäärin 14 prosentilla, merkitsee se sitä, että öljymaiden lännestä ostamat tavarat ovat vastaavasti kallistuneet. "Me tarvitsemme välttämättömästi lännen teollisuustuotteita. Mutta me emme missään nimessä aio omasta puolestamme maksaa teidän inflaatiotanne".

Tämä oli haastattelun keskeinen kohta. Jollei sellaisena voida pitää haastattelijan kysymystä: "ettekö pelkää, että USA - kuten presidentti Ford on vihjaillut - koettaisi pommeilla ja tykeillä saattaa Persianlahden öljyn hintoja järjestykseen?" Amuzegar vastasi lyhyesti: "tämä on mieletöntä. Kukaan tervejärkinen ihminen ei moista kuvittele mahdolliseksi".

Kysymys maassa tapahtuneen inflaation maksattamisesta ulkomaisella kauppakumppanilla, on vanha, usein uusiutuva ongelma. Harvoin se tulee niin selkeästi esille kuin öljynhintapolitiikassa. Siinä näkyy myös asian monivaikutteisuus.

Öljymaa, sanokaamme Persia, korottaa vuoden kuluessa ulos myytävän öljyn hinnan nelinkertaiseksi. Se katsoo sitten, että näin on luotu uusi lähtökohta öljyn hintapolitiikalle. Läntinen teollisuusmaa, mikä tahansa, tarvitsee välttämättömästi öljyä ja on valmis pakon edessä maksamaan siitä vaaditun hinnan. Mutta kohonneet öljyn hinta ynnä muiden raaka-aineiden kallistuminen sekä palkkojen nousu vievät siihen, että kustannustaso tässä maassa nousee sanokaamme 15 %. Kyseessä on siis n. 15 prosentin inflaatio. Öljymaihin vietävien teollisuustuotteiden hinnat kohoavat vastaavasti. Koska öljymaa ei aio kustantaa läntisessä teollisuusmaassa tapahtunutta inflaatiota, se nostaa öljynsä hintaa.

Amuzegar väitti haastattelussa, että öljyn hinnalla ei ole sanottavaa tekemistä inflaation kanssa. "Olemme laskeneet, että öljyn hinnan osuus länsimaissa tuotetussa käyttötavarassa on 4 % tuotantokustannuksista. Jos me kohotamme öljyn hintaa esim. 10 prosentilla, merkitsee se 0,4 prosentin lisäystä tuotantokustannuksissa. Mitä se merkitsee!"

Kyllä sen noinkin voi resuneerata. Mutta jonkinlainen maku noidutusta ympyrästä tässä syntyy.

Meillä Suomessa on joskus palauteltu mieliin vuosien takaisia inflaatiokausia. Silloin nousivat kotimaiset tuotantokustannukset roimanpuoleisesti ja tämä seikka oli otettava huomioon hintoja määrättäessä. Neuvostoliittolaiset kauppalankomme ihmettelevät meiltä ostamiensa tavaroiden hinnannousuja. Kun me sitten selittelimme, että kai te snajuatte tämän johtuvan meillä tapahtuneesta inflaatiosta, venäläiset vastasivat, että emme me osta ja maksa teidän inflaatiotanne. Aivan kuten Amuzegar on nyt sanonut läntisille teollisuusmaille.

Turhaahan tätä asiaa on peitellä puhumalla vuosikymmenien takaisista ilmiöistä ja mielipiteistä. Asia on yhtä ajankohtainen nykyisin riehuvan inflaation aikana. Kuka sen ostaa ja maksaa, kokonaanko vai osittain?

Meillä on nimenomaan Neuvostoliittoon myyty kalliita koneita ja laivoja kiinteällä hinnalla ja monen vuoden toimitusajoilla. Ei kukaan voi sanoa, mikä on hinta- ja palkkataso 3 vuoden jälkeen. Kauppa on kuitenkin lyötävä kiinni nyt ja kiinteään hintaan. On aivan selvää, että suomalainen myyjä koettaa arvioida, mitä esimerkiksi jäänsärkijä on tullut maksamaan, silloin kun se toimitetaan vuosien perästä tilaajalle. Tämän arvioinnin tulos näkyy tarjouksen hintasarakkeessa.

Julkisuudessa on kerrottu, että nyt jätetään tarjous suomalaisten toimesta rakennettavan Kostamuksen kaivoskaupungin hinnasta. Sen sanotaan nousevan ainakin kaksi kertaa korkeammaksi kuin alunperin oli hahmoteltu. Tämä hinnannousu aiheutuu osaltaan rakennusmateriaalin hintojen ja palkkojen kohoamisesta, mutta myös alkuperäistä laajemmiksi suunnitellusta tehdaskombinaatiosta ja kaupungista. Meille on tärkeää, että saamme tämän valtavan tehtävän suorittaaksemme.

Toivottavasti kauppakumppanimme ymmärtävät, että maailman taloudellinen tilanne on niin sekava, että kun hintamme on odotettua korkeampi, se ei johdu inflaatiomme myynnistä.